Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty filosofian tohtori Tuomas Teporalle teoksesta Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917–1945 (WSOY). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai professori Juha Sihvola teoksesta Maailmankansalaisen uskonto (Otava).

Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna tutkimusjohtaja Leena Suurpää, professori Ari Sihvola ja professori Kimmo Katajala. Raadin sihteerinä toimi tiedotuspäällikkö Ilari Hetemäki. Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle erityisen ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen.

Perusteluissaan raati painotti tieteellisen julkaisemisen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Molemmat palkitut teokset ovat tieteentekijöiden painavia puheenvuoroja ajankohtaisista teemoista. Ne avaavat tuoreita ja tieteen keinoin perusteltuja näkökulmia käynnissä olevaan julkiseen keskusteluun nationalismista ja suvaitsevaisuudesta.

Palkintolautakunnan perustelut

Tuomas Tepora: Sinun puolestas elää ja kuolla. Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917–1945 (WSOY 2011, 480 s.). Vuoden tiedekirja 2011.

Tuomas Teporan tutkimus kuvaa Suomen historiaa itsenäistymisestä jatkosodan jälkeiseen aikaan lippujen kansallisena tai aatteen symbolina saamien merkitysten kautta. Tarkasteltavana olevaa aikakautta ja sen poliittista historiaa on tutkittu paljon, mutta lippujen kautta avautuva näkökulma ajanjakson poliittisiin ja aatteellisiin virtauksiin on tuore sekä avaa uusia ja rohkeita näkökulmia.

Ammentaen paljolti Amerikan Yhdysvaltojen lippuun liitetyistä tulkinnoista ja antropologian klassikoista Tepora tulkitsee emotionaalisesti latautuneet kansallis- ja aateliput toteemeiksi. Niillä on erityinen yhteisöllisyyttä korostava voima ja arvo oman ryhmän tunnuksena. Lippu merkitsee ryhmän voimaa ja kunniaa, mutta loukkaamalla lippua voi myös loukata sen alle tunnustautuvaa yhteisöä.

Avainkäsitteidensä kautta ja hyödyntäen sosiaalipsykologian tapoja tulkita ihmisten tunteita ja toimintaa Tepora onnistuu esittämään havainnollisesti, kuinka lippuihin liittyvät tunnekokemukset rakentuvat ja kuinka niitä tietoisesti rakennetaan. Tutkimuksen kuvaukset lippuihin liittyneistä kiistoista, väkivaltaisistakin konflikteista, arvostuksista ja kunniakäsityksistä Suomen itsenäistymisvaiheessa, sisällissodassa ja sen jälkeen, 1920- ja 1930-luvulla sekä talvi- ja jatkosodassa, havainnollistavat tulkintojen perusteita erinomaisesti.
Teporan tutkimusta lukiessa joutuu arvioimaan myös omaa lippuihin liittyvää emotionaalista kokemustaan. Sen jälkeen, kun on lukenut Teporan kirjan, ei salossa hulmuava kansallislippu ole lukijalle enää aivan entisensä.

Tuomas Tepora on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston tutkija.

Juha Sihvola: Maailmankansalaisen uskonto (Otava 2011, 399 s.). Kunniamaininta.

Juha Sihvolan kirja on monitieteisen uran tehneen intellektuellin arvokas puheenvuoro uskonnon muuttuvista merkityksistä ja rooleista. Kirja hahmottaa eettisen kartaston keskustelulle siitä, millainen suvaitsevaisuus on nykypäivänä mahdollista. Miten ymmärrämme tai hyväksymme erilaisuuksia, kun kyseessä on uskonnot tai ihmisarvo ylipäätään?

Suomessa tutkijoiden julkinen osallistuminen ei ole kovin tavanomaista eikä sen arvoa maamme tiedepolitiikassa varauksetta tunnusteta. Sihvola rikastaa merkittävällä tavalla suomalaista tietokirjallisuuden kenttää tarjoamalla sekä painavaa tietoa että inhimillisiä näkökulmia kiistanalaiseen aihepiiriin. Samalla hänen kirjansa rohkaisee suomalaisia tieteentekijöitä vastuulliseen julkiseen keskusteluun.

Juha Sihvola on Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori.