Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) luotsaamilla Tiedeklubeilla keskustellaan tänä syksynä estetiikan tutkimuksen monipuolisuudesta, Neuvostoliittoon liittyvistä mielikuvista sekä pelien ja uskontojen välisestä suhteesta. Rosebud Sivullisessa käytävät keskustelut nauhoitetaan podcast-muodossa, mutta Lokakuun Tiedeklubista julkaistaan tällä kertaa poikkeuksellisesti vain lyhyt tiivistelmä.

Äänitysteknisten ongelmien vuoksi emme valitettavasti voi julkaista koko keskustelua podcastina. Pahoittelemme tapahtunutta.

Yleisen historian ja kulttuurihistorian dosentti Pia Koivunen ja kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Mila Oiva keskustelivat Tiedeklubilla 12.10.2022 Neuvostoliittoon liittyvistä mielikuvista ja muistoista. Suomessa mielikuviin on vaikuttanut paljon toinen maailmansota ylisukupolvisena kokemuksena, mutta nopeasti esille nousevat myös jääkiekko, monenlainen kulttuurivaihto sekä esimerkiksi Gorbatšovin Suomen vierailu.

Keskustelun pohjana oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiedekustantamon uusi tiedekirja Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa (toim. Anna Helle ja Pia Koivunen). Kirja on avoimesti saatavilla kustantamon verkkosivuilla, mutta sen voi myös ostaa esimerkiksi TSV:n jäsenseurojen julkaisuja välittävästä Tiedekirjasta.

Lokakuun Tiedeklubilla Neuvostoliittoon liittyvistä mielikuvista keskustelivat kulttuurihistorioitsijat Mila Oiva (vasemmalla) ja Pia Koivunen (oikealla). Kuva: Anne Haapanen/TSV.

Tiivistelmä: Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa

Historiantutkimus ei ainoastaan selvitä menneisyyden tapahtumia, ilmiöitä ja prosesseja, vaan myös tarkastelee näiden kokemista, tulkitsemista ja muistamista myöhempinä aikoina. Muistot ja mielikuvat kertovat meille oman nykyhetkemme suhteesta menneisyyteen. Lisäksi ne tarjoavat valtiollisen historian rinnalle inhimillisen kokemuksen maailman.

Kiinnostavaa on myös, miten nämä ulottuvuudet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Muistaminen ei olekaan yksinkertainen prosessi. Voi olla vaikea erottaa, mikä muistoissamme on itse kokemaamme, ja mikä ulkopuolelta tullutta tulkintaa. Lisäkerroksen muisteluun tuovat yhteisön kollektiiviset narratiivit sekä myöhempien tapahtumien aiheuttama näkökulman muutos.

Suomalaisessa mediassa Neuvostoliittoa käsitellään nykyään yleensä negatiivisessa valossa. Entisen Neuvostoliiton alueella muistojen kirjo on luonnollisesti rikas, ja vaihtelee myös maittain. Oman ulottuvuutensa muisteluun lisäävät julkiset patsaat ja muut muistomerkit. Esimerkiksi Baltiassa sosialismiin viittaavista patsaista on hankkiuduttu itsenäisyyden aikana pitkälti eroon, mutta Suomessa suhde näihin patsaisiin on ollut erilainen.

Eri maiden muistokulttuurit voivatkin erota toisistaan huomattavasti. Suomalaista toisen maailmansodan muistoa hallitsee talvisota, joka toisaalta ei mahdu venäläiseen muistiin juuri ollenkaan. Myös maiden sisällä eri toimijat esittävät menneisyydestä eri tulkintoja. Historiakuvien lähentyminen Suomen ja Venäjän välillä näytti kenties jossain vaiheessa mahdolliselta, mutta Venäjän-Ukrainan sota on siirtänyt tätä mahdollisuutta jälleen kauemmas.

Tieteellisten seurain valtuuskunta koordinoi Tiedeklubi-tapahtumasarjaa. Syksyn 2022 Tiedeklubien ohjelmasta vastaavat TSV:n ohella Suomen Estetiikan Seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Pelitutkimuksen Seura. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.