Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty akateemikko Anna-Leena Siikalalle teoksesta Itämerensuomalaisten mytologia (SKS). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig teoksesta Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta (Vastapaino).

Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna seismologian instituutin johtaja Pekka Heikkinen, akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen ja akatemiatutkija, yliopistonlehtori Miira Tuominen. Raadin sihteerinä toimi tiedotuspäällikkö Ilari Hetemäki.Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle erityisen ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen.

Vuoden 2013 tiedekirjaa valittaessa kriteereinä ovat olleet aiheen kiinnostavuus ja merkittävyys, sisällön tieteellinen painoarvo sekä teoksen kirjalliset ansiot. Tiedekirjan täytyy perustua tutkimukseen, kertoa tutkimuksen tuloksista ymmärrettävällä tavalla ja antaa lukijalle mahdollisuus tarkistaa kirjoittajan väitteet ja johtopäätökset. Raati oli yksimielinen niin parhaasta tiedekirjasta kuin kunniamaininnastakin.

Palkintolautakunnan perustelut

Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2013, 536 s.). Vuoden tiedekirja 2013.

Anna-Leena Siikalan Itämerensuomalainen mytologia on valtavan rikas teos, joka kiteyttää kokonaisen elämäntyön.  Se kattaa laajan kirjon runolaulujen versioita havainnollisesti jäsennellyssä ja vaivattomasti etenevässä muodossa. Teoksen keskiössä ovat asuinalueidemme myytit maailman synnystä ja niiden välittäminen yhteisössä runolaulun keinoin. Lukija havahtuu näkemään, kuinka monipuolinen ja rikas itämerensuomalainen runolauluperinne on, kuinka moninaiset ovat sen käyttötavat eeppis-lyyrisestä kerronnasta parannusloitsuihin, kuinka itämerensuomalaisten versiot maailmansyntymyyteistä kytkeytyvät laajempaan runoperinteeseen niin idässä kuin lännessäkin ja kuinka laajalle ulottuvat ne vaikutteet, joista mytologiamme ammentaa. Siikala onnistuu sisällyttämään tarkastelunsa elimellisiksi osiksi myös kysymyksen myyttien yleisestä luonteesta, kappaleen suomen kielen ja kulttuurin tutkimuksen historiaa sekä viimeaikaiset tulokset kielihistorian ja genetiikan aloilla.

Teoksen voimana on Siikalan tapa näyttää, miten olennaisista asioista omassa perinteessämme emme edes tienneet olevamme tietämättömiä. Lukijoina heräämme tunnistamaan ja tunnustamaan pinnallisen tietämyksemme. Näin teos itse osoittaa, kuinka välttämätön se on lukea.

Anna-Leena Siikala on akateemikko ja Helsingin yliopiston folkloristiikan professori emerita.

Johanna Hurtig: Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta (Vastapaino 2013, 336 s.). Kunniamaininta.

Johanna Hurtig on tarttunut Taivaan taimet -kirjassaan vaikeaan yhteiskunnalliseen teemaan, joka saa lukijan vetämään syvään henkeä. Millaisen kirjan voi kirjoittaa vanhoillislestadiolaisten uskonyhteisöön liittyvästä lapsuuden ja väkivallan kuvauksista? Hurtigin teos avaa kiihkoilematta yhteisöelämän reunaehtoja ja selittää, millaista on elää pääasiassa miesten johtamassa uskonnollisessa yhteisössä lapsena ja nuorena. Hän avaa yhteisön toimintalogiikkaa, näkemyksiä uskosta ja vastuusta sekä anteeksiannosta. Teos osoittaa, miten yhteisön sisäinen toimintakulttuuri luo sekä turvaa että turvattomuutta. Syntyminen isoon perheeseen on yhteisön ulkopuolelta katsottuna myytti, jossa korostuneen arvon saa suuren sisarusparven tuoma lämpö, hoiva ja sosiaalisuus. Totuus on paitsi lapsien myös perheen vanhempien osalta usein hyvin toisenlainen.

Teoksesta huokuu tutkijan palava tarmo herättää keskustelua omassa yhteisössään ja selvittää, miten päästäisiin yhdessä eteenpäin, mutta myös yhteisön ulkopuoliset moraalikäsitykset huomioon ottaen.

Johanna Hurtig on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkijatohtori.

Palkittujen kirjojen kansikuvat on noudettavissa osoitteesta http://www.tieteessatapahtuu.fi/vtk14.zip