Tieteessä tapahtuu -lehden luetuimmat verkkoartikkelit vuonna 2019

Uutiset   15.1.2020 17.16   Päivitetty 27.2.2020 9.27

Tieteessä tapahtuu on TSV:n julkaisema tiedelehti, joka julkaisee yleistajuisia tiedeartikkeleita ja ajankohtaisia keskusteluaiheita tieteestä ja tiedepolitiikasta. Vuoden 2019 aikana lehden verkkoversion artikkeleita luettiin Journal.fi:ssä yhteensä lähes 185 000 kertaa. Luetuin teksti oli Aki Koivulan, Pekka Räsäsen ja Arttu Saarisen katsaus puolueiden kannatuksesta eri väestöryhmissä.

Tieteessä tapahtuu -lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1983. Vuodesta 2017 asti Tieteessä tapahtuu on julkaistu painetun printtiversion ohella avoimesti verkossa saatavana julkaisuna Journal.fi-portaalissa. Palvelussa on tällä hetkellä vapaasti luettavissa myös noin 80 kotimaisen tieteellisen seuran julkaisuja.
 

Vuoden 2019 luetuimmat tekstit käsittelivät puolueita, epigenetiikkaa ja aggression tutkimusta

Tieteessä tapahtuu -lehden ladatuin artikkeli Journal.fi:ssä vuonna 2019 oli Aki Koivulan, Pekka Räsäsen ja Arttu Saarisen katsaus ”Puolueiden kannatus eri väestöryhmissä ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta”. Artikkeli on julkaistu vuonna 2015, mutta sitä on ahkerasti luettu julkaisua seuranneina vuosina, mutta etenkin eduskuntavaalivuona 2019. Koivumäki ja kumppanit erittelevät artikkelissa eduskuntapuolueiden kannattajien taustatietoja sekä pohtivat puolueiden voimasuhteiden muutosten vaikutusta yhteiskunnallisen vallan jakaantumiseen esimerkiksi virkanimityksissä.

Vuoden 2019 toiseksi luetuin artikkeli oli ”Epigenetiikka haastaa käsityksiämme periytymisestä ja evoluutiosta”. Hanna Häkkinen kumppaneineen avaa artikkelissa, mitä geenien epigeneettinen säätely tarkoittaa, kuinka se toimii ja miksi se on kehittynyt sekä käsittelee sitä, millainen merkitys epigeneettisellä säätelyllä on lajien sopeutumisessa uudenlaisiin ympäristöolosuhteisiin. Lisäksi artikkelissa pohditaan epigeneettisen periytymisen suhdetta synteettiseen evoluutioteoriaan ja teorian mahdollisia päivitystarpeita.

Vappu Viemerön artikkeli ”Aggressio ja aggressiivisuus” vuodelta 2006 perehtyy aggressioon, joka on yksi tutkituimmista ihmisten ja eläinten käyttäytymismuodoista. Artikkelissa perehdytään aggressiosta tehtyyn, osin ristiriitaisiakin tuloksia tarjonneisiin tutkimuksiin sekä pohditaan kulttuurin merkitystä aggressiosta tehtyihin tulkintoihin. Viemerön artikkeli oli Tieteessä tapahtuu -lehden kolmanneksi ladatuin artikkeli viime vuonna.
 

Akateemisen elämän rakenteelliset ongelmat sekä kysymys totuudesta ja sananvapaudesta luetuttivat vuonna 2019

Kun vuoden kaikkein luetuimmat artikkelit edellisiltä vuosilta käsittelivät akateemisen maailman ulkopuolisia ilmiöitä, käsittelivät viime vuonna julkaistut luetuimmat artikkelit yliopistojen ja akatemian sisäisiä haasteita sekä tutkimuksen ja tiedon asemaa yhteiskunnassa. Toisin sanoen luetuimmat tuoreet artikkelit pureutuivat tutkimus- ja tiedemaailmaan itseensä.

Akateeminen kiusaaminen on akateemisille urille ominainen työpaikkakiusaamisen tapa, joka mahdollistuu yliopistokulttuuristen sisäisten rakenteidenkin kautta. Anna-Elena Pääkkölän artikkeli vuoden 2019 neljännessä numerossa valottaa, ettei yliopisto ja akateeminen maailma ole vapaa työpaikkakiusaamiselta. ”Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri” oli ainut vuonna 2019 julkaistuista artikkeleista, joka nousi kymmenen ladatuimman artikkelin joukkoon Journal.fi:ssä.

Tutkimuskentän rakenteellisia ongelmia käsiteltiin myös Maarit Laihosen artikkelissa ”Hiljennetty tieto syrjinnän rakenteiden vankina” (6/2019). Tiedon historiassa yksi merkittävimmistä hiljentämisen jatkumoista on ollut naisten tiedon hiljentäminen ja siitä vaikeneminen. Tiedon vaientaminen on yksi tieteellisen tiedon leviämisen ja sen saavuttamisen keskeisimpiä poliittisia ongelmia. Laihonen tarkastelee tekstissään nais- ja feministitutkijoiden vaientamista erityisesti kysymyksissä, jotka ovat perinteisesti luonnontieteellisiä ja teknisiä, mutta joilla on merkittävä yhteiskunnallinen ja eettinen ulottuvuus.

Muut paljon luetut, vuonna 2019 julkaistut tekstit käsittelivät muun muassa totuutta ja sananvapautta. Näkemys tiedonjälkeisestä aikakaudesta on saanut osakseen sekä kauhistelua, mutta myös kritiikkiä. Ilkka Niiniluoto kirjoitus ”Kuka hukkasi totuuden?” (2/2019) pohtii totuuden rapautumista ja siitä käydyn keskustelun pitkää historiaa. Niiniluoto pitää tärkeänä, että journalismin käytäntöjä ja kansalaisten medialukutaitoa kehitetään. Sen lisäksi filosofien ja muiden tutkijoiden tulee panostaa totuuden käsitteen selkeään analyysiin ja arvonpalautukseen.

Maria Mäkelä analysoi vuoden kolmannessa numerossa sosiaaliselle medialle tyypillisen tarinankerronnan retoriikkaa, joka välineellistää yksilökeskeisen kokemustarinan osaksi normatiivisia päätelmiä hyvästä ja totuudesta. Kertomusmuoto on ihmismielen ymmärryksen luontainen kehys, ja on keino ärsyke- ja tietotulvan hallintaan. Tästäkin syystä Mäkelä peräänkuuluttaa tekstissään ”Totuuksia ja politiikkaa tarinallistuvassa mediaympäristössä” tarvetta tarinallistumisen kriittiseen ja analyyttiseen tarkasteluun.

Artikkelissaan ”Tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden ongelmat yhä näkyvämpiä” (4/2019) Esa Väliverronen erittelee tieteeseen ja tutkijoihin kohdistuvaa kyseenalaistamista ja vaientamisyrityksiä. Useimmiten tutkijoiden sananvapautta voidaan pyrkiä rajoittamaan epäsuorasti esimerkiksi kanteluilla, rahoituksen epäämisellä, työsuhteella kiristämisellä ja mustamaalaamisella. Mutta kyse ei ole vain yksilöiden kontrollipyrkimyksistä, vaan ennen kaikkea tieteen rahoituksen rakenteista ja tutkimuksen ehdoista. Kun tiedepolitiikkaa ohjataan taloudellisten höytyjen tavoitteluun tai ”poliittisesti relevanttiin” tutkimukseen, tutkijoille ja tiedeyhteisöille jää yhä vähemmän sananvaltaa siihen, mitä tutkitaan.

Jarkko Tirrosen artikkeli ”Paluu tulevaisuuteen – yliopisto vuonna 2030” analysoi yliopiston tehtäviä ja tulevaisuutta nopeasti kehittyvässä maailmassa. Artikkelissa muistutetaan, että yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden takaamiseksi on keskeistä pitää huolta siitä, miten luovan tieteellisen ajattelun edellytykset turvataan. Tirrosen mukaan hidastaminen voi olla uusi erottautumisen tapa digitalisoituvassa maailmassa. Tällöin yliopistoyhteisölle annetaan aikaa ajatella ja etsiä uusia ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja mahdollisuus havaita ja ymmärtää, mistä kaikessa on kysymys.

Kuvituskuva, jonka lomassa lukee Tieteessä tapahtuu.

Luetuimmat, vuonna 2019 julkaistut artikkelit Tieteessä tapahtuu -lehdessä

Artikkelin linkit avautuvat selaimen uuteen ikkunaan.

Anna-Elena Pääkkölä: Akateeminen kiusaaminen ja toksinen akateeminen kulttuuri (4/2019)

Ilkka Niiniluoto: Kuka hukkasi totuuden? (2/2019)

Maria Mäkelä: Totuuksia ja politiikkaa tarinallistuvassa mediaympäristössä (3/2019)

Esa Väliverronen: Tieteen vapauden ja tutkijan sananvapauden ongelmat yhä näkyvämpiä (4/2019)

Maarit Laihonen: Hiljennetty tieto syrjinnän rakenteiden vankina (6/2019)

Jarkko Tirronen: Paluu tulevaisuuteen – yliopisto vuonna 2030 (4/2019)

Arto Mustajoki: Ystäväni Kahneman (1/2019)

Kari Enqvist: Tieteen arvopohjasta (2/2019)

Vesa Kanniainen: Euron luominen Euroopan yhdentymisessä – väärä marssijärjestys? (3/2019)

Veikko Linko: Dna-nanokoneiden esiinmarssi (2/2019)

Hanna Kuusela: Tiedeviestintää kuin viimeistä päivää (6/2019)

Mai Allo: Tuleeko kaikki huuhaa yliopiston ulkopuolelta? (1/2019)
 

Journal.fi kokoaa yhteen ja avoimesti saataville kotimaisia tieteellisiä julkaisuja

Journal.fi-portaali on TSV:n tarjoama palvelu, jolla kotimaiset tieteelliset seurat voivat toimittaa ja julkaista lehtiään. Suurin osa palvelun lehdistä on välittömästi avoimia eli heti ilmestyttyään ilmaiseksi ladattavissa ja luettavissa, ja osa tulee avoimiksi viiveajan jälkeen. Sivustolla on tällä hetkellä noin 80 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa.

Tieteessä tapahtuu -lehden verkkosversio on julkaistu portaalissa vuodesta 2017 alkaen, ja jo tätä ennen vuodesta 2014 alkaen Journal.fi:n edeltäjässä OJS-palvelussa. Tieteessä tapahtuu -lehteä  julkaistaan kuusi numeroa vuosittain, ja ne ovat heti saatavilla portaalista, samoin kuin sen vanhemmatkin numerot aina vuodesta 1996 alkaen. Lehden päätoimittajana toimii Tieteellisten seurain viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki.