EU:n avoimen tieteen tavoitteet kannustavat tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita lisäämään avointen julkaisujen määrää lähivuosina. Tavoitteet muuttavat myös suomalaisten tiedeseurojen toimintaa, jotka ylläpitävät merkittävää osaa kotimaisesta julkaisutoiminnasta. Tampereen yliopiston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tuore tutkimus avaa kotimaisten seurojen merkitystä ja roolia nykyisten haasteiden keskellä.

Suomalaiset tieteelliset seurat ovat merkittäviä tieteellisiä ja yhteiskunnallisia toimijoita myös tulevaisuudessa. Tieteellisten seurojen toimintaa tutkineet Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan yliopistonlehtori Elina Late ja tutkimusavustaja Laura Korkeamäki uskovat, että tieteellisten seurojen rooli, tehtävät ja merkitys säilyvät kotimaisella tiedekentällä avoimen tieteen tavoitteiden mukanaan tuomista haasteista huolimatta.

– Seurat ovat hyvin aktiivisia niin tiedemaailmassa kuin myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Esimerkiksi vertaisarvioitujen lehtien, konferenssien ja seminaarien määrät näyttäisivät aika erilaisilta ilman seuroja, joiden rooli tiedeyhteisössä on merkittävä, sanovat Late ja Korkeamäki.

Myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen korostaa, ettei seurojen merkitys katoa, vaikka seurat ja niiden toiminta digitalisaation myötä muuttuvat.

– Laten ja Korkeamäen tutkimuksen perusteella meillä on todella vahvoja, aktiivisia ja pitkälle eteenpäin katsovia seuroja, jotka ovat myös tiedepoliittisesti tärkeitä toimijoita niin nyt kuin myös tulevaisuudessa, sanoo Ryynänen-Karjalainen.

Kokonaiskuva TSV:n jäsenseuroista ensimmäistä kertaa yhteen koottuna

Late ja Korkeamäki tarkastelivat Tampereen yliopiston ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tuoreessa Tieteelliset seurat Suomessa 2018 -hankkeessa suomalaisten tieteellisten seurojen rakenteita ja toimintaa suhteessa esimerkiksi tieteelliseen julkaisemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hanke käynnistettiin vuosi sitten, kun TSV:n viimeisintä strategiaa suunnitellessa huomattiin, että valtuuskunnan jäsenseuroista ei oikeastaan ollut olemassa ajankohtaista ja tutkittua kokonaiskuvaa.

– Tavoitteeksi tuli päästä paremmin kartalle jäsenistämme. Tiedon kokoaminen yhteen ja esimerkiksi sen tietäminen, millaisia seurat ovat ja miksi ne haluavat olla jäseniämme on tärkeää paitsi seurojen myös meidän oman toimintamme ja olemassaolomme kannalta, sanoo Ryynänen-Karjalainen.

TSV:n jäsenseuroille tehdystä kysely- ja haastattelututkimuksesta selviää, että kotimaiset tiedeseurat ovat hyvin moninaisia ja keskenään erilaisia. Seurat eroavat toisistaan muun muassa jäsenmäärissä ja hyvinkin vaihtelevissa budjeteissa. Iso osa seuroista toimii kuitenkin alle 10 000 euron budjetilla. Seuroja taas yhdistää julkaisemiseen, konferensseihin ja seminaareihin liittyvä toiminta. Suomalaisia seuroja on syntynyt erityisesti yhteiskunta- ja humanististen tieteiden ympärille, mutta seuratoimintaa löytyy kaikilta tieteenaloilta. Suurin osa niistä toimii vapaaehtoisvoimin.

– Tieteelliset seurat tekevät käsittämättömän pienillä resursseilla paljon moninaista ja äärettömän tärkeää työtä tieteen hyväksi, muistuttaa Ryynänen-Karjalainen.

Avoimeen julkaisemiseen siirtymisessä tarvitaan tukea

Hankkeen tutkijoiden mukaan ilmeisin kotimaisten seurojen kohtaama haaste on tällä hetkellä avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ja sen rahoittaminen. Seuroilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli tieteellisessä julkaisutoiminnassa – esimerkiksi TSV:n jäsenseurat kustantavat yli puolet kaikista suomalaisista julkaisukanavista. Jäsenmaksut taas ovat olleet seurojen yleisin tulonlähde, jolla myös julkaisutoimintaa rahoitetaan. Toisaalta juuri julkaiseminen on ollut merkittävä jäsenten houkutin.

– Avoin julkaiseminen ja seurojen jäsenmäärät linkittyvät toisiinsa. Monille seuroille niiden julkaisemat lehdet ovat tähän saakka olleet jäsenmaksun mukanaan tuoma etu, mutta kun julkaisujen jatkossa pitäisi olla avoimesti verkossa saatavilla, joutuvat seurat perustelemaan jäsenmaksuaan uudelleen, kertoo Late.

Tällä hetkellä TSV:n jäsenseuroista lähes puolet julkaisee verkossa avointa lehteä, mutta samaan aikaan yli puolet seuroista on huolissaan jäsenmääriensä laskusta ja uusien jäsenten saamisesta mukaan toimintaan.  Valtaosa seuroista tekeekin aktiivista jäsenhankintaa ja etsii uusia suuntia toiminnalleen.

– Monet seurat tarjoavat nykyisin esimerkiksi tukea nuorille tutkijoille ja tekevät siten toiminnasta merkityksellistä myös uusille nuoremmille jäsenille, kertovat Late ja Korkeamäki.

Kuvassa Elina Late ja Laura Korkeamäki. Kuvaaja: Meri Vainiomäki.

Tutkijat kuitenkin myös muistuttavat, että seurat eivät pysty ratkaisemaan avoimen julkaisemisen rahoituksen kysymyksiä yksin. Laten ja Korkeamäen mukaan avoimen ja tasa-arvoisemman tieteen tavoitteen saavuttamista hidastaa tällä hetkellä yhteisen, esimerkiksi kansallisen rahoitusmallin puuttuminen.

– Avoin julkaiseminen ei ole seuroille ilmaista. Se vaatii osaavaa toimitustyötä, julkaisualustojen teknistä ylläpitoa ja aikaa, huomauttaa Late.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys kasvussa

Tulevaisuudessa seurojen toiminnassa mahdollisesti korostuvat entisestään yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tiedeviestintä, joiden merkitys on jo nyt suuri; lähes puolet kyselyyn vastanneista jäsenseuroista kertoi yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisääntyneen toiminnassaan merkittävästi. Seurojen tiedeviestintä on monimuotoista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta pyritään lisäämään esimerkiksi sosiaalisen median avulla, klubi-illoilla ja yleisötapahtumilla sekä koulutuksella.

Nykyisistä haasteista huolimatta Late ja Korkeamäki uskovat seurojen merkityksen säilymiseen ja siihen, että vaikeatkin kysymykset vielä ratkaistaan yhdessä. Korkeamäen mukaan jäsenseurat myös kokevat voimiensa yhdistämisen TSV:n kaltaisen asiantuntijaelimen kautta tärkeäksi.

– Yhteistyö tekee seuroista ja niiden toiminnasta vaikutusvaltaisempaa ja seurat saavat siten äänensä paremmin kuuluviin, kuvailee Korkeamäki.

Late ja Korkeamäki korostavat TSV:n toiminnanjohtaja Ryynänen-Karjalaisen tavoin, että heidän tutkimuksensa perusteella seurojen rooli ja tehtävät ovat sekä moninaisia että hyvin merkittäviä.

– Seurojen merkitys ja rooli korostuvat erityisesti tieteellisessä julkaisemisessa, mutta myös muuten kotimaiset seurat ovat aivan keskeisiä tiedeyhteisön toimijoita, sanoo Late.

Tutustu Tieteelliset seurat Suomessa 2018 -tutkimukseen täällä.

Teksti: Meri Vainiomäki