Miksi lukijat ja tutkijat palaavat aina uudelleen klassikkokirjojen pariin? Huhtikuun Tiedeklubilla esiintyneiden kirjallisuudentutkijoiden Maria Laakson ja Sanna Nyqvistin mukaan se johtuu siitä, että klassikoilla on ajasta toiseen jotakin sanottavaa. Klassikko on teos, joka ei koskaan saa sanottua sanottavaansa loppuun.

Klassikkokirjan teksti voi pysyä muuttumattomana, mutta sen tulkinta elää aina hetkessä. Esimerkiksi ekokriittiset ja feministiset lähestymistavat tarjoavat uusia näkökulmia klassikkoteoksiin. Ekokritiikki haastaa kirjallisuuden ihmiskeskeisyyttä kiinnittämällä huomionsa luontoon. Näkökulman muutos avaa uusia lähestymistapoja esimerkiksi luonnonkuvauksestaan tunnetun F. E. Sillanpään tuotantoon.

Väinö Linna on monille suomalaisille pyhä kirjailija, jonka teosten tulkinta feministisistä lähtökohdista on herättänyt jopa vastustusta. Uudet tulkinnat ja uudelleenkirjoitukset kuitenkin tukevat klassikoiden asemaa. Yksi klassikkokirjoille tyypillinen piirre on se, että niihin viitataan ja niitä varioidaan.

Sanna Nyqvist (vasemmalla) ja Maria Laakso keskustelivat kirjallisuuden klassikoista Tiedeklubilla 20.4. Kuva: Anne Haapanen.

Historialla on tapana toistaa itseään ja klassikkokirjojen teemat nousevat aika ajoin uudelleen ajankohtaisiksi. Lukijat hakeutuvat klassikoiden pariin saadakseen perspektiiviä ja päivittäistä uutisvirtaa syvempää ymmärrystä asioista. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2017 aiheutti piikin dystopiakirjallisuuden myynnissä. Koronapandemia taas sai ihmiset hakeutumaan kulkutauteja käsittelevien klassikoiden Albert Camus’n Ruton ja Giovanni Boccaccion Decameronen pariin. Tällä hetkellä käynnissä olevan Venäjän hyökkäyssodan ymmärtämiseen Laakso ja Nyqvist suosittelevat George Orwellin romaania Vuonna 1984 ja Nikolai Gogolin novellia Nenä. Orwellin dystooppinen klassikko kuvaa ankaraa diktatuuria, kun taas Nenä-novelli avaa venäläisen byrokratian absurdiutta.

Ovatko klassikot parempia maailmanselittäjiä kuin tässä ajassa kirjoitetut uutuuskirjat? Eivät välttämättä, mutta klassikoiden tunteminen lisää nykykirjallisuudenkin ymmärtämistä. Taide ja kulttuuri rakentuvat kerroksittain. Aiemmasta taiteesta ammennetaan uuteen tai sitä vastustetaan luomalla jotakin päinvastaista. Klassikoiden kautta kerrokset avautuvat.

Huhtikuun Tiedeklubin ohjelmasta vastasi Kirjallisuudentutkijain seura. Keskustelun äänitallenne löytyy Tiederadio-kanavalta SoundCloudista ja Spotifysta.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan luotsaamilla Tiedeklubeilla keskustellaan eri tieteenalojen ajankohtaisista ja perustavanlaatuisista kysymyksistä. Klubien ohjelmasta vastaavat vaihtuvat yhteistyökumppanit. Klubisarja toteutuu fyysisesti Helsingissä vaihtelevissa lokaatioissa, mutta keskusteluista äänitetyt podcastit ovat kaikkien saatavilla Tiederadiossa. Tiedeklubeille on vapaa pääsy.