Ihmistieteiden tutkimuseettiset ohjeet on laadittu tutkimukseen osallistuvien suojelemiseksi

Uutiset   25.9.2019 11.52   Päivitetty 25.9.2019 12.37

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen peruslähtökohta on tutkittavien henkilöiden luottamus tutkijoihin ja tiedeyhteisöön. Nyt uudistetun ohjeistuksen ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista on tarkoitus turvata tutkimuksen kohteena olevien ihmisten turvallisuus. Ohjeen laati Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteydessä toimiva Tutkimuseettisen neuvottelukunta (TENK) yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa.

Suomessa alettiin pohtia ihmistieteiden omia eettisiä periaatteita 2000-luvun alussa. Tuolloin ajatus erillisestä humanistis-yhteiskuntatieteellisestä ohjeesta oli uusi. Tieteenaloilla oli omia eettisiä koodistojaan, jotka säätelivät tiedeyhteisön tutkimustoimintaa, mutta yhteinen, kaikkea ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta koskeva eettinen ohjeistus puuttui.

Ensimmäinen suomalainen ohjeistus ihmistieteiden eettisestä ennakkoarvoinnista julkaistiin 2009. Ohjeistukseen sitoutuivat lähes kaikki ihmistieteellistä tutkimusta tekevät tutkimusorganisaatiot. Suomi oli kansainvälisesti eturintamassa luomassa kansallisia tutkimuskäytäntöjä, jotka määrittelivät ja sitoivat ihmistieteiden tutkijoiden työtä. Nyt, 10 vuotta ensimmäisen ohjeistuksen julkistuksen jälkeen, ajatus yhteisesti jaetusta ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen etiikasta ei enää ole vieras. Kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, joissa tehdään ihmistieteellistä tutkimusta, ovat sitoutuneet TENKin ohjeisiin.

Pahvilaatikossa iso määrä ohjeita

Eettiset periaatteet ja eettinen ennakkoarviointi suojaavat sekä tutkittavaa että tutkijaa

Suomen perustuslain 16 § turvaa tieteen vapauden, ja tätä vapautta jokaisen tutkijan tulee käyttää vastuullisesti. Tutkimuseettiset periaatteet on laadittu tukemaan tutkijoita eettisesti kestävän tutkimuksen tekemiseen. Lisäksi tutkijoiden toiminnalla on laajempiakin vaikutuksia siihen, kuinka luotettavana tutkimusta Suomessa pidetään. TENKin tuore tutkimusetiikan barometri osoittaa, että suomalaiset tutkijat ovat luottamuksen arvoisia. Mutta tämä saavutettu luottamus säilyy vain, jos tutkimuksiin osallistuvien ihmisarvoa ja oikeuksia kunnioitetaan.

Keskeinen toimintatapa varmistaa haastavampien tutkimusasetelmien eettisyys on pyytää tutkimukselle eettinen ennakkoarviointi tutkijan oman organisaation eettiseltä toimikunnalta. Lausunto pyydetään ennen kuin tutkimuksen aineistonhankintaan ryhdytään. Kaikkea tutkimusta ei kuitenkaan tarvitse arvioida toimikunnassa, vaan ainoastaan sellaiset tutkimusasetelmat, joihin liittyy riski vahingoittaa tutkimuksen kohteena olevia ihmisiä. Eettisen ennakkoarvioinnin vaativat tutkimusasetelmat on kuvattu ohjeessa. Erityisen tarkkana on oltava esimerkiksi silloin, kun tutkitaan lapsia tai haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kuitenkin aivan kaikissa tutkimuksissa on syytä noudattaa ohjeistuksen eettisiä periaatteita.

Eettinen ennakkoarviointi ja eettiset periaatteet eivät kuitenkaan suojaa vain tutkittavia, vaan yhtä lailla tutkijoita itseään. Ohjeistus luo turvaa, luo yhteistä pohjaa, jonka varassa tutkimusta tehdään, sekä määrittelee tutkijan asemaa. Se myös auttaa ratkaisemaan sekä ennakoituja että ennakoimattomia haasteita ja ristiriitoja, joita useimmissa tutkimuksissa kohdataan. Koska jokainen tutkimus on yksilöllinen, on myös syytä muistaa, ettei eettisiin kysymyksiin ole aina selkeästi yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. 

Ohjetta sovelletaan laajasti ihmistieteelliseen tutkimukseen

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisen ohjeistuksen uudistukseen meni kaksi vuotta. Uudistuksen toteutti Tutkimuseettisen neuvottelukunnan monitieteinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kehittämispäällikkö Arja Kuula-Luumi Tietoarkistosta. Lisäksi ohjeeseen pyydettiin luonnosvaiheessa lausunnot tiedeyhteisöltä. Ohjeen sovellusala laajeni aiemmasta. Ohjetta sovelletaan kaikkeen ihmistä ja inhimillistä toimintaa koskevaan tutkimukseen, joka kohdistuu ihmiseen tai jossa käytetään ihmistieteiden menetelmiä. Näitä sovelluskohteita ovat esimerkiksi humanistiset alat, yhteiskuntatieteet, käyttäytymistieteet, luonnontieteet, tekniikan alan tutkimus, taiteellinen tutkimus ja ei-kajoava terveys- tai lääketieteellinen tutkimus.

Työryhmän puheenjohtaha Arja Kuula-Luumi esittelemässä ihmistieteiden eettisten periaatteiden uudistusta ohjeen julkaisutilaisuudessa Tieteiden talolla Helsingissä 16.9.2019.

Työryhmän puheenjohtaha Arja Kuula-Luumi esittelemässä ihmistieteiden eettisten periaatteiden uudistusta ohjeen julkaisutilaisuudessa Tieteiden talolla Helsingissä 16.9.2019.

Ohjeessa on edellistä ohjetta kattavammin ohjeistettu henkilötietojen käsittelyä ja täsmennetty ihmistieteiden eettisen toimikunnan eroa lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain nojalla toimivista alueellisista lääketieteellisistä eettisistä toimikunnista. Lisäksi on tuotu vahvasti esiin se, että alaikäistä itseään tulee kuulla tutkimukseen osallistumisesta, vaikka alaikäisen huoltajalta olisi pyydetty ja saatu tutkimuslupa.

Ohje astuu voimaan 1.10.2019. Tutkimusorganisaatiot voivat sitoutua noudattamaan ohjetta allekirjoittamalla sitoutumislomakkeen. Tutkimuksiin, jotka ovat alkaneet ennen uutta ohjetta, sovelletaan aiempaa ohjetta.

Ohje kokonaisuudessaan täällä (avaa PDF-tiedoston).

TENKin tiedote aiheesta on luettavissa täällä.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta. TENKin toimisto on sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteyteen.

Lisätietoa:

Iina Kohonen
asiantuntija, Tutkimuseettinen neuvottelukunta
040 549 2262
iina.kohonen(at)tenk.fi