Syksyn Tiedeklubit pohtivat metsäkatoa, tutkijoiden sananvapautta, kulttuurihistorian ja taiteen suhdetta sekä elokuvatutkimusta

Uutiset   17.8.2023 15.01   Päivitetty 13.12.2023 15.38

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) luotsaamat Tiedeklubit jatkuvat syksyllä 2023 Tiedekahvilassa (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki). Tiedeklubit kutsuvat tieteenystävät after workeille. Tunnelmaan virittäytymistä tukevat Tiedeklubeille kehitellyt annokset ja drinkit, joita voi ostaa Tiedekahvilasta klubikeskiviikkoisin jo klo 16 alkaen. Tapahtumiin on vapaa pääsy.

Tieteiden talolla sijaitsevassa Tiedekahvilassa kuullaan monipuolisia keskusteluja eri tieteenaloilta keskiviikkoisin 13.9., 11.10., 15.11. ja 13.12. klo 17.00–18.00. Keskustelut äänitetään myös podcasteiksi, jotka julkaistaan klubien jälkeisinä päivinä Tiederadio-kanavalla SoundCloudissa ja Spotifyssa.

Syksyn Tiedeklubeilla keskustellaan tutkijoiden sananvapaudesta, kulttuurihistorian ja taiteen suhteesta, metsäkadosta sekä elokuvatutkimuksesta. Tiedeklubien ohjelma syntyy yhteistyössä tieteellisten seurojen kanssa. Tänä syksynä ohjelmayhteistyössä on mukana myös Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK).

Ohjelmasta vastaavat TJNK:n Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukeminen -hanke, Kulttuurihistorian seura, Suomen Metsätieteellinen Seura ja Suomen Elokuvatutkimuksen Seura.

Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Tapahtumapäivien Tiedeklubi-tarjouksiin kuuluvat nimikkodrinkki Klubispritz (8,50 euroa) sekä kuohuviinin ja suolaisen tai makean leipäsen yhteispaketti (10 euroa). Lisäksi vitriinistä voi ostaa myös muita kahvilan herkkuja.

Kukkia lasisessa maljakossa ja mikrofoni pöydällä.

Kuva: Anne Haapanen / TSV.

Ohjelma

13.9.2023: Uskallanko sanoa? Tieteen vapaus ja tutkijoiden sananvapaus

Sananvapaus on tieteen ja tutkijoiden keskeinen työkalu ja vapaan tieteen oleellinen edellytys. Siksi tutkijoiden sananvapautta on aina pyritty myös ohjailemaan ja rajoittamaan. Mihin kaikkeen tutkimusaiheistaan ja -tuloksistaan julkisuudessa kertova tutkija joutuu nykyään varautumaan? Onko tutkijoiden ja asiantuntijoiden häirintä osa laajempaa tiedevastaisuuden aaltoa?

Tieteen vapaudesta ja tutkijoiden sananvapaudesta keskustelemassa ovat dosentti, asiantuntija Oula Silvennoinen sekä FM, opettaja ja tietokirjailija Severi Hämäri.

Syyskuun Tiedeklubin järjestää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukeminen -hanke.

11.10.2023: Kulttuurihistoriallinen tiede kohtaa taiteen

Taide on ollut läsnä kulttuurihistorian tutkimuksessa pitkään niin tutkimuksen kohteena, tutkimusmenetelmänä kuin tutkimuksen inspiraationa. Millaisin keinoin kulttuurihistorian tutkimus tutkii ja luo taidetta? Miten menneisyyden ilmiöitä voidaan tutkia taiteen tekemisen keinoin? Voivatko taiteen keinot toimia historiallisen tiedon popularisoinnin välineenä?

Keskustelemassa kulttuurihistorian ja taiteen suhteesta ovat FT, tutkijatohtori Karoliina Sjö ja FT, kulttuurihistorian tutkija ja tietokirjailija Hanna-Reetta Schreck. Keskustelua vetää Kulttuurihistorian seuran puheenjohtaja, professori Hannu Salmi.

Lokakuun Tiedeklubin järjestää Kulttuurihistorian seura.

15.11.2023: Metsäkato Suomessa

Metsäkatoa Suomessa on pidetty historian ilmiönä. Kuitenkin Suomen metsäala pienenee edelleen, vuosien mittaan merkittävässä määrin. Mikä aiheuttaa nykyisen metsäkadon Suomessa? Uhkaako metsäkato hiilinielujamme? Mitkä ovat vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle? Millaisia sosiaalisia konflikteja metsäkato ja sen torjuminen aiheuttavat?

Metsäkadon syistä, seurauksista ja torjunnasta keskustelevat professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkimusprofessori Artti Juutinen Luonnonvarakeskuksesta. Keskustelua juontaa yliopistotutkija Anna Lintunen Helsingin yliopistosta.

Marraskuun Tiedeklubin järjestää Suomen Metsätieteellinen Seura.

13.12.2023: Toinen maailmansota 2000-luvun suomalaisessa ja venäläisessä sotaelokuvassa (peruttu sairastapauksen vuoksi)

Toinen maailmansota teki paluun valkokankaille 2000-luvulla ympäri maailmaa, myös Suomessa ja Venäjällä. Toisen maailmansodan aikaiset tapahtumat ovat erottamaton osa suuria kansallisia kertomuksia, mutta tarjoaako 2000-luvun sotaelokuva uusia näkökulmia sodan ja sen seurausten käsittelyyn? Miten kulttuurin ja median globalisaatio ja geopolitiikka vaikuttavat näihin narratiiveihin? Mitä sotaelokuvat kertovat niitä tuottavista yhteiskunnista?

2000-luvun sotaelokuvasta keskustelevat tutkija ja yliopisto-opettaja Tatu Laukkanen Tampereen yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Laura Seppälä Tampereen yliopistosta. Keskustelua juontaa Suomen Elokuvatutkimuksen Seuran puheenjohtaja Janne Salminen.

Joulukuun Tiedeklubin järjestää Suomen Elokuvatutkimuksen Seura.