Tieteiden talo peruskorjataan vanhaa kunnioittaen – 1920-luvulla valmistuneeseen rakennukseen kunnostetaan modernit toimistotilat
Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) hallinnoiman Tieteiden talon peruskorjaus aloitetaan toukokuussa 2021. Helsingin Kruununhaassa sijaitseva 1920-luvulla valmistunut elegantti rakennus uudistetaan vanhaa kunnioittaen. Peruskorjauksessa Tieteiden talon kolmanteen ja neljänteen kerrokseen remontoidaan nykyaikaiset työtilat TSV:n henkilöstölle. Talon muut tilat palvelevat TSV:n jäsenseuroja entiseen tapaansa myös jatkossa.
Nykyinen Tieteiden talo valmistui Kirkkokadulle kahdessa osassa vuosina 1922 ja 1925. Kuva: Museovirasto.
Tieteiden talona tunnetun Kruununhaan entisen tyttökoulun käytävät ovat hiljaiset. Talon neljäs ja viides kerros on suljettu, luento- ja kokoustiloina toimivat salit tyhjennetty ja ikkunoiden kunnostus aloitettu. Varsinainen peruskorjaus käynnistyy toukokuussa ja samalla tieteellisten seurojen kotina toimineen talon kolmanteen ja neljänteen kerrokseen remontoidaan toimisto- ja työskentelytilat noin 40 hengelle. Tieteellisten seurain valtuuskunnan henkilöstö muuttaa kunnostettuihin tiloihin remontin valmistuessa keväällä 2022. 1920-luvun klassismin edustaja peruskorjataan vanhoja arvoja ja talon henkeä kunnioittaen.
Tieteiden talo on palvellut tieteellisiä seuroja kokous- ja tapahtumatilana vuodesta 1997 lähtien. Entinen tyttökoulu kunnostettiin tuolloin arkkitehti ja emeritusprofessori Vilhelm Helanderin johdolla tieteellisten seurojen käyttöön, kun niiden ei enää katsottu sopivan tiukempia turvatoimia edellyttävään Säätytaloon. Helanderin 1990-luvulla tekemä suunnittelutyö ja remontti toimivat pohjana myös nyt alkavalle peruskorjaukselle.
Lisan koulusta Tieteiden taloksi
Tieteiden talo valmistui Helsingin Kruununhakaan arkkitehti Elsa Arokallion suunnittelemana kahdessa osassa lähes sata vuotta sitten. Punatiilinen piharakennus valmistui ensin vuonna 1922 ja vihreä päärakennus vuonna 1925. Usean vuosikymmenen ajan talo toimi yhteiskouluna, aluksi Lisa Hagmanin johtamana, kunnes 1970-luvulla rakennus annettiin väliaikaisesti Helsingin yliopistolle opetus- ja luentokäyttöön. Vuonna 1996 talossa aloitettiin Vilhelm Helanderin johdolla peruskorjaus, jossa talosta kunnostettiin koti tieteellisille seuroille.
– Kun vierailin rakennuksessa ensimmäistä kertaa 90-luvulla, pidin tiloja tympeinä ja nuhjuisina. Mietin, voiko tämä olla mielenkiintoinen kohde, kertoo Helander.
1900-luvun alussa rakennuksessa toimi Lisa Hagmanin johtama koulu Yksityisluokat Helsingissä. Kuva: Museovirasto.
Epäilyistä huolimatta Helander otti työn tehtäväkseen ja ryhtyi syventymään talon arkkitehtuuriin sekä sen historiaan. Vielä 25 vuotta ensimmäisen peruskorjauksen jälkeen Helanderin äänessä kuuluu ihailu talon alkuperäisen arkkitehdin kädenjälkeä kohtaan.
– Arokallio oli yksi 1900-luvun alun edistyksellisistä ja etevistä naisarkkitehdeista, joka oli kansainvälisestikin tärkeä ja merkityksellinen tekijä. Hän edusti taitavasti oman aikansa ihanteita ja 20-luvun klassismille tyypillistä tyyliä.
Arokallion hyppysissä nykyinen Tieteiden talo rakentui niukalla budjetilla yksinkertaiseksi, mutta elegantiksi rakennukseksi, joka on täynnä koristeellisia yksityiskohtia ja kauniita, harmonisia värejä. Vaikka talo on tyyliltään vaatimaton, ovat sen tilat väljät ja valoisat.
– Talo on niukkuudessaan suuri taidonnäyte. Siitä on saatu pienillä ja hienovaraisilla keinoilla näyttävä arkikäyttöön tarkoitettu rakennus, sanoo Helander.
Edellisessä Helanderin suunnittelemassa peruskorjauksessa ahavoitunut, mutta hyvässä kunnossa ollut talo remontoitiin alkuperäistä kunnioittaen. Viisikerroksiseen taloon tarvittiin välttämättä uusi varaporras ja hissi. Muuten suurimpia muutoksia tehtiin koulun entiseen jumppasaliin, josta kunnostettiin auditorio ja entiseen luonnontieteiden luokkaan, josta remontoitiin kirjakahvila. Toinen kerros kunnostettiin toimisto- ja kokoustiloiksi, kolmas ja neljäs kerros taas pieniksi luentosaleiksi. Ylimmän kerroksen avarat tilat päivitettiin näyttely- ja edustustiloiksi. 1990-luvun peruskorjauksessa merkittävän muutoksen kokivat myös rakennuksen katto- ja seinäpinnat.
– Talon alkuperäiset pinnat oli tuolloin maalattu piiloon. Eräänä päivänä kiinnitin talon toisen kerroksen vesipisteellä huomiota rapistuneen ja hilseilleen maalin alta pilkottavaan pintaan. Se paljastui vaativalla töppäystekniikalla maalatuksi alkuperäiseksi pinnaksi, muistelee Helander.
Haastavan tekniikan avulla seinä- ja kattopinnat palautettiin niiden hienostuneeseen alkuperäiseen väritykseen. Töppäystekniikalla maalattujen seinien alusmaalin päälle on paineltu hieman eriväristä maalia, jonka ansiosta nykyisen Tieteiden talon seinät ja katto ovat elävän ja valoisan näköiset.
Kokoustiloista nykyaikaisiksi toimistotiloiksi
Helanderin 1990-luvulla tekemiä löydöksiä, muutoksia ja restaurointeja varjellaan ja vanhaa kunnioitetaan myös tänä keväänä alkavissa kunnostustöissä. Uuden peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä Vilhelm Helanderin ja peruskorjauksen pääsuunnittelija Minna Lukanderin toimistojen kesken. Korjaushankkeen tavoitteena on paitsi varmistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon säilyminen käyttökelpoisena myös parantaa rakennuksen käyttöastetta ja käytettävyyttä.
– Korjaushanke mahdollistaa lisäksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan toimintojen keskittämisen ja toimintatapojen kehittämisen moderneissa tiloissa, iloitsee TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen.
Tieteiden talon korjaushankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa talon käyttöastetta. Rakennus on tähän mennessä toiminut pääasiassa tieteellisten seurojen kokous- ja tapahtumatilana. Jatkossa talo tarjoaa nykyaikaiset työtilat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan henkilöstölle. Kuva: Aino-Sofia Orjasniemi.
TSV:n henkilöstön käyttöön remontoitavien uusien työtilojen ohella peruskorjauksen suurimmat rakennetekniset korjaustarpeet ovat talon kellarikerroksessa, jossa talon länsipäädyn kosteusvaurioitunut alapohja ja ulkoseinien verhomuuraukset uusitaan vedenpaine-eristeineen. Samassa yhteydessä kellarin tiloja järjestellään uudelleen, kun sinne rakennetaan esimerkiksi Tiedekahvilan apukeittiö ja varastotilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevan auditorion päätyyn taas remontoidaan pieni kirjasto, jota ylläpitää Suomen Sukututkimusseura. Lisäksi talon aulan vieressä palvelevan Tiedekahvilan tiloja päivitetään ja järjestellään uusiksi.
– Aulan yhteydessä oleva Tiedekahvila oli alun perin pieni kirjakahvila, mutta vuosien mittaan sen toiminta on laajentunut ja nyt tiloja halutaan sujuvoittaa. Keittiöön tulee esimerkiksi nostin, jolla tavarat saadaan siirrettyä suoraan kellarissa oleviin varastotiloihin. Uuden apukeittiön ansiosta kokoustarjoilut järjestyvät jatkossa sujuvammin kellarikerroksesta kokoustiloihin, kertoo Lukander.
Suurempien päivitysten ohella talon nykyistä ilmanvaihtoa, valaistusta, akustiikkaa, paloturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan. Kokoustiloihin saadaan myös nykyaikainen esitystekniikka. Uusien päivitysten rinnalla rakennuksen alkuperäisen ilmeen ja hengen varjelu on tärkeä osa peruskorjausta. Talon alkuperäiset ovet ja oletettavasti niiden alkuperäiset maalipinnat esimerkiksi restauroidaan, ikkunat kunnostetaan ja töppäysmaalattuja seinäpintoja puhdistetaan sekä vähäisesti korjataan. Lisa Hagmanin yhteiskoulun aikoina talon seiniä koristamaan nostetut Emil Cedercreutzin suunnittelemat kipsireliefit konservoidaan.
Tieteiden talon tilat ovat avarat ja valoisat sekä täynnä koristeellisia yksityiskohtia. Talon yksi erikoisuus ovat Emil Cedercreutzin suunnittelemat kipsireliefit, jotka koristavat talon seiniä viidessä kerroksessa. Kuva: Arno de la Chapelle.
– Vanhan kohteen peruskorjaus ja kunnostaminen on haastava työ, joka vaatii tekijältään eläytymistä ja ymmärrystä. Siinä arkkitehti on kuin soittaja, joka tulkitsee alkuperäistä sävellystä tuoden siihen oman vivahteensa ja tulkintansa, sanoo Helander.
– On äärimmäisen innostavaa ja mielenkiintoista miettiä, miten tiloja voidaan päivittää siten, että talon arvot säilyvät, sanoo Lukander.
Tieteiden talon kunnostusta odotetaan myös Tieteellisten seurain valtuuskunnassa.
– Odotamme uusia tiloja jo kovasti. Vaikka omasta työhuoneesta ja ”arkistojen aarteista” luopuminen voi aluksi olla vaikeaa, on korona-aika antanut hyviä kokemuksia etä- ja monipaikkatyöstä. Toivon, että muutto uusiin tiloihin myös lisää TSV:n työntekijöiden ja jäsenistön kohtaamisia sekä tiivistää yhteistyötämme, sanoo Ryynänen-Karjalainen.
Peruskorjauksen ajaksi Tieteiden talon irtaimisto ja toiminta siirretään väistötiloihin Aalto-yliopiston Töölö-rakennukseen. Töölössä entisen Kauppakorkeakoulun päärakennuksella osoitteessa Runeberginkatu 14-16 sijaitsevat väistötilat ovat TSV:n jäsenseurojen ja muiden asiakkaiden käytössä 3.5.2021 alkaen. Tutustu väistötiloihin Tieteiden talon verkkosivuilla.