Journal.fi on koti yli 90 tiedelehdelle

Uutiset   23.9.2020 8.35   Päivitetty 7.10.2020 15.40

Journal.fi on tiedelehtien toimittamiseen ja avoimeen julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Yleisölle Journal.fi tarjoaa pääsyn kotimaisten tiedelehtien sisältöön, ja sivustolla on luettavissa tällä hetkellä noin 90 suomalaista tieteellistä lehteä.

Journal.fi:ssä voit muutamalla klikkauksella lukea uusinta tutkimusta esimerkiksi yhteiskunnallisesta eläintutkimuksesta, mekaniikasta tai tiedepolitiikasta. Portaalissa on edustettuna tutkimusaloja väestötieteestä queer-tutkimukseen. Portaali on kasvanut muutamassa vuodessa niin suosituksi, että palvelun rakentajat ja ylläpitäjätkin ovat yllättyneet kasvun nopeudesta.

Kun Journal.fi:tä alettiin kehittämään kohti sen nykyistä muotoaan, tiedettiin, että palvelulle on tarve. Palvelun tavoitteena oli vastata kirjoittajien, julkaisijoiden, lukijoiden ja rahoittajien tarpeita nykyaikaisessa verkkojulkaisemisessa. Journal.fi:n edeltäjä oli mahdollistanut verkkojulkaisemisen TSV:n jäsenseuroille vuoden 2007 tienoilta alkaen, mutta palvelu oli vanhassa muodossaan elänyt tiensä päähän:

- Palvelun alusta oli päässyt pahasti vanhentumaan, eikä se palvelu ollut saavuttanut erityisen suurta suosiota. Tämä johtui varmasti myös siitä, ettei avoin julkaiseminen yleisesti ottaen ollut vielä sellaisessa nosteessa kuin tällä hetkellä, kertoo palvelun ylläpitäjä Antti-Jussi Nygård TSV:ltä.

Nygård aloitti Journal.fi:n parissa työskentelyn vuonna 2015, kun palvelun teknistä infrastruktuuria alettiin rakentamaan Kotilava-hankkeessa (Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan -hanke), jonka vetäjinä toimivat TSV ja Kansalliskirjasto.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa suomalaisten tiedelehtien lähtökohtia avoimeen julkaisemiseen ja kehittää keskitetty julkaisualusta kiinnostuneille lehdille. Lisäksi haluttiin madaltaa julkaisemisen tekniseen puoleen liittyviä kustannuksia. Lähtökohdaksi otettiin TSV:n Open Journal System (OJS) -palvelu, josta hankkeen aikana jalostettiin Journal.fi.

Kuva noin kolmestakymmenestä lehden kansikuvasta, kollaasi.

Journal.fi:ssä on luettavissa yli 90 tiedejulkaisua. Kuvassa on osan julkaisujen kansikuvia.

Hankkeen alkaessa vuonna 2015 OJS-alustalla oli reilu 20 aktiivista lehteä ja vuosi hankkeen päättymisen jälkeen, keväällä 2018, lehtiä oli 60. Nyt tiedelehtien määrä on jo yli 90.

- Palvelun avautuessa olimme aika varmoja, että julkaisijat ovat siitä kiinnostuneita. Kasvuvauhti on siitä huolimatta ollut odotettua nopeampi, ja omassa mielessäni mahdottomana pitämäni sadan lehden raja on tätä menoa ylitetty vuoden loppuun mennessä, Nygård kuvailee palvelun kasvua.

Journal.fi mahdollistaa avoimen julkaisemisen pienelle julkaisijalle

Journal.fi on erityisesti pieniä julkaisijoita varten suunniteltu palvelu. Suurin osa julkaisijoista on tieteellisiä seuroja, mutta palvelu on myös muiden julkaisijoiden käytettävissä. Nygårdin mukaan Journal.fi:n julkaisijoiden kirjo on yhtä laaja kuin tieteellisten seurojen kirjo Suomessa, mutta hänen oman arvionsa mukaan humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet ovat laajemmin edustettuina kuin luonnontieteet.

Yksi alusta asti mukana ollut julkaisu on Virittäjä. Se on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, jota julkaisee Kotikielen Seura. Virittäjä on Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä tieteellisiä lehtiä, ja se on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1897 lähtien. 

- Lehden lukija- ja kirjoittajakunta on kansainvälinen, koska suomen kieltä opetetaan ja tutkitaan yliopistoissa eri puolilla maailmaa, Virittäjän päätoimittaja Hanna Lappalainen kertoo.

- Kansainvälisyys olikin yksi merkittävä syy siirtyä vuonna 2011 pois Elektra-palvelusta, jonne ulkomaisissa yliopistossa toimivilla ei ollut pääsyä. Lehteä haluttiin tarjota mahdollisimman laajalle lukijakunnalle lehden talouden sallimissa rajoissa. 

Aluksi Virittäjän julkaiseminen siirtyi Journal.fi:n edeltäjänä toimineeseen palveluun, ja muutaman vuoden kuluttua myös toimitus- ja arviointiprosessi siirrettiin sen kautta tehtäväksi. 

Julkaisualustan lisäksi Journal.fi on myös toimitusalusta, jolla pystyy vastaanottamaan käsikirjoituksia, viestimään kirjoittajan kanssa ja hoitamaan vertaisarvioinnin. Journal.fi:n alustaa kehitetään kokemuksen ja palautteen perusteella, jotta se palvelisi sekä julkaisijoita että lukijoita.

Aikuiskasvatus-lehden toimituspäällikkö Terhi Kouvo kokee lehden saaneen paljon tukea lehden digitointiprosessissa, kun lehden koko historia vuodesta 1981 tuotiin Journal.fi:hin digitaalisesti ja avoimesti saataville. Oppia prosessista kertyi niin, että sitä on päätetty jakaa myös muille tiedelehdille Tiedelehti digiksi -työpajan muodossa lokakuussa.

Kuusi henkilöä seisoo, osalla kukkia käsissään.

Suomen tiedekustantajien liitto palkitsi Kansanvalistusseuran avoimen tutkimustiedon edistämisestä. Seura julkaisee Aikuiskasvatus-lehteä yhdessä Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran kanssa. Kuvassa vasemmalta oikealle: toimituspäällikkö Terhi Kouvo, viestintäharjoittelija Viivi Itkonen, viestintäpäällikkö Annu Griñan, päätoimittaja Ulpukka Isopahkala-Bouret ja toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Kuva: Pauliina Raento.

Avoin julkaiseminen on tiedejulkaisijoille yksi mahdollisuus saavuttaa enemmän lukijoita – ja ennen kaikkea saattaa tutkittu tieto mahdollisimman monen saataville. Aikuiskasvatus luopui painetuista numeroista ja siirtyi kokonaan digitaaliseksi vuonna 2019. Siirtymisen taustalla oli halu edistää sivistyksellistä tasa-arvoa sekä saada lisää lukijoita ja kokonaan uusia kohderyhmiä tutkitun tiedon äärelle.

Julkaisun toimituksessa toivotaan, että esimerkiksi opinnäytetöiden tekijät oppisivat hyödyntämään Aikuiskasvatusta lähdekirjallisuutenaan. Se toimii myös aiempaa paremmin kasvatustieteen kurssien oppimateriaalina, kun juttujen saatavuus isoillekin opiskelijaryhmille on digitoinnin jälkeen taattu. 

- Hyvä merkki on, että Aikuiskasvatuksen jutut ovat säännöllisesti olleet Journal.fi-palvelun viikon luetuimpien juttujen listalla, Kouvo iloitsee.

TSV:n jäsenseurojen ei ole pakko julkaista Journal.fi:ssä lehteään välittömästi avoimena, vaan seura voi pitää lehden saatavilla ensin tilaajilleen vuoden ajan, jonka jälkeen lehti on saatavilla avoimesti. 

- Suurin osa seuroista on päättänyt julkaista lehden suoraan avoimesti, vaikka heillä olisi mahdollisuus pitää lehti tarjolla vain tilaajille vuoden ajan sen julkaisusta. Lisäksi monet lehdet, jotka aloittivat alustalla embargo-julkaisuna (lehdestä tulee avoimesti saatava tietyn ajan jälkeen), ovat muuttuneet kokonaan avoimiksi, palvelun ylläpitäjä Nygård kertoo.

Lähes 70 lehteä 90:stä on tällä hetkellä välittömästi avoimesti saatavissa.

Journal.fi:n menestys kertoo siitä, että viime vuosina voimistunut avoimen julkaisemisen suosio on vaikuttanut seurojen haluun julkaista avoimesti riippumatta sen ympärillä roikkuvista uhkakuvista. Samalla seurat ovat toimineet avoimen julkaisemisen vauhdittajia Suomessa, minkä julkaisuportaalin olemassaolo on mahdollistanut. 

Siirtyminen avoimeen julkaisemiseen voi olla riski tiedejulkaisijoille

Avoimeen julkaisemiseen siirtyminen on aiheuttanut osassa seuroja huolta jäsenmäärien ja sitä kautta tulojen vähentymisestä. Huoli nousi esiin Tieteelliset seurat Suomessa 2018 -tutkimuksessa, jossa selvitettiin myös seurojen toimia avoimeen tieteen edistämiseen. 

Lehden tilaus on useissa seuroissa sidoksissa seuran jäsenyyteen, jolloin avoimeen julkaisemiseen siirtyminen voisi tarkoittaa jäsenmäärän vähenemistä ja tätä kautta isoa lovea pienillä budjeteilla toimivien tieteellisten seurojen toimintaan. 

Pelko jäsenkadosta oli läsnä muun muassa kansainvälisessä Agricultural and Food Science (AFSci) -lehden julkaisijaseurassa, Suomen Maataloustieteellisessä Seurassa:

- Seurassa pelättiin, että siirryttäessä avoimeen digitaaliseen julkaisemiseen jäsenet katoavat eivätkä enää maksa jäsenmaksua, mutta huoli oli turha. Olimme tiiviissä yhteistyössä TSV:n digitaaliseen julkaisemiseen siirtymisen hankkeissa ja kehitimme samalla lehden kansainvälistä profiilia ja tunnettuutta. Jouduin kuitenkin tekemään työtä sen eteen, että huolet hälvenivät ja tuomaan esiin sitä, että avoin julkaiseminen on nykyaikaa ja jos julkaisua liikaa varjelee, niin eihän sitä kukaan löydä, kuvailee AFSci:n entinen toimituspäällikkö Erja Rappe kokemuksiaan ajalta, jolloin siirtyminen avoimeen julkaisemiseen toteutettiin.

- Lopulta kävikin ihan hyvin: painokustannukset jäivät pois ja juttujen levikki räjähti! Lehti sai uusia lukijoita ulkomailta ja tästä seurasi myös se, että julkaisusarjaan tarjottujen käsikirjoitusten määrä kasvoi huomattavasti.

Agricultural and Food Science -lehteä luetaan edelleen runsaasti ja lukijamäärät kasvavat tasaisesti, kertoo lehden nykyinen toimituspäällikkö Tuula Puhakainen. Hänen kokemuksensa mukaan Journal.fi on turvallinen ja vakaa julkaisukanava kansainvälisestikin julkaistavalle julkaisusarjalle.

Kolmen lehden kansikuvat, Virittäjä, Aikuiskasvatus ja Agriculture and Food science.

Myös Suomen Kotikielen seurassa, joka on Virittäjän julkaisija, oltiin huolestuneita mahdollisesta jäsenmäärän laskemisesta. Ja niin kävikin, eli jäsenmäärä laski, mutta lasku ei ollut niin dramaattinen kuin pelättiin.

- On kuitenkin vaikea arvioida, mikä johtuu mistäkin, sillä tiedelehdet joutuvat joka tapauksessa tällä hetkellä kamppailemaan olemassaolostaan. Silti ei voi kiistää, etteikö jatkuvalla pienellä tilaajamäärän laskulla olisi ollut vaikutusta lehden talouteen. Tämä on pakottanut nostamaan tilaushintoja, Lappalainen kuvaa tilannetta.

Toistaiseksi Virittäjä onkin pitänyt kiinni 12 kuukauden embargoajasta, mikä on mahdollistanut sen, että lehdellä on myös verkkotilaajia. Lisäksi verkkolehden rinnalla on edelleen saatavilla painettu lehti, koska se on ollut osan tilaajien toive.

- Vaikka tilaajamäärät ovat hieman laskeneet, samalla lehden lukijamäärät ovat nousseet huomattavasti. Artikkelien latausmäärät kasvavat jatkuvasti.

Tietoa avoimeen julkaisemiseen siirtymisen ja tieteellisten seurojen jäsenmäärien kehityksestä ei kuitenkaan ole vielä tutkimuksen kautta saatu.

- On oletettavaa, että osalla seuroista avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei ole vaikuttanut jäsenmäärään, mutta osalla se on saattanut vaikuttaa merkittävästikin. Lisäksi taloudellisia menetyksiä tulee, jos esimerkiksi kirjastot ja muut tilaajat lopettavat tilauksensa. On tärkeää pitää huoli, että seurat eivät jää yksin ratkomaan avoimeen julkaisemiseen siirtymisestä aiheutuneita tulonmenetyksiä, painottaa TSV:n julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki.

Journal.fi:n suurimmat käyttäjäryhmät ovat opiskelijat ja tutkijat

Journal.fi:ssä julkaistaan yli 90 lehteä, mutta ketkä näitä lehtiä ja niiden artikkeleita lukee?  

Tarkkaa vastausta kysymykseen ei vielä tiedetä, koska keväällä 2020 tehdyn lukijatutkimuksen analyysi on vielä kesken.

- Selvityksen alustavissa tuloksissa portaalin suurimpana käyttäjäryhmänä näyttäisi olevan opiskelijat. Lähes yhtä suuri osuus käyttäjistä on tutkijoita. Perässä tulevat toimittajat, mutta selvästi vähäisemmässä määrin, kertoo Sami Syrjämäki.

Syrjämäen tehtäviin kuuluu muun muassa, että Journal.fi vastaa kansallisen avoimen tieteen linjauksen vaatimuksiin. Lisäksi tehtävänä on Journal.fi:n tunnettuuden lisääminen ja sitä kautta lukijoidenkin määrän kasvattaminen. 

Töitä on viime aikoina tehty erityisesti kirjastojen parissa. Tiedon Tähden -kampanjalla on haluttu varmistaa, että kotimaiset tiedelehdet palvelevat yleisten kirjastojen henkilökuntaa ja ennen kaikkea niiden asiakkaita. Kampanjan perimmäisenä tavoitteena on saattaa ihmisiä luotettavan, tutkitun tiedon äärelle, jota Journal.fi kotimaisena kaikille avoimena palveluna on mahdollistamassa.

Journal.fi ja Edition.fi påalvelujen logot.

Uusia käyttäjiä, niin julkaisijoita kuin lukijoitakin, odotetaan lisää, kun Journal.fi:n sisar, Edition.fi, aloittaa toimintansa vielä tämän vuoden aikana. Palvelussa muun muassa tieteelliset seurat voivat julkaista avoimia monografioita ja kokoomateoksia.

- Päämääräksi otettiin hyvin vapaamuotoinen avoimen julkaisemisen alusta, jossa pääpaino ei ole pelkästään kokonaan uusissa kirjoissa, vaan myös vanhoissa kirjoissa, joita monet tieteelliset seurat ja muut tahot tarjoavat ladattavaksi omilta kotisivuiltaan ja julkaisutietokannoista, Antti-Jussi Nygård kertoo.

Edition.fi:n valmistelu on pilotointivaiheessa. Syyskuussa aloitetaan palvelun testaaminen kiinnostuneiden julkaisijoiden kanssa. Sen jälkeen, kun teosten toimittajat ovat päässeet tutustumaan järjestelmään omatoimisesti ja ovat saaneet palvelun käyttökoulutuksen, avataan palvelu. 

Tällöin opiskelijat, tutkijat, toimittajat ja muut tieteen ystävät pääsevät Journal.fi:n avointen tiedelehtien lisäksi avointen monografioiden ja kokoomateosten pariin.

Teksti: Kaisa Kivipuro