Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja sen yhteydessä toimivan Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kautta kulkee vuosittain merkittävä määrä tieteen valtionavustuksia. Avustuksilla mahdollistetaan tieteellistä toimintaa, kuten kotimaisten tiedelehtien julkaisemista, Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä konferensseja ja tiedonjulkistamista ja tietokirjallisuutta. Yhteensä tieteellistä toimintaa tuetaan vuosittain noin 2,7 miljoonalla eurolla. 

Avustusvuoden sykli alkaa kesällä, kun tiedesihteeri Kirsi Siitonen tarkistaa ja päivittää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) verkkosivustolla olevien avustushakujen ohjeistukset. Siitosella on ympäri vuoden jokin avustuksiin liittyvä prosessin vaihe työn alla. Hän vastaa tieteellisten seurojen julkaisutoiminnan ja kansainvälisen toiminnan avustushakemusten käsittelystä. Rahoitus avustuksiin tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja TSV vastaa avustusten myöntämisestä hakemusten perusteella.

Hakijoille julkaisutoiminnan sähköinen avustushakuportaali avautuu syyskuun ensimmäinen päivä ja sulkeutuu kuun lopussa. 

Tieteellisten seurojen julkaisutoiminnan avustuksilla tuetaan kotimaista tiedejulkaisemista

Tyypillisesti Siitosen työpöydälle tulee hakemuksia noin 110 seuralta, ja osassa hakemuksista haetaan avustusta useammalle seuran eri julkaisusarjalle. Avustuskohteita on siis huomattavasti suurempi määrä kuin itse hakemuksia. 

Esimerkiksi Valtiotieteellinen yhdistys sai rahoitusta vuonna 2020 kahteen tiedejulkaisuunsa: Politiikka-lehdelle ja kirjasarja Pro et Contralle. Yhdistyksen tavoitteena on edistää valtiotieteellistä tutkimusta ja valtiotieteellisten kysymysten harrastusta Suomessa, ja yksi keskeinen muoto tälle on alan tieteellisen tiedon julkaiseminen. 

Politiikka-lehti on perinteinen, paljon alan tutkijoiden ja harrastajien toimesta luettu lehti. Lehden artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Nykyään lehti ilmestyy sähköisesti ja avoimesti niin, että se saadaan paitsi tutkijoiden myös alan toimijoiden sekä laajan yleisön luettavaksi. Lehden kuluja on katettu TSV:n avustuksella.

- TSV:n avustus kattaa erityisesti lehden taittajan palkkion ja toimittamiseen liittyviä kuluja, mukaan lukien nimellisen korvauksen toimituksen työhön. Suurin osa lehden toimittamisprosessista sekä vertaisarviointi ja artikkelien kirjoittaminen tehdään kuitenkin vapaaehtoistyönä tai oman tutkimus- ja opetustyön ohella, kertoo Valtiotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Emilia Palonen.

Politiikka-lehti ilmestyy nykyään avoimena Journal.fi-portaalissa. Lehti on perustettu vuonna 1959 ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa 2-tasolle. Lehti julkaisee valtio-opillisia alkuperäiskäsikirjoituksia suomeksi ja ruotsiksi. Kuva: Valtiotieteellinen yhdistys.

Aiemmin julkaisutukea saatiin myös lehden painettuun versioon, mutta nykyään koko vuoden numeroista koostuvan vuosikirjan kulut katetaan jäsenmaksuista. Jäsenmaksut eivät kuitenkaan riitä kaiken seuran toiminnan ylläpitämiseen. Jäsenmaksuja ei myöskään voi jatkuvasti nostaa, koska vaarana on, että maksun suuruus alkaa vaikuttamaan jäsenten mahdollisuuteen pysyä jäsenenä tai tulla seuran jäseneksi. Vapaaehtoisetkaan eivät ole ehtymätön resurssi. Lisäksi vapaaehtoisuuteen nojaava tiedejulkaiseminen on riskialtista: uhkana on, että aktiivit jäävät pois. Palonen korostaakin tuen merkitystä seuralle:

- TSV:n antamalla tuella on valtava merkitys seuralle ja koko tieteenalan kentälle: se antaa jatkuvuutta tieteellisen seuran toimintaan. Ilman eri valtio-opin alat kokoavaa tiedelehteä ei olisi myöskään moninaista ja vireää valtio-opin yhteisöä, eikä tieto uudesta tutkimuksesta ja tieteellisistä avauksista kantautuisi kentälle. Politiikka-lehden kuluja ei voi kutistaa, jos halutaan, että laaja yleisö ja tiedeyhteisö saa lehtensä laadukkaana. Tällä hetkellä mietimme, onko seuralla varaa toimittaa, taittaa ja painaa vuosikirjaa. Se olisi ensimmäinen kerta vuoden 1957 jälkeen, kun mitään paperista jälkeä ei lehdestä olisi. 

Avustuksilla tuetaan myös seurojen kansainvälistä toimintaa

Lisäksi Valtiotieteellinen yhdistys sai vuonna 2020 avustusta kansainväliseen toimintaansa. Kansainväliseen toimintaan haettua avustusta voi käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin sekä tehtävään liittyviin kokousmatkakuluihin, jos yhdistyksellä on edustaja kansainvälisen tieteellisen järjestön hallituksessa tai kansainvälisen tieteellisen julkaisun toimituskunnassa. 

Vuonna 2020 Valtiotieteellisen yhdistyksen matkustamiseen haettu avustus jäi käyttämättä eikä avustusta tarvittu valtio-opin seurojen eurooppalaisen kattojärjestön ECPSA:n jäsenmaksuihinkaan, koska sen toiminta oli hetkellisesti niin hiipunut, ettei jäsenmaksuja peritty. Yhdistys oli saanut avustusta myös valtio-opin maailmanjärjestön IPSA:n (International Political Science Association) jäsenmaksuun.

Jatkossa yhdistys tulee hakemaan avustusta puheenjohtajansa Emilia Palosen matkakuluihin, koska hänet valittiin vuonna 2021 maailmanjärjestön johtokuntaan sen ainoana pohjoismaisena jäsenenä. Tiedossa on matkoja kahteen vuosittaiseen paikan päällä järjestettävään kokoukseen. 

- IPSA:n johtokunnassa johdan julkaisukomiteaa, joka vastaa IPSA:n lehdistä ja niiden taloudesta. Lisäksi osallistun maailmanjärjestön eettisen toimikunnan työhön. IPSA:ssa on tärkeää olla pitämässä yllä tieteenalan merkitystä ja luoda vuoropuhelua eri maanosien tutkijoiden välillä, Palonen avaa maailmanjärjestön toimintaa ja siellä tehtävää työtä.

Hakemukset käyvät läpi tarkan seulan ennen avustuspäätöksen tekoa

Hakemuksia käsittelevä Siitonen kertoo, että tyypillisesti julkaisutoimintaan haettavia avustuksia haetaan julkaisun toimituskunnan palkkioihin ja paino- ja taittokuluihin. Kansainvälisen toiminnan avustusta haetaan kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja matkakuluihin. Avustuksia ei myönnetä mihin tahansa tieteelliseen julkaisutoimintaan tai kansainväliseen toimintaan, vaan hakijan ja avustuskohteen tulee täyttää avustuksille asetetut ehdot.

- Kaikki avustuksen hakukriteerit täyttävät kohteet otetaan päätösesityksessä huomioon, mutta päätöksiin vaikuttaa monet asiat kuten se, miten julkaisu on saanut edellisvuosina avustusta ja onko sitä palautunut takaisin. Hakemusten käsittely on kuin palapelin rakentamista ja vaatii useita kierroksia ennen kuin alustava päätösesitys valtuuskunnan avustusjaostolle on valmis, Siitonen kuvailee.

Hakemuksiin perusteellisesti tutustuttuaan Siitonen laatii alustavan päätösesityksen valtuuskunnan avustusjaostolle. 

Kuva: TSV ja Pexels/Angela Roma.

Päätösehdotuksen muotoutumiseen vaikuttaa luonnollisesti myös se, kuinka paljon avustusta on jaettavissa. Edellisvuosina summa on pysynyt samana, joka julkaisuavustusten ja kansainvälisen toiminnan avustusten kohdalla on ollut noin 1 060 000 euroa. Nyt valtionavustusten määrä ei ole samalla tavalla ennakoitavissa kuin ennen, koska veikkausvoittovarojen määrä on laskenut ja ratkaisua uudesta rahoitustavasta ei vielä ole. 

Valtuuskunnan avustusjaosto käsittelee Siitosen laatiman alustavan päätösesityksen kokouksessaan vuoden alussa. Jaostossa on viisi TSV:n hallituksen nimittämää jäsentä, jotka edustavat eri tieteenaloja. Jaosto tekee avustuksista päätösesityksen valtuuskunnan hallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen helmikuun alussa järjestettävässä hallituksen kokouksessa.

Kun päätös on tehty, avustuspäätökset julkaistaan ja avustusta saaneilta seuroilta pyydetään tarvittavat lisätiedot avustussopimusta ja maksatusta varten. 

Julkaisutoiminnan ja kansainvälisen toiminnan avustukset tulee käyttää sen vuoden aikana, jolle ne on myönnetty. Vuoden päätyttyä avustusta saaneet seurat tekevät avustuksestaan valtuuskunnalle tiliselvityksen, jossa he erittelevät, mihin avustus on käytetty ja onko sitä jäänyt käyttämättä. Koska avustusta voi saada ainoastaan tarpeeseen eli tappiolliseen julkaisutoimintaan, ylijäänyt avustus palautetaan valtuuskunnan kautta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Jos avustusta on jäänyt painavista syistä käyttämättä, avustuksen saaja voi pyytää avustukselle käyttöajan pidennystä. Pyyntö tulee tehdä avustuksen käyttövuonna 31.10. mennessä.

Tukea on haettavissa myös tieteellisten konferenssien järjestämiseen ja tiedonjulkistamiseen

TSV jakaa vuosittain avustuksia myös muuhun tieteelliseen toimintaan. Valtionavustusta voi saada kansainvälisten konferenssien ja kansallisten seminaarien järjestämiseen. Haussa etusijalla ovat kansainvälisten tieteellisten järjestöjen toistuvat konferenssit, joita suomalaiset omalla vuorollaan järjestävät Suomessa. Lisäksi avustus on tarkoitettu ensisijaisesti konferenssien tärkeimpien ulkomaisten puhujien matkakuluihin. Rajauksena on, että avustusta myönnetään vain Suomessa järjestettäviin tapahtumiin.

TSV:n yhteydessä toimiva Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) jakaa vuosittain tiedonjulkistamisen apurahoja. Niillä tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Apurahat myönnetään henkilökohtaisina apurahoina lähinnä luovan työn tukemiseen.

Apurahaa voidaan myöntää esimerkiksi tietokirjoihin, tietoa popularisoivaan radio-ohjelmaan tai dokumenttielokuvaan, tutkivaan työpajaan tai tiedeviestinnän koulutukseen. Tavoitteena on muun muassa edistää tietokulttuurin monimuotoisuutta ja uuden tiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Tiedonjulkistamisen apuraha mahdollistaa täysipäiväisen tietokirjoittamisen

Tänä vuonna tiedonjulkistamisen apurahahakemuksia saapui yhteensä 367 kappaletta. Jaettavana on 570 000 euroa, ja päätökset rahoitetuista töistä julkaistaan syyskuussa.

Vuonna 2019 Vaula Helin haki apurahaa lapsettomuushoidoista kertovaan tietokirjaan, jonka hän kirjoitti yhdessä Paula Ojasen kanssa. Kirja julkaistaan lokakuussa 2021. Jatulintarha on omaelämänkerrallinen tietokirja, joka kertoo kahden naisen, itsellisen ja parisuhteessa elävän, tarinan lapsettomaksi tulemisesta, äidiksi haluamisesta ja selviytymisestä lapsettomuushoitojen sokkeloissa. Kahden tarinan lisäksi kirja sisältää myös kaksi tapaa kuvata lapsettomuushoitoja.

Jatulintarhan on saanut tiedonjulkistamisen apurahan, joka mahdollisti Vaula Helinille teoksen kirjoittamista päätoimisesti neljän kuukauden ajan. Jatulintarha (S&S) julkaistaan lokakuussa, ja sen toinen kirjoittaja on Paula Ojanen. Kirjan kansi: Tuomo Parikka, Helinin valokuva: Anna Autio.

Omissa teksteissään Helin keskustelee aiheeseen liittyvien tutkimushavaintojen, teoreettisten näkökulmien ja asiantuntijoiden kanssa. Tutkijataustainen Helin työskentelee Itä-Suomen yliopiston nuorempana tutkijana. Apuraha mahdollisti täysipäiväisen työskentelyn neljän kuukauden ajan sen sijaan, että kirjaa varten tehtävää taustatyötä ja kirjoittamista olisi tehty pelkästään iltaisin ja viikonloppuisin. 

- Ilman apurahaa teos ei olisi syntynyt tässä aikataulussa, Helin kertoo apurahan merkityksestä työlleen. 

- Apurahan merkitys on ollut valtavan suuri, eikä pelkästään sen suoman kirjoitusrauhan näkökulmasta. Apurahan saaminen osoitti, että projektiin, josta olimme kovin innostuneita itsekin, luotettiin. Koin, että minulle annettiin mahdollisuus pitää tämän kirjan kirjoittamista ihan oikeana työnä. 

TJNK on selvittänyt tiedonjulkistamisen apurahojen toimivuutta. Selvityksen mukaan apurahan saajat ovat sitoutuneita työhönsä tiedonjulkistajina. Mikäli hankkeen julkaiseminen viivästyy, syynä on useimmiten riittämätön ja sirpalemainen rahoitus. Helin kuvaa vastuutaan apurahasaajana seuraavasti:

- Apurahan suomaan mahdollisuuteen sisältyy myös vastuu apurahan jakaneelle taholle, jonka toivon kirjamme lunastavan.

Tiedonjulkistamisen kohdeapurahoilla tuetaan vuosittain Helinin ja Ojasen kaltaisia tekijöitä. Syyskuussa 2021 kymmenet tiedonjulkistamista ja tietokirjoittamista harjoittavat saavat jälleen apurahan. Mutta mitä tapahtuu myönnön jälkeen? Keitä muut apurahansaajat ovat ja millaisia muunlaisia teoksia apurahan turvin valmistuu? 

Syksyllä TJNK aloittaa uuden artikkelisarjan ja sosiaalisen median kampanjan, joka nostaa esille sen tukemien tekijöiden elämää ja työtä. Apurahansaajien tarinoiden kautta sarja antaa kasvot sille, millainen merkitys monimuotoisella tiedonjulkistamisella on tutkitun tiedon välittäjänä ja yleistajuistajana. Tarinoita voi tulevan vuoden aikana seurata Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan verkkosivuilla ja Twitterissä aihetunnisteella #Apurahatarinoita.

Avustuksien tulevaisuus

Tieteen ja tutkimuksen rahoitus on ollut alkusyksyn aikana paljon puhuttu aihe niin tieteen kentällä kuin mediassakin. Keskustelut koskevat myös Tieteellisten seurain valtuuskuntaa, jonka toiminta rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Veikkauksen tuotot ovat laskussa ja näin ollen myös tieteen rahoitus pienemässä, jos Suomen hallitus ei paikkaa tuottojen menetyksiä.

Sen lisäksi, että TSV:n oman toiminnan rahoitus on keskustelussa, myös TSV:n kautta kulkevat opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset ovat osa samaa tieteen rahoituksen kokonaisuutta. 

Valtionavustus esimerkiksi tieteellisille julkaisuille on elinehto myös kotimaisille tieteellisille lehdille ja kirjasarjoille. Useat julkaisukanavat ovat siirtyneet avoimeen julkaisemiseen, mikä on johtanut niiden myynti- ja tilaustulojen loppumiseen. Tässä tilanteessa valtionavustusten pieneminen olisi monelle lehdelle kohtalokasta.

Avustuksilla on keskeinen asema niin TSV:n toiminnassa kuin laajemmin tieteen kentällä:

- TSV:n edelleen välittämät valtionavustukset ovat keskeinen osa TSV:n toimintaa edistää tiedettä ja tutkimusta riippumattomana tieteen ja tieteen vapaaehtoistoiminnan asiantuntijana, muistuttaa TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) myöntämiä valtionavustuksia. Tarkempia tietoja avustuksien ja apurahojen hakemisesta löytyy TSV:n ja TJNK:n verkkosivuilta. Kuva: TSV.