Tiedekirjan podcast-sarja esittelee TSV:n jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Kevään 2021 podcastien aiheina ovat Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavat puuvartiset kasvit, kalastus kivikaudella ja Karjalan menettämisen kulttuurisen trauman käsittelyä teatterissa ja kaunokirjallisuudessa sekä tutustutaan pohjolan myyttisiin jumalattariin. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat. Lue tekstivastine Tiedekirjan podcast-jaksosta Suomen puu- ja pensaskasvio alta ja kuuntele podcast Tiederadio-kanavalla Soundcloudissa tai Spotifyssa.

Tiedekirjan podcastin aiheena on Dendrologian seuran julkaisu Suomen puu- ja pensaskasvio. Se on Suomessa luontaisina ja viljeltyinä tavattavien puuvartisten kasvien – puiden, pensaiden, varpujen ja puuvartisköynnösten – tunnistamis- ja käyttöopas. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon, Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre, Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio ja puuharrastaja, seura-aktiivi Juha Fagerholm. 
 

Tekstivastine: Tiedekirja: Suomen puu- ja pensaskasvio

Intro: Tutustu tieteeseen kuuntelemalla tiedekirjan podcatia. Aiheena dendrologian seuran täysin uudistettu painos julkaisusta Suomen puu- ja pensaskasvio.

Henry Väre: Tervetuloa keskustelemaan dendrologian seuran uudesta puu oppaasta, Suomen puut ja pensaat, joka virallisesti ilmeysti tän vuoden puolella 3.1.2021. Täällä on keskustelemassa minä joka olen nyt äänessä, Henry Väre ja työskentelen luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseossa siellä yli-intendenttinä, ja vastaan meidän museon kokoelmista, putkilokasvikokoelmista. Ja olen ollut dendrologian seura aktiivi noin 20 vuotta. Ja seura itsessään on täyttänyt hiljakkoin 50-vuotta, elikkä dendrologian seura on perustettu vuonna 1969, ja seura on julkaissut vuosien aikana toistakymmentä kirjaa. Ja sellaista jäsenlehteä Sorbifolia, jota ilmestyy neljä numeroa vuosittain, 192 sivua on ollut aika lailla vakio määrä. Meidän seura on aika iso seura Suomessa, meillä on jäseniä jotakin 1 400 kappaletta.

Monet heistä hyvinkin aktiivisia toimijoita, järjestetään kotimaanmatkoja, ulkomaan matkoja korona-aikojen ulkopuolella. Nyt on pari vuotta hiljaisempaa niin kuin kaikilla muillakin seuroilla, mutta sitten meillä on seminaareja vuosittain yksi tai kaksi suurin piirtein. Ja tämä kirja josta nyt pyritään keskustelemaan Juha Raision kanssa ja Juha Fagerholmin kanssa on Suomen puu- ja pensaskavion kolmas painos. Tää on ilmestynyt alunperin vuonna 1939 ja toinen painos vuonna 1992. Opus on nyt täysin uudistettu, olosuhteet ovat muuttuneet noista 30 vuoden takaista hyvinkin paljon. Ilmasto on lämmennyt, rajat avautunut, on tullut internet. Tänä päivänä ja viime vuosina on ollut mahdollista hankkia kaikenlaisia puuvartisia kasveja joita ei saa - sanotaan 80-luvulla ollut pientäkään mahdollisuutta saada. Elikkä valikoima on lisääntynyt ja sitä myötä myös meidän puuvalikoima Suomen puutarhoissa, puistosta ja missä tahansa missä puita viljellään on kasvanut hyvinkin merkittävästi.

Ja näin omalta näkökulmaltani kun työskentelen systemaatikkona ja tax nominator Helsingin yliopistossa, niin tää on erinomainen apuväline puita ja pensaita tunnistettaessa. Ja tähän tarkoitukseen tätä monet ammattilaisetkin käyttää hja tulee käyttämään. Mutta jatketaan kirjan sisällöstä vielä myöhemmin lisää. Nyt Juha Fagerholm ja Juha Raisio, vaikka Juha Raisio voi alottaa ja kertoa omasta näkökulmastaan tämän kirjan sisällöstä, tarkoituksesta ja merkityksestä ja mihin heidän alallaan tätä tarvitaan.

Juha Raisio: Joo, mä oon Juha Raisio jopa myöskin ollu dendrologian seurassa semmoset runsaat parikymmentä vuotta jäsenenä, ja puut ja pensaat on kiinnostunu aina ja siis tapa millä niillä voi millään niitä voi lähestyä, maisemassa näkyy uusia puita ja pensaita on siis se, että täytyy hakee jostain oppaasta tietoa ja tää aikaisempi painos on palvellut siinä tarkoittukseesa aika pitkään ja oli tosi hyvä lähde vielä nytkin, mutta nyt siis viimeisinä vuosina ihan kuin Henry tossa äsken totesi, niin laji ja lajikevalikoima on kasvanut sillä tavalla merkittävästi, että nyt täytyy kaivaa jo lisää oppaita avuksi. Ja niinpä sitten seurassa vilisi ajatus siitä, että pitää tehdä tämä uusi painos ja se tulee tarpeeseen ihan tällä ammattilaispuolellakin. Me nähdään, sanotaan et ammattilainen joutuu miettimään näit asioita aina siis sillä tavalla, sanotaanko tunnistaminen on välttämätöntä, jotta me ymmärretään et mitä tuolla meidän puistossa ja katuvarsilla tapahtuu, että me nähdään et puita tulee, puita kuolee. Ja on oltava selvillä, et mitä lajiketta ne on. Tälle meidän ammattikunnalle täysin välttämätön perusteos ja nyt siis ollaan tavallaan nyt uuden ajan kynnyksellä. Meillä on todella paljon uusia lajikkeita ja ollaan päästy tän muuta painoksen myötä etiäpäin.

Henry Väre: Eikö sillä oo Juha aikamoinen merkitys myöskin sitä kautta, että kaupungit ja kunnat pystyy seuraamaan mitkä kasvit meillä oikeasti menestyy?

Juha Raisio: Kyllä, nimenomaan tämä. Ei ole semmosen luulotellun tiedon varassa ja siis ihan oikeasti ymmärretään ja tiedetään, että mitä lajia meillä siellä puistossa kasvaa. Otetaanpa ihan tämmönen tavallinen lajiryhmä kun nämä meidän katuvarsien lehmukset. Me ollaan hyvin pitkään kuviteltu, että meillä on siellä vaan pelkästään puistolehmuksia, mutta nyt kun ollaan ajauduttu tarkemmin katselemaan, niin me löydetään sieltä sekä vanhoja lajikkeita ja lajeja joita siellä on käynyt aikaisemmin ja nyt me löydetään näitä uusia. Se on mun mielestä ihan hyvä lajiryhmä ottaa esille ihan siis siitä syystä, että senkin lajin sisällä on vaihtelua, joka sitten liittyy, johon sen menestymiseen liittyy tää ilmastonmuutos ihan selkeästi. Nämä uudet lajit mitä me nähdään, niin on ilmastonmuutoksen meille tuomia.

Henry Väre: Tämä esimerkiksi Helsingin kaupungille jolle työskentelevät itsekin, niin on aika merkittävä asia sitäkin kautta, että jos me mennään muutaman kasvin valikoimalla, niin riski menetyksille on aika suuret uusien tautien tullessa, että monipuolisuus on voimaa.

Juha Raisio: Nimenomaan, tämä on ihan oikeasti se lähtökohta josta me nyt laveasti lähdetään myös kaikissa - voisin kuvitella et meidän kaikissa suurissa kaupungeissa meidän täytyy alkaa jo ajatella näin, et ilmastonmuutos tulee. Me ei välttämättä vielä tiedetä mitkä menestyy ja siis se et me ymmärretään heti lähdössä, et nyt kun on tavallaan ilmastonmuutos etenee, niin mitkä näistä tulee meillä menestymään ja selviytymään. No tässä harrastajat meitä patistaa eteenpäin. Harrastajilla tää käy ketterämmin tää lajien viljelyn otto meillä, et me nähdään paljon uusia pelaajia, jotka on tullu harrastajien kautta meille ja totuuteen, ja sitä kautta voidaan poimia myöskin mennä meidän kunnallisiin puistoihin ja katuvarsille.

Henry Väre: Tämä onkin näppärä aasinsilta siirtää puhe Juhalle, joka täällä ennustaa pitkälle edistynyttä harrastajaa. Juha voi vähän avata näkökulmia siltä puolelta.

Juha Fagerholm: Joo mä oon Juha Fagerholm, mä oon ollu dendrologisen seuran toiminnassa saman verran, suurin piirtein parikymmentä vuotta. Tämmöisenä puuharrastajana mä oon ollut jo aiemmin. Kunn tämä ensimmäinen painos ilmestyi 30-vuotta, noin vähän yli 30-vuotta sitten, ja täytyy myöntää, että mä sain sen lahjaks ja se oli kyl hyvin inspiroiva jo silloin. Nyt kun me saadaan tämä uusi painos joka on aivan uskomaton lajimäärä ja siinä on 1300, niin se tekee mahdolliseksi kyllä aika paljon harrastajille kaikenlaisen harrastuksen laajentamista. Jos mä poimisin tästä jotain semmoisia lajeja jotka mua kiinnostaa itseään niin tammet, mutta tätä sanotaan että ton kirjan kannalta niin siellä on hyvin mielenkiintoisia lajiryhmiä on magnoliat, joka on tämmöinen jota ei varmaan 30-vuotta sitten edes kuviteltu Suomessa juuri pystyttävän, siellä oli pari lajia jota pystyttiin viljelemään, mutta muut on tullut lisää. Toinen mitä siellä on aika kauniisti esille tuo on vaahterat. Totta kai kovin monia muitakin. Mutta tätä siinä kirjassa on myös esitelty sitten harrastajan kannalta tärkeitä asioita, niin kun kasvimaantiedettä, viljelyohjetta, kestävyysvyöhykkeitä, jotka on hyvinkin paljon tarpeen siinä vaiheessa kun itse, vaikka perustaa omaa arboretumia tai edes pientä puutarhaa, jonne haluais vähän vaihtelua. Tässä tietysti auttaa kaikenlaiset, sanotaan - täytyy myöntää, että itse mä oon ollut paljon yhteydessä Mustilan aeboretumiin, jossa on paljon lajeja jotka monia varmasti kiinnostaa. Mutta tämä kirjahan on täynnä yksityiskohtaisia kuvauksia eri lajeista Suomen näkökulmasta ja maailmallahan tällaista kirjaa tai ei juuri missään muualla ole tehty. Sen takia musta tää on todella ainutlaatuinen siinä mielessä kyllä.

Henry Väre: Vaikka täällä seuran jäseninä ollaankin keskustelemassa tästä, niin kun olen ollut alalla pitkään, niin maailmalla ei itse asiassa toista vastaavaa teosta ole. Lähimmäksi pääsee perusteelliset saksalaiset, mutta heiltäkin puuttuu levinneisyyskartat ja monet muut tiedot mitä meillä tässä on. Mutta se mitä tossa Juha sanoi, niin sitä voi vielä vähän labentaa siltä kannalta, että jos henkilö oli vasta alottelija tai pitkälle edistynyt ammattilainen alallansa, niin tästä kirjasta pystyy saamaan vinkkejä siitä, että minkä kokoisia puita on, minkälaisiin ympäristöihin niitä voi käyttää, kuinka suuriksi ne kasvaa, elikkä kun pihapuutarhaa tai mitä tahansa viheralueita perustetaan, niin se kasvi ei näytä 30-vuoden kuluttua siltä miltä se istutushetkellä näyttää.

Kun kirjaa lukee voi saada pientä ymmärrystä siitä, että kuinka paljon tilaa vaatii, minkälaista maaperää se vaatii, ravinteista, karua, typpeä vai kalkkia, vai eikö mitään, hiekkamaata, savimaata, multamaata, kaikki nämä näkökulmat on otettu kirjassa esille. Samoin kuin se, minkälaisista olosuhteista se tulee, eli tuo Juhan mainitsema kasvimaantiedehän, onko vuoristokasvi alun perin, tuleeko se lauhkealta vyöhykkeeltä. Mitä etelämpää se kasvi on kotoisin, niin sitä arempi yleensä Suomen olosuhteissa on tai ollut, tänä päivänä menee paljon paremmin monet kasvit.

Mutta lisäksi siinä on myöskin tietoa esimerkiksi kasvitaudeista, kasvintuhoojista, jos kasvi ei aina menesty hyvin, niin se syy voi löytyä sienikunnasta tai eläinkunnasta, ja tämän kirjan avulla voi myöskin perehtyä siihen, että mikä meidän kasvia milloinkin vaivaa. Tällainen yleensä kyse siitä, että kasvi on periaatteessa hyvin menestyvä, niin silloin se on istutettu väärään paikkaan, jos esimerkiks sienitaudit vaivaa kovin pahasti. Senkin avulla pystyy saada vihjeitä siitä minne kasvinsa laittaa.

Ja tässä kun ennen lähetystä niin saatiin vähän tietoja myöskin siitä, että miten kirja on mennyt kaupaksi, niin siinä mielessä näyttää siltä, että kirjan on tullut hyvään tarpeeseen ja toivotaan toki että se löytää yhä laajemman lukijakunnan kaikin puolin. Ja myöskin se on vankka osoitus siitä, että tässä maassa on vireä joukko ihmisiä joille puutarhat ja niitten istutukset on tärkeitä, tärkeä osa sisältöä omassa elämässään. Asuisi sitten kaupungissa tai maalla, kaupungitkin toivottavasti pitävät huolta viheralueistaan ja omalta osalta ainakin toivon sen, että tää kääntää lisää näkökulman siihen, ettei erilaisia puistoja toistuvasti otettaisi rakentamisen käyttöön, mistä nyt tälläkin hetkellä on esimerkkejä eri puolilta Suomea. Jopa pinttyneet helsinkiläisetkin kaipaa viheralueita. Vai mitä Juho Raisio?

Juha Raisio: Kyllä, näin on. Se millä tavalla tähän kirjaan pääsen tavallaan sisälle, täähän sisältää sen 1400 taksonia, niin tavallaan siis se voi olla uudelle tulokkaalle, harrastaja voi kokea sen kauheana painolastina, että onko hänen hallittava kaikki tuo. Mut useimmat meistä harrastajista tullaan jonkun kasviryhmä, kasvilajin kautta tähän harrastuksen piiriin, että joku näistä kasvilajeista, puulajista alkaa kiinnostaan. Kaimalla se on ollut tammet ja mä työni puolesta olen joutunut perehtymään esim. kadulla viihtyviin puihin, tiilioihin ja pihlajiin muun muassa. Ja sitä kautta se on niin kun tavallaan, siis yleensä tälle alalle tullaan tai harrastuspiiriin tullaan harrastamaan jotakin kasvit ehkä enemmän kuin muita. Kaikki kasvit yleensä kiinnostaa, mutta sitä helpottaa tavallaan sitä mukaan tuloa, että alkaa kiinnostua jostakin kasviryhmästä erityisesti, ja siihenkin siis jonkun tietyn kasviryhmän harrastajalle kirja nyt tällaisenaan alkaa tarjota jo ihan oikeasti mahdollisuuksia. Nähdään heti tästä puu- ja pensaskasviosta, että mitkä lajit meillä voi viihtyä ja siitä voi sitten lähtee liikkeelle. Ja sitä kautta lähtee sitten kiinnostus myös muihin kasveihin. Näin se yleensä on meillä mennyt.

Henry Väre: Ja harrastajalle varmasti ihan mukava myös se, että kun meillä tulee näitä uusia taksoneita, jotka tarkoittaa lajeja, alalajien muunnoksia, lajikkeita - se on yhteisnimitys näille kaikille. Sekin varmasti helpottaa sitten meitä harrastajia, että tätäkin kirjaa varten on tehty useampi sata uutta suomenkielistä nimeä. Tarjotaan niitä harrastelijoille ja käyttäjille, ja katsotaan sitten otetaanko ne käyttöön vai tuleeko paljon mutinoita uusista nimistä, tulee aina kiitosta ja risuja, mutta pikkuhiljaa ne yleensä tuppaa jäämään käyttöönsä. Minä kiitän kaikkia niitä henkilöitä, jotka tämän kirjan valmistumiseen ovat osallistuneet ja kiitän myöskin tietysti seuroja. TSV on ottanut hoteihinsa tämä kirjan levittämisen ja myynnin ja heille myöskin erittäin suuri kiitos tästä.

Outro: Tieteen oma kirjakauppa, tiedekija välittää näitäkin dendrologian seuran julkaisuja osoitteessa www.tiedekirja.fi.