Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty filosofian tohtori Helena Hallenbergille ja filosofian tohtori Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa(Gaudeamus). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Kunniamaininta (2500 euroa) on myönnetty Teemu Rintalalle ja Veikko Rinteelle teoksesta Suomen luteet – johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan(Hyöteistarvike Tibiale).

Vuoden tiedekirjana palkitaan edellisenä vuonna ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon antavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. Palkintoraatiin kuuluivat tänä vuonna professori Eeva Jokinen Joensuusta sekä professorit Henrik Meinander ja Jouko Rikkinen Helsingistä. Raadin sihteerinä toimi julkaisupäällikkö Eeva-Liisa Aalto Tieteellisten seurain valtuuskunnasta.

Palkintolautakunnan perustelut

Helena Hallenberg & Irmeli Perho: Ruokakulttuuri islamin maissa (Gaudeamus 2010, 479 s.). Vuoden tiedekirja 2010.

Helena Hallenbergin ja Irmeli Perhon kirjoittamassa teoksessa nostetaan oivaltavalla tavalla esiin maailman toiseksi suurimman uskontokunnan historian, kulttuurin ja yhteiskunnalliset olot nimenomaan sen ruokakulttuurin kautta. Tutkijakaksikko on monta vuosikymmentä kestäneen ja mitä ilmeisimmin maittavan tutkimustyön päätöksenä saaneet aikaiseksi merkittävän kokonaisteoksen, jossa lukijalle avautuu kiehtovia perspektiivejä islamilaisten yhteiskuntien arjen ja juhlan moninaisuuteen.

Monilla näillä ruokatottumuksilla on juurensa islamia edeltävissä kulttuureissa ja ne heijastavat samalla suuriakin alueellisia ja etnisiä yhteiskuntaeroja. Tekijät kuvaavat siksi seikkaperäisesti, missä historiallisissa, maantieteellisissä, uskonnollisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa keskeisimmät islamilaiset ruokatottumukset ja niihin vaadittavat einekset ovat saaneet alkunsa, kehittyneet ja levinneet ympäri maapalloamme. Näin teos toimii samalla erinomaisena johdantona uudenaikaiseen maailmanhistoriaan (niin sanottu Global History) ja kasvattaa lukijassa niin kunnioitusta kuin uteliaisuutta islamilaista kulttuuria ja maalimankatsomusta kohtaan. Ja kaiken kukkuraksi kirjan lopussa on aimo annos islamilaisia ruokareseptejä, jotka houkuttelevat lukijoita sanoista tekoihin – eli sekä ruoanlaittoon että kulttuurimatkailuun.

Teos on tieteellisesti dokumentoitu lähdeviitteineen ja laajalla kirjallisuusluettelolla. Samalla sitä leimaa tieteellisen populaariteoksen monta keskeistä hyvettä. Teos on selkeästi jäsennetty, sen kieli suoraviivaista, mutta silti notkeaa, ja mitä mukavinta, myös sen taitto runsaine kuvituksineen on harvinaista herkkua!

Filosofian tohtori Helena Hallenberg on tutkinut islamin pyhimyskulttia sekä Kiinan muslimien terveyskäsityksiä. Hän on mm. toimittanut Helena Allahwerdin kanssa teoksen Islamin porteilla. Filosofian tohtori Irmeli Perho on tutkinut islamin aate- ja yhteiskuntahistoriaa, toimittanut Heikki Palvan kanssa teoksen Islamilainen kulttuuri (Otava 1998) ja kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja.

Lisätietoja: Heidi Simomaa Puh. 050 540 1299 heidi.simomaa(at)gaudeamus.fi

Teemu Rintala & Veikko Rinne: Suomen luteet – johdatus luteiden mielenkiintoiseen maailmaan. (Hyönteistarvike TIBIALE Oy 2010, 352 s.) Vuoden tiedekirja -kunniamaininta 2010.

Kirjan otsikko ”Suomen luteet” ei välttämättä herätä jokaisessa lukijassa välitöntä innostusta – mieleen voi hiipiä ajatus ankean savupirtin nurkissa vaanivista lutikoista tai omakohtainen muisto mansikkamukin reunalla tepastelleesta, sangen outoa hajua levittäneestä marjaluteesta.

Pois moiset ajatukset! Teemu Rintalan ja Veikko Rinteen ludekirja antaa sekä hyönteisiin perehtyneille että kauniita kirjallisia kulttuurituotteita arvostaville mainion esimerkin Suomen luonnon monimuotoisuudesta – siitä mitä usein suojeltavan arvoiseksikin mainittu biodiversiteetti käytännössä on.

Loistokkaasti kuvitetussa kirjassa esitellään kaikki Suomesta tähän mennessä tavatut 507 ludelajia ja lisäksi joitakin maamme lähialueilla esiintyviä lajeja. Kustakin luteesta kerrotaan tärkeimmät tuntomerkit ja se mitä lajin elintavoista ja levinneisyydestä tällä hetkellä tiedetään. Yleisten lajien lisäksi kirjassa esitellään ryhmän harvinaisuudet: maamme 22 uhanalaista ja 33 silmälläpidettävää ludelajia. Selkeäkielisen tekstin tukena on tuhansia kuvia, karttoja ja kaavioita. Kustakin ludelajista on kauniisti preparoidusta hyönteisyksilöstä otettu värikuva. Myös luonnossa otetut valokuvat ovat laadultaan erinomaisia ja teoksen yleisilme on huoliteltu.

Ludekirjan upea ulkoasu ei mitenkään kätke sen tieteellistä arvoa. Biologista perustutkimusta vähemmän tuntevalle valkenee varmasti se, että nyt on saatu yksiin kansiin kaikki se tieto mitä Suomen ludelajistosta voi järkevästi yhteen kuvakirjaan mahduttaa. Tieteenalaan tarkemmin perehtynyt ymmärtää välittömästi sen merkityksen, mikä tällaisella kirjalla on uuden tieteellisen tiedon karttumisen näkökulmasta. Kirjan lajikuvaukset ja määrityskaavat ohjaavat lähivuosina kymmeniä hyönteisistä kiinnostuneita harrastajia perehtymään eri puolilla Suomea eteen osuviin ludelajeihin. Tämä johtaa väistämättä moniin uusiin löytöihin ja tieteellisesti merkittävää tutkimusaineistoa karttuu laajalla rintamalla.

Teemu Rintala on vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksessa Jyväskylässä ja Veikko Rinne on museomestari Turun yliopiston eläinmuseossa.

Lisätietoja:
Teemu Rintala
Puh. 040 824 3286
teemu.rintala(at)ymparisto.fi