Tieteessä tapahtuu -lehden luetuimmat verkkoartikkelit vuonna 2021

Uutiset   10.1.2022 9.00   Päivitetty 10.1.2022 9.05

Vuoden 2021 luetuin juttu käsitteli biologista sukupuolta. Vuonna 2021 julkaistuista artikkeleista lukukertoja kertyi eniten Heikki Simolan metsätilastojen tulkintaa käsittelevälle jutulle.

Tieteessä tapahtuu on TSV:n julkaisema tiedelehti, joka julkaisee yleistajuisia tiedeartikkeleita ja ajankohtaisia keskusteluaiheita tieteestä ja tiedepolitiikasta. Vuoden 2021 aikana lehden verkkoversion artikkeleita luettiin Journal.fi:ssä yhteensä 160 000 kertaa. Lisäksi posti on toimittanut lehden painettuna yli 7 000 osoitteeseen. Vuoden aikana saavutettiin myös yksi merkkipaalu, kun miljoonas artikkelien lukukerta ylittyi Tieteessä tapahtuu -lehden verkkoversiossa.

Vuoden 2021 verkossa luetuimmat jutut käsittelivät biologista sukupuolta, puolueiden kannatusta, aggression tutkimusta ja psykologian ihmiskäsitystä

Vuosien aikana Tieteessä tapahtuu -lehden luetuimpien juttujen listalla ovat keikkuneet samat klassikkoartikkelit, jotka tälläkin kertaa löysivät tiensä luetuimpien artikkelien joukkoon: Aki Koivulan, Pekka Räsäsen ja Arttu Saarisen katsaus vuodelta 2015 ”Puolueiden kannatus eri väestöryhmissä ja yhteiskunnallinen vaikutusvalta”, Vappu Viemerön artikkeli ”Aggressio ja aggressiivisuus” vuodelta 2006, Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeli ”Ympäristö vai perimä – psykologian pitkä tie tasapainoiseen ihmiskäsitykseen” vuodelta 2006 ja Kaarlo Tuorin vuonna 1998 julkaistu artikkeli ”Oikeuden kahdet kasvot”.

Uusi tulokas oli kuitenkin mahtunut mukaan ja jopa kiilannut luetuimmat listan kärkeen: Atte Komosen katsaus ”Biologinen sukupuoli” vuodelta 2020. Komonen pohtii katsauksessaan sukupuolta yleistajuisesti biologian tieteenalan näkökulmasta. Hän käy läpi muutamia ajatusvirheitä, joita keskusteluun biologisesta sukupuolesta tyypillisesti liittyy ja kehottaa pitämään selvemmin erillään biologisen ja sosiaalinen sukupuolen, kuten myös anatomisen, geneettisen, hormonaalisen ja (lisääntymis)biologisen sukupuolen. 

Abstrakti kuva kahden henkilön ylävartalosta.

Kuva: Pixabay.

Metsätilastojen lukuohjeet, tieteellisen tiedon olemassaolon kysymys, yhteiskunnan kestävyyssiirtymä ja Venäjän tutkimus kiinnostivat lukijoita

Tiesitkö, että Suomen metsätilastojen mukaan Suomen puista puolet on enintään peukalon paksuisia? Tai että metsissämme on tilastoitu kasvavan yhteensä 30 miljardia havupuuta ja 50 miljardia lehtipuuta? Metsätilastot selkeästi kiinnostivat Tieteessä tapahtuu -lehden lukijoita, sillä Heikki Simolan keskustelupuheenvuoro metsätilastojen maailmasta oli vuonna 2021 julkaistuista jutuista luetuin. ”Kuinka lukea metsätilastoja?” tutustuttaa siihen, millainen metsä tilastoista piirtyy esiin ja että tilastojen ymmärtäminen ja vertailu muiden maiden tilastoihin vaatii perehtyneisyyttä.

Teoreettinen fysiikka on aiemminkin luetuttanut lehden lukijoita. Vuonna 2021 julkaistuista artikkeleista toiseksi luetuin käsitteli tieteellisen tiedon olemassaoloa, johon Jari Palomäen katsaus ”Kant, newtonilainen fysiikka – ja puolitoista oikein” lehden lukijat johdatteli. Immanuel Kant oli asiantuntija aikansa matemaattisessa fysiikassa, jota hän opetti yliopistossa ja josta hän kirjoitti useita alkuperäisiä tutkielmia esikriittisellä kaudellaan. Vasta luettuaan David Humea Kant oivalsi, ettei fysiikkaa eikä tiedettä ylipäätään voi rakentaa perustamalla sitä yksinomaan havaintoon ja siitä logiikan avulla johtamalla.

Liitutaulu, jossa matemaattisia kuvioita ja kaavioita sekä ihminen, joka lukee kirjaa.

Kuva: Pixabay.

Kestävyyssiirtymällä tavoitellaan hiilineutraaliutta ja muiden ekologisten kriisien hillitsemistä. Siirtymä merkitsee yhteiskunnan kaikkien sektorien yhtäaikaista muutosta, joka vaatii tietoa taloudesta ja sen materiaalivirroista murroksessa, joka ei ole minkään aiemmin koetun kaltainen. Miltä kestävyyssiirtymää koskeva tiedontuotanto näyttää viimeaikaisten raporttien ja tapahtumien valossa? Tätä Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Antti Majava, Tero Toivanen ja Jussi T. Eronen käsittelevät artikkelissaan ”Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista”. Juttu oli vuoden kolmanneksi luetuin uusi artikkeli.

Kun Neuvostoliitto hajosi, mullisti se sekä kansainvälisen politiikan että venäläisten arjen. Myös yhteiskuntatieteilijät joutuivat uuden haasteen eteen: Venäjää ei enää voinut selittää vain poikkeavana talousjärjestelmänä. Markku Kivinen tarkasteli artikkelissaan ”Venäjän tutkimuksen uusi paradigma” Venäjän modernisaatiota ja venäläisen yhteiskunnan viime vuosikymmeninä kohtaamia muutoksia, ja se oli vuoden 2021 neljänneksi luetuin uusi artikkeli. 

Luetuimmat, vuonna 2021 julkaistut kirjoitukset Tieteessä tapahtuu -lehdessä

Heikki Simola: Kuinka lukea metsätilastoja (3/2021)

Jari Palomäki: Kant, newtonilainen fysiikka – ja puolitoista oikein (2/2021)

Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Antti Majava, Tero Toivanen ja Jussi T. Eronen: Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista (3/2021)

Markku Kivinen: Venäjän tutkimuksen uusi paradigma (1/2021)

Ari Helo: Yhdysvaltain patsaat, moniarvoisuus ja historia (2/2021)

Johanna Vuorelma: Koronakriisi ja todellisuuden esittäminen (4/2021)

Vesa Talvitie: Kustannustehokkaita työkaluja totuuden hämärtämiseen (5/2021)

Riitta Jallinoja: Elina Haavio-Mannila – säädyllinen kapina (3/2021)

Sami Pihlström: Yliopistojen arvot (2/2021)

Sirkka Ahonen: Historia on vaarallinen oppiaine (2/2021)

Matti Taneli: Wittgensteinin käsitys jumaluskosta ja sen varmuudesta (5/2021)

Briitta Koskiaho: Yliopistoinstituution myllerrys ja uusliberalismi – esimerkkeinä Britannian yliopistot (4/2021)

Leonhard Euler ja Johan Stén: Ajatuksia matematiikan hyödyllisyydestä (1/2021)

Eve-Riina Hyrkäs: Sitkeiden koronaoireiden selityksiä voi ymmärtää psykosomatiikan historian kautta (2/2021)

Olli Piirtola: Mielikuvitus neurotieteen kuvaamana ja sen merkitys puhekielen evoluution kannalta (3/2021)

Tuomas M. S. Lehtonen: Onko tieteellä tulevaisuutta suomeksi? (3/2021)

Jenna Aarnio: Luonnonvaraisten eläinten kärsimys eettisenä kysymyksenä (5/2021)

Pekka T. Heikura: Brittiläinen imperiumi huumekauppiaana (1/2021)

Jarkko Tirronen: Yliopistoa ohjaavat voimat (3/2021)

Tarmo Lemola: Rapautuva, kahtia jakautunut suomalainen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka (3/2021)

Kollaasi kuvituskuvia ja Titeessä tapahtuu -logo.

Kuva: Adobe Stock, Pixabay ja TSV.

Tieteessä tapahtuu -lehdestä tulee verkkolehti

Tieteessä tapahtuu -lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1983. Lehden verkkoversio on julkaistu Journal.fi-portaalissa vuodesta 2017 alkaen, ja jo tätä ennen vuodesta 2014 alkaen Journal.fi:n edeltäjässä OJS-palvelussa. Journal.fi-portaali on TSV:n tarjoama palvelu, jolla kotimaiset tieteelliset seurat voivat toimittaa ja julkaista lehtiään. Sivustolla on tällä hetkellä yli 110 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa.

Vuosi 2022 on Tieteessä tapahtuu -lehdelle uudistumisen vuosi, sillä siitä tulee verkkolehti. Vuoden 2022 ensimmäisestä numerosta alkaen, joka julkaistaan helmikuun lopulla, lehteä voi lukea sen omilla verkkosivuillaan osoitteessa www.tieteessatapahtuu.fi. Osa lehdestä julkaistaan jatkossa myös Journal.fi:ssä. Lehden arkisto vuodesta 1996 alkaen on jatkossakin käytettävissä Journal.fi:ssä.

Lehden päätoimittajana toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki ja vastaavana toimittajana Taina Vuokko.