Tieteessä tapahtuu -lehden historia ulottuu lähes neljänkymmenen vuoden taakse. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsentiedotteesta on kasvanut tunnettu tiedelehti, jossa suomalainen tutkimusmaailma käy keskustelua tieteestä ja tiedepolitiikasta. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden toimitusprosessit ovat käynnissä ympäri vuoden, ja tästä uutisesta voit lukea, miten lehti syntyy ja keitä sitä ovat tekemässä.

Tieteessä tapahtuu on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) julkaisema tiedelehti, jossa julkaistaan yleistajuisia tiedeartikkeleita ja ajankohtaisia keskusteluaiheita tieteestä ja tiedepolitiikasta. Lehteä voi pitää tutkijoiden ja tiedeyhteisön ”omana lehtenä”, koska se ylläpitää tiedeyhteisön sisäistä keskustelua. Toisaalta lehdellä on huomattavasti laajempikin lukijakuntansa, koska sitä lukevat myös tieteestä kiinnostuneet kansalaiset, toimittajat ja viranomaistyötä tekevät. Lehden artikkeleja käytetään myös opetuksessa.

- Parhaimmillaan lehti tarjoaa tieteen kysymyksiä esittelevää ”hidasta journalismia”, jossa näkyvät eri tekstilajit, kuten artikkelit, katsaukset, puheenvuorot, kirja-arvostelut ja palstat, lehden päätoimittaja Ilari Hetemäki kuvailee.

Tieteessä tapahtuu on keskeinen suomalaisen tutkimusmaailman keskustelupaikka tieteen ja akateemisen tutkimustyön ajankohtaisista aiheista. Tämä näkyy siinä, millaiset artikkelit keräävät eniten lukukertoja. Vuonna 2019 julkaistuista artikkeleista luetuin oli Anna-Elena Pääkkölän artikkeli ”Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri” (4/2019). Useat muutkin viime vuonna julkaistut luetuimmat artikkelit käsittelivät yliopistojen ja tiedemaailman sisäisiä haasteita sekä tutkimuksen ja tiedon asemaa yhteiskunnassa. Vuoden 2019 luetumpia artikkeleita on eritelty tarkemmin TSV:n verkkouutisessa.

Tieteessä tapahtuu -lehden painos on tällä hetkellä yli 7 000 kappaletta, mutta suurin osa lehden lukijoista lukee lehteä verkossa.

Tieteessä tapahtuu -lehden matka jäsentiedotteesta valtakunnalliseksi tiedelehdeksi

Lehden historia ulottuu lähes neljänkymmenen vuoden taakse, kun TSV:n jäsentiedote alkoi ilmestyä vuonna 1983 Per-Edvin Perssonin aloittaessa valtuuskunnan toiminnanjohtajana. Lehden juuret ovat tieteellisissä seuroissa. Tiedotteella viestittiin TSV:n ja tieteellisten seurojen tapahtumista jäsenseurojen lisäksi tiedotusvälineille. Tiedotteen painosmäärä oli 300 kappaletta.

Julkaisun käännekohta oli vuosi 1988, jolloin monistetusta jäsentiedotteesta tuli lehti. Mukaan tulivat muun muassa pääkirjoitukset, esitelmätiivistelmät, tiedeuutiset ja uutuuskirjojen esittelyt. Uudistus toteutettiin Jan Rydmanin johdolla, joka oli lehden päätoimittaja vuoteen 2007 asti. Vuoden 1994 alussa lehti laajentui nykyisenkaltaiseksi, kun julkisuudessa oli käyty keskustelua valtakunnallisen tiedelehden tarpeesta. Lehden painos oli tuolloin 1 800 kappaletta, ja lehti ilmestyi kahdeksan kertaa vuodessa. Nykyään Tieteessä tapahtuu -lehden painos on yli 7 000 kappaletta, ja lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Jokaisessa lehdessä on noin 80 sivua asiaa tieteestä.

Vuodesta 1996 lähtien Tieteessä tapahtuu on julkaistu painetun printtiversion ohella avoimesti verkossa. Vuodesta 2017 verkkolehden kotina on ollut Journal.fi-portaali. Se on TSV:n tarjoama palvelu, jolla kotimaiset tieteelliset seurat voivat toimittaa ja julkaista lehtiään. Tällä hetkellä palvelussa on saatavilla yli 80 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa. Tieteessä tapahtuu -lehden numerot ovat heti avoimesti saatavilla portaalista, samoin kuin vanhemmatkin numerot vuodesta 1996 alkaen.

Lehden painos on kasvanut viime vuosiin asti tasaisesti, mutta on nyt pysähtynyt. Samalla lehden verkkolukeminen on kasvanut vuosittain. Vuoden 2019 aikana lehden verkkoversion artikkeleita luettiin Journal.fi:ssä yhteensä lähes 185 000 kertaa. Lehden arkisto on runsaassa käytössä, ja tietyt artikkelit ovat keikkuneet luetuimpien listalla jo vuosia. Tällaisia ovat muun muassa Hanna Häkkisen ja kumppaneiden ”Epigenetiikka haastaa käsityksiämme periytymisestä ja evoluutiosta” (2/2015) ja Vappu Viemerön artikkeli ”Aggressio ja aggressiivisuus” (3/2006). Kaikkiaan lehden artikkeleita on ladattu vuoden 2019 loppuun mennessä yhteensä noin 700 000 kertaa. Nykyisin painetun lehden lukijat muodostavat noin kolmasosan lehden lukijakunnasta.

Lehden sisällöstä ja tulevaisuudesta vastaa toimitusneuvosto

Lehden linjaamisesta päättää ja sisältöä ideoi itsenäisesti toimiva toimitusneuvosto. Siihen kuuluu 6–9 jäsentä, ja he edustavat eri tieteenaloja. Toimitusneuvoston kausi kestää aina kolme vuotta, ja uusi toimitusneuvosto aloitti kautensa vuoden 2020 alusta. Sen puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston astrofysiikan professori Peter Johansson. TSV:n toiminnanjohtaja edustaa kustantajaa, ja lisäksi valtuuskunnan hallituksen kautta tulee yksi toimitusneuvoston jäsen. Toimitusneuvostossa on mukana myös henkilöitä TSV:n jäsenseuroista sekä usein tiedetoimittaja ja kansalaisjärjestön tai rajapintaorganisaation edustaja, joka tällä hetkellä on Ympäristötiedon foorumista Kaisa ”Vilppu” Välimäki. Neuvosto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa. Nyt poikkeustilan aikana pidettiin ensimmäinen etäkokouskin.

Kaisa ”Vilppu” Välimäki on biologi ja ornitologi (FT), ja hän osallistui toimitusneuvoston etäkokoukseen keskellä ornitologisestikin kiinnostavien tapahtumien, josta raportoi myös Twitterissä. ”Uskon että digitaaliseen julkaisemiseen kannattaa panostaa! Avoin digitaalinen julkaiseminen on keskeinen asia, kun keskustelemme Tieteessä tapahtuu -lehden tulevaisuudesta toimitusneuvostossa. Välillä keskittymistä tosin häiritsee harrastus, joka näin koronakeväänäkin on ollut antoisaa – linnut ja luonto auttavat lataamaan akkuja, mutta samalla harrastus tukee Suomessa tehtävää laadukasta lintujen pitkäaikaisseurantaa.”

Kaisa Välimäki aloitti toimitusneuvostossa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Katja Bargumin pyynnöstä ja suosituksesta. Bargum oli toimitusneuvoston jäsen edellisellä kaudella. Välimäki työskentelee Ympäristötiedon foorumissa, jonka tehtävänä on viedä ympäristötutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

- Olen kiinnostunut sosiaalisen median mahdollisuuksista ja avoimesta julkaisemisesta. Uskon, että nämä seikat tukevat Tieteessä tapahtuu -lehden kehittämisessä. Toivon, että toimitusneuvostossa voin olla mukana helpottamassa digiloikkaa ja kotimaisen laadukkaan tiedejournalismin saatavuutta ja tavoitettavuutta.

Lehdelle on päätetty toteuttaa digiloikka noin kolmen vuoden aikajänteellä. Toimitusneuvosto on mukana suunnittelemassa lehden siirtymistä verkkolehdeksi. Yhtenä ajatuksena on ollut yhdistää PDF-pohjainen verkkolehti ja Tieteessä tapahtuu -lehden verkkosivusto tavalla, joka mahdollistaisi lehden numerorakenteen säilyttämisen.

- On ollut toiveena, että lehti ennakoisi tulevaisuudessa verkkolehtenä aikaisempaa enemmän julkista keskustelua ja käyttäisi hyväksi myös laajaa arkistoaan. Tämän lisäksi olemme pohtineet mahdollisuutta koota lehden parhaista kirjoituksista painettu vuosikirja, Hetemäki kertoo toimitusneuvostossa käydyistä keskusteluista.

Lehden tekoa ympäri vuoden – kaikki artikkelit kulkevat päätoimittajan kautta

Toimitusneuvoston tehtäviin kuuluu lisäksi lehden artikkelien toimitustyön tukeminen. Toimitustyöstä vastaa suurelta osin päätoimittaja. TSV:n viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki on vuodesta 2007 alkaen koonnut lehden ja tehnyt päätökset julkaistavista artikkeleista. Tieteessä tapahtuu -lehden päätoimittajuus tuli TSV:n viestintäpäällikön tehtävän mukana.

- Lehdessä on melko vakiintunut rakenne, joka linjaa kunkin numeron koostamista. Lisäksi haemme myös tasapainoa ajankohtaisten aiheiden, tiedepolitiikan ja perinteisempien tiedeartikkelien välillä. Lehteen saattaa tulla myös jokin ”miniteema”, jolloin numerossa käsitellään tietyn aihealueen ilmiöitä eri näkökulmista, Hetemäki kertoo päätoimittamisestaan.

Artikkeleita ja muitakin kirjoituksia välillä myös pyydetään. Hetemäellä on laajat verkostot tiedemaailmaan, joita hän on pitkällä tiedeviestijän urallaan kasvattanut muun muassa Tieteen päivien pääsihteerinä toimiessaan. Tällöin vastaan saattaa tulla kiinnostavia tai ajankohtaisia aiheita, joista pyydetään tiettyä tutkijaa tai tiedetoimittajaa kirjoittamaan lehteen. Joskus lehteen saatetaan koostaa pieni kokonaisuus esimerkiksi jonkin tilaisuuden tai uusien professorien tervetuliaisluentojen pohjalta.

Ilari Hetemäki on toiminut Tieteessä tapahtuu -lehden päätoimittajana vuodesta 2007 alkaen. Kuva: Curt Richter.

Useimmiten lehteen tarjotaan valmista artikkelia, mutta toisinaan tarjotaan myös ideaa, jota lähdetään työstämään.

- Käsikirjoitusta arvioitaessa on välillä mietittävä, onko se artikkeli, katsaus vai keskustelupuheenvuoro. Lehteen hyväksytty kirjoitus lähtee lähes aina päätoimittajan kommentoimana takaisin kirjoittajalle, minkä perusteella tekstiä työstetään eteenpäin. Ennen taittoa kirjoitus vielä luetaan huolella ja editoidaan. Tämä saattaa viedä kaikkineen kaksi–kolme kuukautta, Hetemäki kuvailee toimitusprosessia.

Lisäksi Hetemäki kirjoittaa ja kokoaa lehden uutiset, niin sanotun Lyhyesti-palstan, ja keskustelee kolumnien aiheista kirjoittajien kanssa. Toimitussihteeri vastaa lehden kirjallisuusosastosta, ilmoituksista ja lehden taittamisesta. Lehden taiton jälkeen päätoimittaja lukee vielä kertaalleen vedokset ennen julkaisua. Kun numeroita julkaistaan vuodessa viisi kappaletta, tarkoittaa se sitä, että lehdessä julkaistavien artikkelien toimitusprosessi on aina jossain vaiheessa menossa.

Lehdestä ilmestyy ensin verkkoversio Journal.fi-sivustolle. Tällöin lehdestä tehdään niin sanottu paloiteltu PDF-versio, joka artikkelien ja katsausten osalta asiasanoitetaan, jotta artikkelit toimisivat hyvin verkkoympäristössä. Painettu lehti ilmestyy pian tämän jälkeen. Lehden ilmestymisestä ja kirjoituksista kerrotaan myös Tieteessä tapahtuu -lehden omilla Facebook-sivuilla ja juuri perustetulla Twitter-tilillä.

Lehteä pääsee lukemaan Journal.fi-portaalista, mutta myös lehden omien verkkosivujen kautta. Verkkosivuille on tehty myös pieni uutisosio sekä tehty koonti lehden sarjoissa julkaistavista kirjoituksista. Uusin numero (2/2020) ilmestyi 17.4.2020 ja seuraava julkaistaan kesäkuussa.

Teksti: Kaisa Kivipuro ja Ilari Hetemäki