Tutkijanarvioinnin kansallinen suositus

Kansallinen suositus ohjaa arviointikäytäntöjä

Suomalainen tutkimusyhteisö on sitoutunut kehittämään tutkijanarviointia vastuullisemmaksi. Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt -suosituksen valmisteli Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) asettama työryhmä yhteistyössä tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden, tutkimusrahoittajien ja muiden tiedeyhteisön toimijoiden kanssa. Suositus tukee tutkimusorganisaatioita, tutkimusrahoittajia ja muita arviointia tekeviä toimijoita vastuullisen arviointiprosessin suunnittelussa ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä.

Suositus liittyy myös kansainväliseen tutkimuksenarvioinnin uudistamiseen. Se tukee esimerkiksi DORA-julistuksen (San Franciscon julistus tutkimuksen arvioinnista) ja CoARAn (Tutkimuksenarvioinnin uudistamista edistävä kansainvälinen yhteenliittymä) tavoitteita, joiden päämääränä on kehittää tutkimuksen ja tutkijoiden arviointia monipuolisemmaksi ja vastuullisemmaksi.

Tutustu tutkijanarvioinnin suositukseen

Tutkijanarvioinnin viisi periaatetta

Tutkijanarviointia tehdään monenlaisissa tilanteissa, ja käytännöt vaihtelevat tieteenaloittain. Kansallinen suositus määrittelee tutkijanarvioinnin yhteiset periaatteet, joita voidaan soveltaa erilaisissa arviointitilanteissa.

Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt -suositus perustuu viiteen periaatteeseen, jotka ohjaavat arvioinnin suunnittelua ja toteutusta. Periaatteiden tavoitteena on varmistaa, että arviointi on oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja tarkoituksenmukaista.

• Läpinäkyvyys – arvioinnin tavoitteet ja kriteerit ovat avoimia.
• Integriteetti – arviointi perustuu tutkimusyhteisön hyviin toimintatapoihin.
• Tasapuolisuus – kaikkia arvioitavia kohdellaan yhdenvertaisesti.
• Pätevyys – arvioijilla on tehtävän edellyttämä osaaminen.
• Monimuotoisuus – arvioinnissa huomioidaan tutkimuksen ja tutkijan työn erilaiset muodot.

Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt

Tutkijanarvioinnin suositus sisältää 13 alla listattua hyvää käytäntöä. Ne liittyvät arviointiprosessin rakentamiseen, tutkimuksen arviointiin, tutkijan tehtävien monimuotoisuuden huomioon ottamiseen ja tutkijan osallisuuteen arvioinnissa.  Tutkijanarvioinnin periaatteita sovelletaan jokaiseen hyvään käytäntöön.

Arviointiprosessin rakentaminen

• Arvioinnin päämäärät ja kriteerit ovat tarkoituksenmukaisia ja avoimesti kaikkien osapuolten saatavilla. Arvioinnin vaiheet ja johtopäätökset dokumentoidaan.
• Arvioinnissa käytettävät aineistot koostetaan niin, että ne kattavat arvioitavat asiat mahdollisimman hyvin ja niiden pohjalta voidaan tehdä tasapuolisia vertailuja. Aineistojen ja menetelmien rajoitteet huomioidaan.
• Arvioijia valittaessa huolehditaan, että arvioijat ovat esteettömiä suhteessa tutkijaan ja että arvioijien joukko on riittävän monipuolinen. Arviointiohjeet annetaan arvioijille ennen arvioinnin aloittamista.
• Kriteerien, menetelmien, arvioinnin aineistojen ja asiantuntijoiden valinnassa tulee varmistaa, ettei valinta ole syrjivä sukupuolten välisen tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Tutkimuksen arviointi

• Tieteellisen laadun arviointi toteutetaan ensisijaisesti perehtymällä tutkimuksen tieteelliseen sisältöön. Tutkimusmetriikkaa voidaan hyödyntää kokonaisarvion tukena silloin, kun se on relevanttia arvioitavan tutkijan tieteenalan kannalta.
• Tutkijan toiminta tutkimustuotosten avoimen saatavuuden edistämiseksi huomioidaan osana arviointia.
• Arvioinnissa huomioidaan tutkimuksen eettisten periaatteiden toteutuminen kaikissa tutkimusvaiheissa.

Tutkijan tehtävien monimuotoisuus

• Opetus- ja ohjaustehtävät sekä niissä kertynyt osaaminen ja ansiot nähdään oleellisena osana tutkijan työtä.
• Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta arvioitaessa määritellään, mitä niillä tarkoitetaan, minkä aineistojen perusteella niitä arvioidaan ja miten niitä painotetaan arvioinnissa.
• Arvioinnissa huomioidaan tutkijan toiminta tutkimus- ja muissa yhteisöissä.
• Tutkijaa arvioidaan oman tutkimusalansa edustajana suhteessa arvioinnin tavoitteisiin.

Tutkija arvioinnin osallisena

• Tutkijalle annetaan mahdollisuus esittää käsitys oman työnsä tavoitteista, merkittävyydestä ja vaikuttavuudesta.
• Arviointi suunnitellaan niin, että myös tutkija hyötyy siitä. Arviointia varten tehty työ ja saatu palaute auttaa tutkijaa kehittämään työtään.

Lisäksi arvioinnin toteuttajan tulee huomioida arviointiprosessissa työehtosopimusten sekä lainsäädännön vaatimukset.