Tiedeviestinnän matka valistuksesta kohti osallistamista – Pro Scientia -palkinnon vastaanottajan Ilari Hetemäen kiitospuhe tieteen puolesta

Uutiset   27.11.2019 10.16   Päivitetty 27.11.2019 11.02

Suomalaisen Tiedeakatemian Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinto myönnettiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäelle. Palkinto myönnetään tieteen puolestapuhujalle eli henkilölle tai muulle taholle, joka on merkittävästi edistänyt tieteen asemaa yhteiskunnassa. Palkinto ojennettiin Hetemäelle Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 11.11.2019 Säätytalolla. Kirjoitus on laadittu Hetemäen tilaisuudessa esitetystä puheesta, joka käsitteli tiedeviestinnän asemaa ja sen muotojen muutosta yhteiskunnassa.

Tiedeviestintä on aina ollut erottamaton osa tiedettä, mutta se on noussut tänä päivänä jo vaatimukseksi ja tullut jopa trendikkääksi. Silti tiedeviestinnän rinnalla on laadukasta, ilmiöitä taustoittavaa tiedejournalismia aikaisempaa vähemmän.

Minulla on ollut kaksi uraa. Olen siirtynyt kustannusalalta tiedeviestintään – portinvartijasta tiedon välittäjäksi. Olen toiminut kolmessa kustantamossa ja viestintäpäällikkönä Tieteellisten seurain valtuuskunnassa. Ennen siirtymistäni TSV:hen työskentelin yli 20 vuotta tietosanakirjojen ja tietokirjallisuuden kustannustoimittajana ja toimituspäällikkönä.

Ilari Hetemäki.

Ilari Hetemäki. Kuva: Curt Richter.

Olen työskennellyt aina lähellä tiedettä, mutta viimeiset yli kymmenen vuotta tiedeyhteisön reunalla tai sisällä – näkökulmasta riippuen. Olen toiminut kahdella eri areenalla, joilla tieteestä käydään keskustelua. Pyrkimyksenäni on ollut tiedeyhteisön sisäisen keskustelun ylläpito Tieteessä tapahtuu -lehdessä, jonka päätoimittajana toimin, sekä suuren yleisön ja julkisuuden tavoittaminen erilaisten tiedetapahtumien, kuten Tieteen päivien, kautta. Tieteessä tapahtuu -lehti on parhaimmillaan tieteen hidasta journalismia, jossa näkyvät eri tekstilajit, kuten kolumnit, puheenvuorot, kirja-arvostelut ja palstat, esimerkiksi ”Tieteenalat dialogissa”. Tieteen päivillä tulee esiin joka toinen vuosi tiedeyhteisön oma agenda muun muassa tapahtuman pääteeman kautta.

Kansan valistamisesta kohti osallistavaa tiedeviestintää

Tieteestä viestimisen luonne on muuttunut ajan saatossa. Portinvartijoiden rooli on vähentynyt, mihin on vaikuttanut myös sosiaalisen median tuoma muutos. Näkökulma on vaihtunut: tieteen popularisoinnista on suunnattu tiedotuksen ja markkinoinnin kautta kohti tiedeviestintää, jossa vuoropuhelua tieteestä käydään erilaisilla areenoilla. Myös tiedeviestinnän tilat ja kohtaamispaikat ovat muuttuneet ja moninaistuneet. On siirrytty kahvisalongeista tiedekeskuksiin ja virtuaalisiin tieteen harrastamisen tiloihin, ja tiedettä viedään yliopistojen suljetusta saleista kohti avoimia kohtaamispaikkoja.

Tiedeviestinnän tutkimuksessa näistä muutoksista on puhuttu niin sanottuna dialogisena käänteenä. Tällä tarkoitetaan siirtymää kohti valistavasta tieteen viestinnästä (public understanding of science) kohti osallistavaa tiedeviestintää (public engagement with science). Osallistavassa mallissa kansalaisia ei nähdä tiedon lisäämisen kohteena vaan tiedeviestinnän kanssapuhujina. On syytä pohtia, onko ”demokraattinen käänne” tapahtunut osallistavan tiedeviestinnän suuntaan.

Ilari Hetemäki vastaanottaa palkiontoa Säätytalolla.

Kuva: Ilari Hetemäki (vas.) vastaanottaa Pro Scientia – Tieteen puolesta palkintoa. Palkintoa ojentamassa ovat Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Risto Nieminen ja pääsihteeri Pekka Aula. Kuva: Jari Loisa.

Itselleni tiedeviestintä on erilaisia kohtaamisia ja tiloja. Olen saanut tehdä tiedeviestinnän innovaatioita yhdessä useiden tahojen kanssa, kuten Tieteen päivien kirjasarjaa Gaudeamuksen kanssa, ja osallistua Tiedetv:n YouTube-kanavan luomiseen, mikä sisältää useiden Tieteen päivien videoinnit. Olen ollut mukana suunnittelemassa Tiedettä kaupungissa -tapahtumia, joissa tiedeviestinnän alustoina ovat toimineet muun muassa ratikka, kauppakeskus ja radio. Olen myös todistanut Tieteiden yön laajenemisen Kruununhaassa oikeaksi kaupunkitapahtumaksi ja järjestänyt Helsingin Kirjamessujen Tiedetoria. Näiden lisäksi ovat toteutuneet tiedeaforismit metrojen ja ratikkojen näytöillä, tiedenäytelmät, tiedevalokuvakilpailu sekä tiedeklubit podcasteineen. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa meillä on ollut myös paljon tiedeyhteisöä kokoavaa viestintää, kuten äskettäinen kampanja ”Miksi tieteellinen seura?” TSV:n 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Tieteen puolesta pitää puhua jatkossakin

Lopuksi lausun muutaman sanan tiedeviestinnän haasteita. Luottamusta tieteeseen on tärkeää ylläpitää. Tieteestä pitää puhua, ei vain tutkitusta tiedosta. Tiede on itsessään arvokasta – siinä kuin taidekin – inhimillisen toiminnan muotona. Uusin tiedebarometri, jossa ilmenevät kansalaisten näkemykset tieteen asemasta, merkityksestä ja hyödyllisyydestä, julkaistaan loppusyksystä. Kansalaisten luottamusta mediasisältöihin selvitettiin äskettäin Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamassa tutkimuksessa. Luottamus perustuu pitkälti koulutukseen, mutta valitettavan paljon myös puoluekantaan. Tiedesisältöihin mediassa luottaa 67 prosenttia kansalaisista.

Tarvitaan uusia konsepteja vuorovaikutukseen: pitää kysyä ”miten voin tietää?” ja kertoa, miten on mahdollista tietää esimerkiksi mustista aukoista tai keskiajan Turun kaupungista. Tieteen puolesta pitää puhua. Kiitos tästä palkinnosta!

Kirjoitus perustuu Ilari Hetemäen Suomalaisen Tiedeakatemian Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinnonjakotilaisuuden yhteydessä pidettyyn puheeseen Säätytalolla 11.11.2019.

Suomalaisen Tiedeakatemian tiedotteen palkinnosta ja sen myöntöperusteista voi lukea Tiedeakatemian verkkosivuilta. (Linkki avautuu toiseen ikkunaan.)