Tiedebarometri 2019 osoittaa tieteen vahvan aseman Suomessa

Uutiset   14.11.2019 8.56   Päivitetty 14.11.2019 9.14

Uusin Tiedebarometri kertoo tieteen tilasta Suomessa hyvää. Tieteeseen ja tiedeorganisaatioihin luotetaan, tieteen julkinen kuva on hyvä ja tiede kiinnostaa suomalaisia. Raportin julkaisutilaisuudessa keskusteltiin suomalaisten luottamuksesta tieteeseen ja tutkimukseen.

Huoli siitä, että suomalaisten luottamus tieteeseen olisi saanut jonkinlaisen kolauksen viimeisten vuosien aikana, ei saa tukea Tiedebarometrista. Vaikka mediassa on paljon puhuttu totuudenjälkeisestä ajasta ja tiedevastaisia kannanottoja on esitetty, ei se ole vaikuttanut suomalaisten näkemykseen tieteen ja tutkimuksen tärkeydestä ja luotettavuudesta. Pikemminkin on päinvastoin. Esimerkiksi luottamus tieteeseen liittyviin organisaatioihin on tasaisesti lisääntynyt joka mittauksessa sinä aikana, kun Tiedebarometriä on vuodesta 2001 alkaen julkaistu. Tiedettä, tutkimusta ja tiedeyhteisöä kohtaan luottamusta tuntee 60 prosenttia sekä yliopistoja ja korkeakouluja kohtaan 77 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Seitsemän kymmenestä vastaajasta on hyvin tai melko kiinnostunut tieteestä, tutkimuksesta ja teknologiasta. Tieteestä kaikkein kiinnostunein ikäryhmä on 26–35-vuotiaat aikuiset, ja kiinnostus on suurinta etenkin akateemisen koulutuksen saaneissa.

kuvituskuva.

Yksittäisistä tieteen aloista kiinnostavimmaksi vastauksissa nousee lääketiede, jota kohtaan 68 prosenttia kertoi kiinnostustaan. Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa lähes yhtä suurta joukkoa (66 %). Tutkimuksen rahoitus sekä koulutus- ja tiedepolitiikka kiinnosti reilua kolmannesta vastaajista (35 %). Merkittäväksi tieteenharjoittajaksi nimetään useimmin Esko Valtaoja, joka on keikkunut selvällä ykkössijalla vuodesta 2013 alkaen.

Tiedebarometrissa selvitetään kolmen vuoden välein suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedebarometri 2019 on vuonna 2001 käynnistetyn tutkimussarjan seitsemäs osa. Tänään julkistetun tutkimuksen on teettänyt Tieteen tiedotus ry, ja siihen on vastannut yhteensä 2 209 henkilöä.

Tiedebarometrin julkistustilaisuudessa keskusteltiin tieteen luotettavuudesta ja kansalaisten mahdollisuudesta erottaa oikea ja väärä tieto

Uusimman Tiedebarometrin julkistustilaisuudessa Sanomatalolla puitiin tuloksia paneelikeskustelussa. Raportin sisällön antia pohtivat Helsingin yliopiston kvestori Marjo Berglund, professori Minna Palmroth, FT, Heurekan teematuottaja Paula Havaste, Julkisen sanan neuvoston tuleva puheenjohtaja Eero Hyvönen sekä Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki.

Kun kysyttiin, miksi suomalaiset luottavat niin vahvasti tieteeseen, Minna Palmroth nosti esiin ”selkärankareaktion”, joka usein vaikuttaa kyselytutkimuksiin vastattaessa. Vastaamisen hetkellä tutkimukseen osallistuja ei juuri jää pohtimaan, miten hän luottaa tieteeseen ja tutkimukseen, vaan vastaa tavalla, joka on sisäistynyt hänelle pidemmän ajan kuluessa. Luottamus tieteeseen ei todennäköisesti ole syntynyt lyhyessä ajassa, vaan vastaukset kuvaavat laajempaa konsensusta siitä, mikä asema tieteellä ja tutkimuksella on yhteiskunnassa.

Panelistit myös pohtivat, että tiede ja tiedeyhteisön jäsenet eivät ole huomattavasti mokailleet julkisuudessa, joka osaltaan on pitänyt yllä luottamusta tieteeseen. Lisäksi tieteeseen kuuluu sisäänrakennettu itsesäätelymekanismi, joka ehkäisee tutkimusvilppiä tapahtumasta. Tutkimuksen käytänteet vertaisarviointeineen ja tutkimuseettisine ohjeistuksineen edesauttavat tieteen hyviä käytäntöjä ja näin ollen mahdollistavat kansalaisten luottamuksen.

kuvituskuva.

Tiedebarometrin julkistamistilaisuudessa 13.11.2019 paneelikeskusteluun osallistuivat Marjo Berglund (vas.), Paula Havaste, Eero Hyvänen, Minna Palmroth ja Jukka Ruukki.

Huolestuttavana panelistit sen sijaan pitivät sitä, että osa tutkijoista on vetäytynyt pois julkisuudesta ja sosiaalisesta mediasta, koska heidän työnsä tai henkilönsä on kohdannut vihapuhetta tai muuta häiritsevää palautetta. Ongelma ei koske vain yksittäisiä tutkijoita, vaan se pitää nähdä koko tiedeyhteisöä ja tiedettä uhkaavana. On tärkeää, että tutkijat itse kertovat julkisuudessa työstään, yleistajuistavat tiedettä ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Miten tavallinen kansalainen voi erottaa oikean ja väärän tiedon? Tähän yleisöstä esitettyyn kysymykseen Paula Havaste antoi oman vastauksensa, jossa hän korosti elämänpituisen oppimisen periaatteita. Tietoa tieteestä täytyy kartuttaa ennen kuin kyky erotella oikeaa ja valheellista tietoa mahdollistuu. Osaltaan tiedon oikeellisuutta edistää myös tutkimustulosten asettaminen laajempaan tieteelliseen kontekstiinsa, minkä tärkeyttä korostettiin yleisöstä annetussa kommentissa. Toimittajilla on vastuu suhteuttaa yksittäisen tutkimustuloksen merkitys, mikä tehdään vertaamalla saatua tulosta muuhun aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen.

Tiedebarometri 2019 on ladattavissa Tieteen tiedotuksen verkkosivuilla (linkki avautuu toiseen välilehteen).