Tieteelliset seurat yhdistävät eri organisaatioissa ja sektoreilla työskenteleviä tutkijoita, asiantuntijoita, ammattilaisia ja kiinnostuneita kansalaisia. Tieteellisten seurojen jäsenistöltä kerätty kyselyaineisto osoittaa, että Tieteellisten seurain valtuuskunta edustaa jäsenseurojensa kautta laajasti suomalaista tiedeyhteisöä.  

Suomessa toimii satoja tieteellisiä seuroja, jotka pyrkivät toiminnallaan edistämään tutkimusalansa edellytyksiä ja välittämään tutkimustietoa. Tieteellisillä seuroilla on merkittävä rooli kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten lehtien julkaisijoina, konferenssien ja muiden tieteellisten tapahtumien järjestäjinä sekä tutkijoiden ja muiden tahojen yhteistyömahdollisuuksien tarjoajina.

Tieteellisten seurain valtuuskuntaan (TSV) kuuluu lähes 300 tieteellistä seuraa, joilla on yhteensä noin 270 000 jäsentä. Jäsenistöstä on kuitenkin toistaiseksi ollut vähän tietoa saatavilla.

Kuva: Houcine Ncib / Unsplash

Tieteellisten seurain valtuuskunta toteutti keväällä 2022 kyselyn tieteellisten seurojen jäsenistöille ja Suomessa toimiville tutkijoille. Kyselyyn vastasi 1 650 henkilöä, ja aineisto tarjoaa laajan kuvan kotimaisten ja kansainvälisten seurojen jäsenistöjen taustatiedoista ja syistä kuulua seuraan.

Yli 90 prosenttia vastaajista oli kotimaisten seurojen ja noin kolmannes kansainvälisten seurojen jäseniä. TSV:n 291:stä jäsenseurasta kyselyyn vastasi jäseniä 217 seurasta. TSV:n jäsenseurojen lisäksi vastaajat nimesivät 139 muuta tieteelliseksi seuraksi lukemaansa yhteisöä. Kysely tavoitti myös tutkijoita, jotka eivät kuulu tieteellisiin seuroihin. 

Tieteellisten seurojen jäsenistö on korkeakoulutettua – mukaan kaivataan opiskelijoita

Tieteelliset seurat edustavat jäsenistönsä kautta laajasti suomalaista tiede- ja tutkimusyhteisöä. Tyypillinen tieteellisen seuran jäsen on korkeasti koulutettu, tutkimusorganisaatiossa työskentelevä yli 50-vuotias tutkimustietoa hyödyntävä tai tuottava henkilö.

Vaikka jäsenistön ytimen muodostavat professorit, lehtorit ja tutkijat, kysely osoittaa, että erityisesti kotimaiset tieteelliset seurat muodostavat yhteisöjä, joiden jäsenet toimivat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten lisäksi julkisella ja yksityisellä sektorilla ja säätiöissä. Kansainvälisten seurojen jäsenistö on enemmän keskittynyt tutkimusorganisaatioihin. (Ks. kuvio 1.)

Kuvio 1. Kotimaisten ja kansainvälisten tieteellisten seurojen jäsenten pääasiallinen työorganisaatio.

Yli puolet jäsenistä asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella (ks. kuvio 2). Kotimaisten tieteellisten seurojen jäsenistön sukupuolijakauma on tasainen, mikä heijastaa suomalaisen tiedeyhteisön sukupuolirakennetta. 

Lähes kaikki kyselyn vastaajat puhuivat suomea tai ruotsia sujuvasti, mikä herättää kysymyksen, missä määrin kotimaiset tieteelliset seurat ovat saaneet integroitua jäsenistöönsä Suomessa toimivia ulkomaisia tutkijoita. 

Kuvio 2. Kotimaisten tieteellisten seurojen jäsenten asuinpaikka Suomessa.

Tyypillisesti tieteellisten seurojen jäsenet ovat jäseniä useammassa kuin yhdessä tieteellisessä seurassa. Määrä kuitenkin vaihtelee vastaajan edustaman tieteenalan, iän ja koulutustaustan mukaan. 

Aiemman TSV:n tekemän selvityksen mukaan tieteelliset seurat toivovat jäsenikseen erityisesti nuoria ja uransa alkuvaiheilla olevia henkilöitä. TSV:n toteuttamaan jäsenistökyselyyn vastasi vain vähän opiskelijoita, mikä ehkä heijastaa opiskelijajäsenten vähäistä määrää seuroissa. Toisaalta eläkeläisten huomattava määrä vastaajissa osoittaa, että seurat tarjoavat monille tutkijoille tieteellisen yhteisön aktiiviuran jälkeen. 

Verkostoituminen motivoi jäsenyyteen

Tieteellisten seurojen jäsenyyteen motivoi ennen kaikkea yhteisöllisyys, tieteen edistäminen ja uuden oppiminen (ks. kuvio 3). Monelle myös tapahtumat ja julkaisut seuran jäsenetuna motivoivat jäsenyyttä. 

Yksi kotimaisten seurojen huolenaiheista on ollut, että siirtyminen avoimeen julkaisemiseen karkottaa jäseniä, kun lehden lukeminen ei enää edellytä jäsenmaksua. Jäsenistökysely kuitenkin osoittaa, että jäseniä motivoi harvoin vain yksi asia: lähes 90 prosenttia vastaajista oli valinnut useamman kuin yhden motiivin, ja noin 60 prosenttia neljä eri jäsenyyteen motivoivaa tekijää.

Kuvio 3. Tekijät, jotka motivoivat kotimaisten tieteellisten seurojen jäsenyyteen. N=1540

Tieteellisten seurojen tarjoamat palvelut ovat jäsenistölle tärkeitä

Jäsenistö hyödyntää aktiivisesti tieteellisten seurojen tarjoamia palveluita ja jäsenetuja, jotka liittyvät seuran julkaisu- ja tapahtumatoimintaan. Yli 80 prosenttia kotimaisten tieteellisten seurojen jäsenistä oli viimeisen vuoden aikana lukenut seurojen julkaisuja (ks. kuvio 4).

Myös tapahtumiin osallistuminen oli ollut aktiivista, joskin koronaviruksen aiheuttama pandemia oli vaikuttanut tapahtumien järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. TSV:n vuonna 2021 toteuttamassa jäsenseurakyselyssä lähes 80 prosenttia seuroista ilmoitti seuran peruneen jo suunniteltuja tapahtumia pandemian seurauksena. Suomalaiset seurat ovat myös siirtäneet toimintaansa virtuaaliseen ympäristöön viime vuosien aikana.

TSV järjestää erilaisia suurelle yleisölle suunnattuja tiedetapahtumia, joihin tieteelliset seurat voivat tuottaa ohjelmaa matalalla kynnyksellä. Kymmenet tieteelliset seurat osallistuvat vuosittain Tieteiden yöhön. Lisäksi TSV:n luotsaamilla Tiedeklubeilla kuullaan usein tieteellisten seurojen järjestämää ohjelmaa. Pandemia-aikana sekä Tieteiden yö että Tiedeklubit toteutettiin verkossa.

Kuvio 4. Kotimaisten tieteellisten seurojen jäsenten osallistuminen seurojen toimintaan viimeisen vuoden aikana. N=1540

Jäsenet arvostavat vastuullisen tieteen edistämistä

Tieteellisten seurojen tärkeimpinä tehtävinä nähtiin yhteisöllisyyden ja verkostojen luominen. Kysely osoittaa myös, että perinteisten toimintamuotojen, kuten julkaisutoiminnan ja tapahtumien lisäksi jäsenistö pitää tieteellisten seurojen tärkeänä tehtävänä edistää vastuullista tiedettä. Jäsenistö näkee, että tutkitun tiedon avoimuuden edistäminen, tiedepoliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, tutkijoiden puolustaminen sekä tutkimusetiikan ja vastuullisen arvioinnin edistämisen ovat seurojen olennaisia tehtäviä (ks. kuvio 5). 

Esimerkiksi lähes 90 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tutkimusetiikan edistäminen on seurojen tärkeä tehtävä, vaikka jäsenseurakyselyn perusteella sen rooli seurojen toiminnassa on toistaiseksi ollut suhteellisen vähäinen.

Kuvio 5. Kotimaisten tieteellisten seurojen jäsenten arvio avoimeen tieteeseen liittyvien tehtävien tärkeydestä seuratoiminnassa.

Jäsenyydestä luovutaan elämän- tai työtilanteen muuttuessa

Tieteellisten seurojen tulee viestiä olemassaolostaan ja toiminnastaan aktiivisesti. Yleisin syy siihen, miksi vastaaja ei ollut tieteellisen seuran jäsen oli se, että henkilöä ei oltu pyydetty seuran jäseneksi tai hänellä ei ollut tietoa tieteellisistä seuroista, mihin liittyä jäseneksi. Digitaalisen viestinnän merkitys on vuosien varrella lisääntynyt, jolloin tieteellisten seurojenkin on hyvä huolehtia verkkosivujensa ja sosiaalisen median kanavien ajantasaisuudesta mahdollisuuksiensa mukaan.

–Jäsenhankintaa, ja etenkin tieteenalan opiskelijoiden jäsenhankintaa, auttaa kiinnostavat verkkosivut ja seuran aktiivisuus sosiaalisen median kanavissa. Yleistajuinen tieteenalaa koskeva keskustelu, kiinnostavien sisältöjen jakaminen ja seuran toiminnasta raportoiminen tavoittavat seuralle uusia jäseniä. Myös aktiivisuus tiedetapahtumissa on keino saada uusia jäseniä mukaan, valottaa TSV:n viestintä- ja tapahtumakoordinaattori Kaisa Kivipuro.

–Lähtökohtaisesti opiskelijat ja tieteenalasta kiinnostuneet haluavat olla seuran jäseniä, koska se mahdollistaa itseä kiinnostavien ja hyödyttävien tietojen ja kontaktien kartuttamisen.

Tyypillisin syy jäsenyydestä luopumiseen sekä kotimaisten että kansainvälisten seurojen osalta oli se, että henkilö ei kokenut enää hyötyvänsä jäsenyydestä (ks. kuvio 6). Vain harvoin jäsenyydestä luopumisen taustalla on ollut se, että kotimaisen seuran julkaisun lukeminen ei enää vaadi jäsenyyttä. 

– Kotimaisen tiedejulkaisemisen tulevaisuuden kannalta on hyvä asia, että avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei merkittävästi vähennä seurojen jäsenmäärää. On todella iloinen yllätys, miten hyvin seurojen jäsenet ovat ottaneet tieteen ja tutkimuksen avoimuuden omakseen, asiantuntija Ilmari Jauhiainen Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisesta sihteeristöstä toteaa.

Kuvio 6. Syitä kotimaisten ja kansainvälisten seurojen jäsenyydestä luopumiseen.

Tietoa kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten lehtien lukemisesta

Kyselyssä selvitettiin myös tieteellisten lehtien lukemiskäytäntöjä. Kansainväliset ja kansalliset tieteelliset lehdet ovat tärkeitä tutkimustiedon lähteitä tieteellisten seurojen jäsenille. Tieteellisten lehtien lukemisen syiksi mainittiin useimmiten ajan tasalla pysyminen, yleinen kiinnostus ja huvin vuoksi sekä lukeminen tutkimusta ja kirjoittamista varten. 

Kansallisia lehtiä luetaan useimmin humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Näillä aloilla kansallisia lehtiä arvostetaan myös enemmän julkaisukanavina (ks. kuvio 7). Aloilla, joissa julkaisutoiminta on keskittynyt kansainvälisiin kanaviin, kotimaisen tieteellisen julkaisutoiminnan merkitys on vähäisempi. 

Kuvio 7. Vastaajien osuus tieteenaloittain, jotka arvioivat kansalliset ja kansainväliset tieteelliset lehdet ja kausijulkaisut erittäin tärkeiksi julkaisukanaviksi omalla allallaan.

Tieteellisiä lehtiä luetaan tyypillisesti digitaalisessa muodossa, mutta kansallisia lehtiä luetaan paljon myös painettuna (ks. kuvio 8). Tähän saattaa vaikuttaa se, että kotimaisilla kielillä julkaistut tieteelliset lehdet palvelevat tutkijoiden lisäksi laajemmin muitakin käyttäjäryhmiä, jotka arvostavat edelleen painettua lehteä.

Yksi kyselyn tärkeitä tuloksia onkin se, että vaikka tiedeyhteisö on laajasti siirtymässä digitaaliseen ja avoimeen toimintaympäristöön, etenkin kotimaisille lehdille on edelleen kysyntää myös painetussa muodossa. Vuonna 2018 TSV:n kyselyyn osallistuneista seuroista noin 65 prosenttia julkaisi sekä painettua että digitaalista lehteä ja 28 prosenttia ainoastaan digitaalista lehteä. 

Kuvio 8. Kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten lehtien/kausijulkaisujen lukemisen tavat. 

Seurojen toiminta tulevaisuudessa

Vuonna 2021 toteutettu jäsenseurakysely sekä tänä vuonna toteutettu jäsenistökysely antavat sekä seuroille että TSV:lle uutta ja tärkeää tietoa toimintansa kehittämiseen. 

Jäsenseurakyselyn perusteella valtaosa seuroista oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa yhdellä tai useammalla vastuullisen tieteen osa-alueella: asiantuntijoiden tunnistaminen ja ehdottaminen työryhmiin, toimikuntiin tai arvioijiksi (65 % seuroista), avoimen tieteen edistäminen ja tapahtumien järjestäminen (yli 50 %), tutkimuksen laadun arviointi (yli 40 %), yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi, tiedekasvatus ja tutkimusetiikka (n. 30 %). 

Jäsenistökyselyn tärkeä tulos on, että seurojen henkilöjäsenet selvästi näkevät vastuullisen ja avoimen tieteen laaja-alaisen edistämisen tärkeänä seurojen toiminnan osa-alueena. Tämä tietopohja antaa varmasti seuroille aineksia miettiä tulevaisuuden toimintamuotojaan ja -periaatteitaan. 

Myös Tieteellisten seurain valtuuskunnalle kyselyt tarjoavat tietoa seurapalveluidensa kehittämiseksi. Tavoitteena on tukea seuroja muun muassa vastuullisen tieteen edistämisessä, jotta seurat voivat toimia entistä laaja-alaisemmin koko suomalaisen tiede- ja tutkimusyhteisön ja yhteiskunnan parhaaksi.

– Kysely antaa hyödyllistä tietoa valtuuskunnan jäsenten toiminnan tukemiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä jäsenistölle tarjottavien palvelujen kehittämiseen. Toivomme, että kysely antaa seuroille ideoita opiskelijoiden saamiseksi mukaan toimintaan ja että kyselyn tulokset lisäävät seurojen kokemusta siitä, että heidän tekemänsä työ on tiedeyhteisölle ja yhteiskunnalle tärkeää, TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen toteaa.

Kuka kuuluu tieteelliseen seuraan? Raportti tieteellisten seurojen jäsenistökyselyn tuloksista (2022) on vapaasti luettavissa ja ladattavissa Edition.fi-palvelussa. Raportti on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.

Tieteelliset seurat ja vastuullinen tiede: Raportti TSV:n jäsenseurakyselyn tuloksista (2022) selvittää seurojen vastuullisen tieteen toimintaa.

Tieteelliset seurat Suomessa 2018 (2019) kertoo suomalaisten tieteellisten seurojen toiminnasta.