Suomen tiedetoimittajain liitto on nimennyt Tieteellisten seurain valtuuskunnan vastaavan tapahtumatuottaja Mandi Vermilän Vuoden 2021 tiedeviestijäksi. 2000 euron arvoinen Vuoden Tiedeviestijä -palkinto annetaan vuosittain tiedeviestinnässä erityisen ansioituneelle tekijälle.

Mandi Vermilä (s. 1990) on silminnähden innostunut puhuessaan tiedeviestinnästä työhuoneessaan Helsingin Kruununhaassa. Suomen merkittävimmän suuren yleisön tiedetapahtuman, Tieteen päivien, vastaavana tapahtumatuottajana tunnettu Vermilä puhelee selkein ja määrätietoisin sanoin paitsi tieteestä viestimisestä, myös tuoreen palkinnon merkityksestä.

–  Palkinto tuntuu erityisen hyvältä, koska saan sen tapahtumatuottajana. Tuottaja ei ole mikään kovin vakiintunut nimike tiedeviestinnässä, sanoo Vermilä.

Vermilän mukaan tapahtumatuottajan nimeäminen Vuoden Tiedeviestijäksi on tärkeää kaikille niille, jotka luovat puitteita tiedeviestinnälle. Niille, jotka eivät vain suoraan kirjoita yleisölle tieteestä tai tee itse tiedettä ja viesti siitä, vaan jotka toimivat välimaastona tieteen tekijöiden ja vastaanottajien välissä.

– Palkinnon antaminen tällä alueelle toimivalle henkilölle tekee oman työni lisäksi myös laajemmin näkyväksi kaikkea sitä työtä, jota esimerkiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten viestintäyksiköissä sekä tieteellisissä seuroissa tehdään, iloitsee Vermilä.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki ja Mandi Vermilä suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä erilaisia tiedetapahtumia. Kuva: Curt Richter.

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa

Tieteellisten seurain valtuuskunnassa vuodesta 2014 työskennellyt Vermilä on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt olemaan mukana jo monessa. Tieteen päivien lisäksi Vermilä on paitsi tuottanut, myös kehittänyt esimerkiksi tieteen omana kaupunkitapahtumana tunnetuksi tullutta Tieteiden yötä, Helsingin Kirjamessuilla vuosittain järjestettävää Tiedetoria ja vetänyt Helsingin kahviloissa ja baareissa kuukausittaisia tiedeklubeja parhaaseen after work -aikaan.

– Tieteen päivät on hyvin perinteinen tapahtuma, joka ammentaa kansanvalistusperinteestä ja on muodoltaan pysynyt jo pitkään aika samanlaisena. Tieteiden yö taas pyrkii olemaan vähän osallistavampi ja tarjoamaan yleisölle mahdollisuuksia kokeilla itse. Molemmat ovat mielestäni tätä päivää ja kumpikin tapahtuma edustaa erinomaista tiedeviestintää, kuvailee Vermilä.

Vermilä on tuottanut tiedeohjelmaa monissa eri muodoissa erilaisille yleisöille lapsista vanhuksiin. Monille Vermilän tuottamille tapahtumille yhteistä on se, että niissä tieteen parissa kulutetaan vapaa-aikaa myös perinteisten luentosalien ulkopuolella. Tapahtumillaan Vermilä haluaakin ennen kaikkea tarjota muistoja ja kokemuksia.

– Meillä on paljon erinomaisia yleistajuisia tiedesivustoja ja tiedekirjoja. Tapahtumien tarkoituksena taas on tarjota elämyksiä. Ne yhdistävät tieteen elämykseen ja kokemukseen varsinkin silloin, kun yleisön on mahdollista päästä kokeilemaan ja kysymään itse sekä oppimaan osallistavasti.

Elämyksellisyyden ja oppimisen rinnalla tiedetapahtumilla on Vermilän mukaan myös vielä laajempi yhteiskunnallinen merkitys.  

– Kun tiedeyhteisön sisäisellä ja tutkijoiden välisellä tiedeviestinnällä kehitetään tiedettä, voidaan tapahtumilla kehittää yhteistä ymmärrystä maailmasta. Tapahtumien avulla tieteestä voidaan viestiä suurelle yleisölle siten, että se vie meidän jaettua maailmankuvaa eteenpäin ja edistää kollektiivista käsitystä todellisuudesta, sanoo Vermilä.

Puitteiden luomista yhdessä tekemällä

Intohimoisesti työhönsä suhtautuvan Vermilän työn keskiössä on paitsi tapahtumien tuottaminen, myös ja erityisesti erilaisten tieteen ja tutkimuksen parissa toimivien tahojen välisen yhteistyön edistäminen. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tänä vuonna, jona vietetään Tutkitun tiedon teemavuotta. Vermilä toimii teemavuoden ohjausryhmässä.

– Tiedeviestijänä ja tapahtumatuottajana roolinani on luoda mahdollisuuksia hyvän tiedeviestinnän tekemiseen. Vaikka koen, että pystyn myös itse viestimään tieteestä, olen ehkä sitäkin kiinnostuneempi luomaan niitä puitteita, joissa asiantuntijat ja tutkijat voivat mahdollisimman tehokkaasti viestiä tutkitusta tiedosta.

Erilaisten tiedetoimijoiden välistä yhteistyötä työssään edistävä Vermilä muistuttaa myös oman työnsä olevan yhdessä tekemisen tulosta.

– En tee mitään työhöni liittyvää yksin, vaan kaikki syntyy yhteistyössä paitsi TSV:n sisällä, myös laajemmin, Vermilä kiittelee.

Tulevaisuudessa Vuoden 2021 Tiedeviestijä haluaisi paitsi tuottaa, myös nähdä ja kokea tiedettä entistä enemmän kahviloissa ja baareissa, joissa aikaa voi viettää myös muuten. Visailuista ja museoiden tekemästä tiedetyöstä nauttivan Vermilän mukaan paikan vaihto yliopistojen luentosaleista voi toisinaan vapauttaa keskustelua sekä tutkijoiden että yleisön osalta ja muuttaa tilaisuuden luonnetta merkittävästi. Pitkään erilaisia tapahtumia ja kehityshankkeita koordinoinut Vermilä haluaisi jatkossa myös kokeilla omien hankkeidensa johtamista.

– Kuluneiden vuosien aikana olen kehittänyt omaa visiotani siitä, miten asioita voisi tiedeviestinnän parissa tehdä. Sen vision testaaminen kiinnostavaa seuraavaksi, paljastaa Vermilä. 

Vuoden 2021 Tiedeviestijän vinkit onnistuneen tiedetapahtuman järjestämiseksi

• Kaikki lähtee tavoitteista: mitä halutaan järjestää, miksi ja ketä sillä tavoitellaan? Mikä on tapahtuman päämotiivi?
• Kun tavoitteet ovat selvillä, tulee pohtia käytössä olevia resursseja ja mahdollisia yhteistyökuvioita. Minkälaisilla resursseilla oma tavoite saavutetaan? Millaisia taitoja on jo mahdollisesti käytössä ja millaisia taitoja oman tavoitteen saavuttamiseksi vielä tarvitaan?
• Suunnittelutyö on tapahtumatuotannon ihanin vaihe. Aika on paras resurssi ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Monesti tilaisuuksia lähdetään tekemään suoraan pohtimatta tavoitteita, resursseja ja perinpohjaista suunnittelua, jotka ovat tapahtumatuotannon olennaisimpia osia. Kun ne on mietitty hyvin, ei muuta kuin tekemään!

Teksti: Meri Vainiomäki