Kalevalaseura on TSV:n lokakuun 2016 jäsenseura, joka perustettiin vuonna 1911. Seuran tavoitteena on Kalevalaan ja suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvän tiedon välittäminen, tutkiminen ja julkaiseminen sekä Kalevala-aiheisen taiteen edistäminen.

Seura välittää perustietoa Kalevalasta ja Kalevalan vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kalevala (1836, 1849) on syntyhistoriansa ja sisältönsä mutta myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vaikuttavuutensa vuoksi ainutlaatuinen teos maailmassa. Se on suomalaisten kansalliseepos, suomenkielisen kirjallisuuden merkkiteos ja yksi maailmankirjallisuuden suurista runoelmista.

Kalevala on suomalaisen kulttuurin perusteos

Kalevala on suomalaisen kulttuurin perusteksti, jonka tunteminen kuuluu yleissivistykseen. Kalevala ei ole suomalaisille yhdentekevä teos ja erilaiset tulkinnat siitä tekevät teoksesta aina ajankohtaisen. Kalevalan päivää vietetään 28. helmikuuta, joka on virallinen liputuspäivä. Tällöin vietetään myös suomalaisen kulttuurin päivää.

Kalevalaseuran virallinen perustamiskokous Helsingissä 9. joulukuuta 1919. Illallispöydän päässä vasemmalla E. N. Setälä, oikealla Akseli Gallen-Kallela, Eino Leino ja Matti Äyräpää. Kuva: Kalevalaseura.

Seuran monet toimintamuodot

Kalevalaseura edistää ja rahoittaa Kalevalaan, sen kulttuurihistoriaan, kalevalamittaisiin runoihin sekä suomalaiseen kulttuuriperinteeseen liittyvää tutkimusta ja taidetta kotimaassa ja maailmalla. Seura järjestää tapahtumia, tuottaa julkaisuja sekä osallistuu keskusteluun Kalevalasta ja muusta suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Seura välittää ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa Kalevalasta ja kansanrunoista. Kalevalaseuran tapahtumat ovat kaikille avoimia eivätkä edellytä jäsenyyttä.

Kalevala on käännetty yli 60 kielelle

Kalevala on käännetty yli 60 kielelle. Kalevalaseura auttaa kääntäjiä etsimällä heille asiantuntijoita ja tutkimuskirjallisuutta käännöstyötänsä varten. Taiteilijoiden Kalevala on Kalevalaseuran monivuotinen taiteellinen ja tieteellinen hanke, jossa tarkastellaan, miten taiteilijat eri maista tulkitsevat Kalevalan myyttistä maailmaa. Tähän mennessä hanke on toteutettu Suomessa, Afrikassa, Espanjassa, Italiassa, Vietnamissa ja Venäjällä. Vuosina 2017–2018 hanke toteutetaan myös Japanissa ja Saksassa.

Taiteilijoiden Kalevala Japanissa -hankkeen japanilaiset vierailijat kokoontuivat Kalevalaseuran edustajien kanssa Seurasaaressa syyskuusssa 2016. Ryhmäkuvassa vasemmalta: tulkki, dosentti Mikako Iwatake, suunnittelija Miwako Kurashima, Kalevalaseuran vpj. Pekka Hako, Kalevalaseuran tj. Ulla Piela, kuraattori Kenji Kubota sekä taiteilijat: Toshiki Mochizuki, Yuji Ota ja Ayumi Tanaka. Kuva: Elina Lampela/ Kalevalaseura.

Kalevalaseura järjestää Keskusteluja kulttuurintutkimuksesta -tilaisuuksia, joissa eri alojen asiantuntijat pohtivat yhdessä ajankohtaisia kysymyksiä. Vuonna 2016 keskustelutilaisuuksien aiheina ovat olleet tieteen objektiivisuus etnisten kulttuurien tutkimuksessa, kulttuuripessimismi ja -optimismi ympäristötutkimuksessa sekä nationalismi. Neljännessä keskustelutilaisuudessa pohditaan periferian ja keskustan suhdetta ja alustajina ovat dos. Minna Ruckenstein ja prof. Hannu Salmi, puheenjohtajana prof. Helmi Järviluoma-Mäkelä. Keskustelu käydään Arkadia International Bookshopissa, Helsingissä 9. marraskuuta 2016.

Arkielämän myytit elävät edelleen 

Myytit elävät edelleen suomalaisten ja sukukansojen arjessa. Kalevalaseuran marraskuun seminaarissa tarkastellaan myyttien olomuotoja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuureissa sekä niiden tutkimuksen nykynäkymiä. Tilaisuudessa julkistetaan M. A. Castrénin vuonna 1853 ilmestyneen mytologialuentojen kriittinen ja kommentoitu suomennos, Luentoja suomalaisesta mytologiasta (Kalevalaseura ja SKS). 

Miltä sauna kuulostaa? Entä rautatieasema, luonto, tori, kaupalliset äänet ja mainosmusiikki? Teoksessa Äänimaisemissa (SKS) tarkastellaan, miten arkipäivän ääniä koetaan ja muistellaan ja miten niistä kerrotaan. Artikkelikokoelma sisältää alan tuoreinta tutkimustietoa.