Epäilyttävät open access -lehdet arvioitiin uudelleen Julkaisufoorumissa

Tiedotteet   6.5.2015 11.32   Päivitetty 3.6.2015 10.47

Kirjoittajamaksuilla rahastavat epärehelliset open access -lehdet nousevat toistuvasti puheenaiheeksi tiedejulkaisemisen kentällä. Epäeettisesti toimivia lehtiä ja julkaisijoita on moneen lähtöön. Toisaalta on mahtipontisesti nimettyjä lehtiä, jotka jo verkkosivujen ulkoasu välkkyvinä mainoksineen, kirjoitusvirheineen ja puutteellisine yhteystietoineen paljastaa huijausyrityksiksi. Toisesta laidasta puolestaan löytyy uskottavilta vaikuttavia julkaisukanavia, jotka kirjoittajamaksun perimisestä huolimatta kuitenkin laiminlyövät tiedekustantajalle kuuluvat tehtävät, kuten vertaisarvioinnin ja pitkäaikaissäilytyksen järjestämisen. 

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämässä Julkaisufoorumi-luokituksessa tällaisia kanavia on pyritty tunnistamaan käyttämällä apuna University of Colorado Denverissä kirjastonhoitajana työskentelevän professori Jeffrey Beallin koostamaa listaa. Listalle Beall on kerännyt mahdollisesti tai todennäköisesti tieteen hyviä käytäntöjä rikkovien tiedekustantajien ja -lehtien nimiä. Hän käyttää tällaisesta toiminnasta nimitystä ”predatory open-access”. 

Lista tunnetaan jo melko hyvin tiedemaailmassa. Sillä on kannattajansa ja kiivaat vastustajansa. Myös listan hyödyntäminen Julkaisufoorumi-työskentelyssä on kirvoittanut sekä kritiikkiä että kiitosta. Toisaalta on tuotu esiin huoli siitä, että saalistajalehtien hyväksyminen Julkaisufoorumin tasolle 1 kannustaa kyseisissä lehdissä julkaisemiseen, mikä voi myöhemmin koitua tutkijalle haitalliseksi. Tästä näkökulmasta on hyödyllistä, että Julkaisufoorumi auttaa erottamaan legitiimit tieteelliset julkaisukanavat kyseenalaisista kanavista. Toisaalta on kritisoitu sitä, että yhden ihmisen näkemyksen perusteella "tuomitaan" lehti kirjoittajamaksuja saalistavaksi huijariksi. Yleisesti on myös tiedossa, että listan koostanut Beall suhtautuu skeptisesti open access -liikkeeseen, ja hänen motiivejaan on toisinaan pidetty kyseenalaisina. Jokainen voi kuitenkin esimerkiksi hakea Julkaisufoorumin sivujen kautta Beallin listalle kuuluvat lehdet ja käydä niiden kotisivuilla arvioimassa, miten laadukkaista julkaisuista on kysymys. Näky ei välttämättä ole kovin rohkaiseva. 

Beallin listaa käytetään indikaattorina, ei tuomiona

Julkaisufoorumin arviointiohjeissa todetaan, etteivät tieteelliseltä relevanssiltaan tai tasoltaan kyseenalaiset lehdet kuulu tasolle 1. Jonkinlainen osoitus julkaisijan suorittamasta laadunvalvonnasta on siis oltava olemassa, jotta lehti voidaan hyväksyä. Tuhansilta arvioitavilta julkaisukanavilta ei voida kerätä dokumentaatiota arvioinnin toteutumisesta, joten käytännössä arvostetun tiedekustantajan nimi toimii usein vakuutena siitä, että väitteet vertaisarvioinnista pitävät paikkansa. Mikäli kustantaja on täysin tuntematon tai peräti epäilyttävä, sen julkaisemien lehtien mahdollisuudet tulla hyväksytyiksi tasolle 1 ovat vähäisemmät.

Julkaisufoorumin tavoitteena ei ole mustamaalata mitään julkaisukanavia, vaan Beallin lista on yksi indikaattori muiden joukossa. Paneeleilla on käytössään myös koko joukko muita indikaattoreita (Journal Impact Factor, SNIP, Norjan ja Tanskan tasoluokat, indeksointitieto Scopuksen, Web of Sciencen ja Directory of Open Access Journalsin osalta ym.) helpottamassa heidän arviointityötään.

Beallin listaa alettiin Julkaisufoorumissa satunnaisesti hyödyntää vuonna 2014. Järjestelmällisempi tarkistus kustantajien nimien perusteella tehtiin syksyllä 2014, jolloin kymmenille lehdille lisättiin merkintä Beallin listalle kuulumisesta. Alkuvuodesta 2015 eräs tutkija lähetti listan saalistajalehdistä, jotka vielä olivat jääneet tunnistamatta Julkaisufoorumissa. Tämän listan tarkistamisen jälkeen todettiin Julkaisufoorumin tietokannassa olevan 529 Beallin listalle merkittyä lehteä. Näistä jopa 257 oli hyväksytty tasolle 1, koska paneeleilla ei ollut aiemmin tiedossaan, että kyseisiin lehtiin kohdistuu epäilyksiä. 

Niinpä lehdet oli syytä laittaa uudelleenarvioitaviksi paneeleille. Helmikuussa alkaneen ja huhtikuun puolivälissä valmistuneen arvioinnin jälkeen tasolle 1 jäi 77 Beallin listalle kuuluvaa lehteä. Määrä tulee vielä todennäköisesti putoamaan tästä, sillä yksi paneeleista ei ehtinyt saada työtään valmiiksi määräaikaan mennessä. Tämä paneeli arvioi omat saalistajalehtensä syksyn aikana. Paneelit ovat käyttäneet omaa ja taustayhteisönsä asiantuntemusta arvioidessaan, säilyttääkö lehden entinen tasoluokka vai pudottaako lehti pois tasolta 1. Tasolla 1 hyvin edustettuna kustantajana on mm. MDPI, jonka listaamiseen suhteen Beall itsekin oli epäröivällä kannalla. (Hänen perusteensa voi lukea täältä.)

Kun lähteenä käytetään yliopistojen julkaisutietoja vuosilta 2011–2013, Beallin listaamiin saalistajalehtiin ja -kustantajiin voidaan yhdistää 753 vertaisarvioituna julkaisuna raportoitua kirjaa ja artikkelia. Tämä muodostaa noin yhden prosentin kaikista yli 72 000 vertaisarvioidusta suomalaisjulkaisusta. Siinä mielessä tilanne ei liene vielä hälyttävä. 

Jokainen voi antaa panoksensa laadunvalvontaan

Kaikkia Beallin listalla olevia lehtiä ei ole vielä luetteloitu Julkaisufoorumin tietokantaan, joten niitä ilmestyy lisää jokaisen täydennysarvioinnin yhteydessä. Sihteeristön ja panelistien on siis oltava jatkossakin tarkkoina. Julkaisufoorumilla ei ole olemassa mitään teknistä rajapintaa, jonka avulla Beallin blogin tiedot automaattisesti päivittyisivät julkaisukanavatietokantaan. Tunnistaminen ja lehtien merkitseminen on tehtävä manuaalisesti kustantajan tai lehden nimen perusteella, koska Beallin listalla ei mainita lehtien ISSN-tunnuksia. Nimiin perustuvaa tunnistamista vaikeuttaa lisäksi se, että useat saalistajalehdet käyttävät samoja tai samankaltaisia nimekkeitä kuin tunnetut suurten kustantamoiden julkaisusarjat. Tällainen työskentelytapa on työläs ja altis virheille. 

Tiedeyhteisön havainnot ja omat kokemukset julkaisukanavien laadunarviointiin ja toimintatapoihin liittyen ovat tärkeitä. Ne voivat auttaa todentamaan epäilyttävien lehtien ja konferenssien väärinkäytöksiä. Beallin listalle merkittyjä lehtiä, samoin kuin kaikkia muitakin julkaisukanavia, voidaan jatkossakin arvioida uudelleen, jos epäilyksiä niiden tieteellisestä laadusta ilmenee. Julkaisufoorumi-luokitus ei ole staattinen järjestelmä. Siihen lisätään jatkuvasti uusia julkaisukanavia, tasoluokat voivat muuttua uudelleenarviointien yhteydessä ja tarvittaessa julkaisukanavia voidaan poistaa tasoilta 1–3. Tähän työhön jokainen tiedeyhteisön jäsen voi antaa oman panoksensa esittämällä perusteltuja muutoksia julkaisukanavien tasoluokituksiin. Julkaisufoorumin sihteeristö ottaa mielellään vastaan kehittämisehdotuksia ja kommentteja. 

 

Lisää aiheesta: