Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty professori Kirsi Vainio-Korhoselle teoksesta Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan (2 500 euroa) saivat professori Veli-Pekka Lehtola teoksesta Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896–1953 (SKS) ja tutkijatohtori, dosentti Annamari Vänskä teoksesta Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa (Gaudeamus).

Vuoden tiedekirja -palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon. Vuoden 2012 palkintoraatiin kuuluivat Helsingin yliopiston kollegiumtutkija, oikeushistorian dosentti Mia Korpiola, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori, sosiologi Johanna Mäkelä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen emeritusprofessori, bakteriologi Matti Sarvas. Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle erityisen ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen.

Vuoden 2012 tiedekirjasato oli erittäin runsas ja raati käsitteli syksyn aikana noin sata teosta. Raati pohti laajalti tieto- ja tiedekirjan eroja ja päätyi siihen, että tiedekirjana halutaan palkita vahvaan ja analyyttiseen lähdetyöhön perustuva sujuva esitys. Erityisesti arvostettiin kirjoja, jotka toivat uusia avauksia tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Palkittujen kirjojen kansikuvat ovat ladattavissa osoitteessa: www.tsv.fi/vtk.zip.

Palkintolautakunnan perustelut

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY 2012, 255 s.)

Ujostelemattomat tarjoaa lukijalle ennen kertomattoman tarinan arjesta 1700-luvun Suomessa. Monipuolinen, eri arkistoista ja aikalaiskirjallisuudesta kerätty aineisto valottaa kätilöiden ammattikunnan historiaa, mutta samalla myös aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Kätilökoulutuksen ja -työn käytänteiden kuvaus piirtää kuvan ammatista, joka on vaatinut luku- ja kirjoitustaitoa ja monipuolista osaamista sekä antanut valtaa naispuolisille ammatinharjoittajille aikana, jolloin naiset periaatteessa olivat aviomiehensä edusmiehisyyden alaisina. Kätilöt koulutettiin hoitamaan synnytyksiä ja vastasyntyneitä, mutta he myös käyttivät virkavaltaa synnytyksiin, abortteihin, lapsivuodekuolemiin ja isyyteen liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä. He toimivat aikansa terveysvalistajina ja vähensivät äiti- ja lapsikuolleisuutta. Naisista koostuva kätilöiden ammattikilta oli täysin tasaveroinen miesammattikiltojen kanssa palkkaustaan myöten.

Kirjan erityinen ansio on mikro- ja makrotason yhdistämisessä. Kätilöiden koulutusta ja työtä lähestytään yksilöiden kautta, mutta heidän toimintansa kytketään osaksi valistuksen ideologiaa sekä hyödyn ajan kaupunkikulttuuria.

Ujostelemattomat edustaa tinkimätöntä tiedettä, mutta samalla myös lukukokemuksen riemua. Vainio-Korhosen kirjaa lukee kuin jännityskertomusta.

Kirsi Vainio-Korhonen on Suomen historian professori Turun yliopistossa.

Kunniamaininta: Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896–1953 (SKS 2012, 528 s.)

Veli-Pekka Lehtolan teos on aiempiin luentoihin ja artikkeleihin sekä uuteen tutkimukseen perustuva laaja yleiskatsaus saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisista aikana, jolloin hallinto ja tieteellinen tutkimus osoittivat runsaasti kiinnostusta saamelaisalueita kohtaan. Ajanjakson mittavien muutosten vaikutukset saamelaisyhteisöön on kuvattu tarkasti ja sattuvasti niin viranomaistoiminnan, yhteiskunnallisen kehityksen, elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja koulutuksen kuin yksittäisten perheiden näkökulmasta. Kirjan ensisijainen tavoite on edistää saamelaisten tietoisuutta itsestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Tämä lähestymistapa avaa myös valtaväestöön kuuluvalle lukijalle saamelaisyhteisön ja Lapin ainutlaatuisella ja antoisalla tavalla. Kirja onkin omiaan lisäämään keskinäistä ymmärtämystä saamelaisyhteisön ja suomalaisten välillä. Saamelaiset suomalaiset on vahva ja ajankohtainen puheenvuoro saamelaiskulttuurin ja -yhteisön tunnetuksi tekemiseksi. Se myös osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun saamelaisten taloudellisista ja kulttuurisista olosuhteista sekä suomalaisten suhtautumisesta muihin etnisiin ryhmiin. Kirja on eittämättä tulevaisuuden klassikko.

Veli-Pekka Lehtola on saamenkulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.

Kunniamaininta: Annamari Vänskä: Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa (Gaudeamus 2012, 268 s.)

Muodikas lapsuus kuvaa suorastaan hätkähdyttävällä tavalla sitä rikasta kirjoa tapoja, joilla lapsimainoskuvilla pyritään vaikuttamaan katsoja-kuluttajaan. Kirja johdattaa ymmärtämään ja tulkitsemaan mainoskuvia valottaen muodin sosiaalista merkitystä, muotia sosiaalisessa kontekstissa sekä lapsimuotimainosten suhdetta viattomuuteen, sukupuolistamiseen ja seksualisoimiseen. Vänskän teos on vankka tutkimusraportti. Tutkijan perehtyneisyys aiheeseensa välittyy sekä empiirisen analyysin tarkkuutena että teoreettisen viitekehyksen pakottomana soljumisena koko kirjan punaisena lankana. Erityisen ansiokasta työssä on, että teoreettinen keskustelu on alati läsnä mutta ei koskaan puuduttavasti tai luettelomaisesti. Tutkimus kertoo myös tekijänsä perehtyneisyydestä kulttuurintutkimuksen alalla polveileviin keskusteluihin. Muodikas lapsuus onkin teos, jota voi käyttää lähteenä silloin, kun haluaa tutustua kulttuurintutkimuksen keskeisiin virtauksiin, lapsuuden historiaan ja sen tutkimukseen, visuaalisuuden tutkimukseen, muodin tutkimukseen tai heteronormatiivisuuteen.

Dosentti Annamari Vänskä työskentelee tutkijatohtorina Tukholman yliopiston Muodintutkimuksen instituutissa.

Lisätietoja:

Raadin sihteeri, julkaisupäällikkö Johanna Lilja, Tieteellisten seurain valtuuskunta (puh. 09 228 69 229).