Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, linjaukset ja muut ohjeet

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2025–2030

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2025–2030 on tutkimusyhteisön yhdessä työstämä kansallinen julkilausuma. Se korostaa koko tutkimusprosessin avoimuutta osana akateemisia perusarvoja, kuten tieteen vapautta, tutkimuksen turvallisuutta ja vastuullista kansainvälistä yhteistyötä.

Julistus kutsuu koko tutkimusyhteisön edistämään avoimuutta aktiivisilla sitoumuksilla. Julistuksen allekirjoittamalla voit tehdä näkyväksi omaa merkittävää panostasi tieteen avoimuuden hyväksi.  

Tutustu avoimen tieteen julistukseen

Julistuksen toteutumista tukevat kansalliset avoimen tieteen linjaukset ja suositukset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliset linjaukset täsmentävät avoimen tieteen julistuksen tavoitteita ja tukevat niiden toteutumista tutkimusorganisaatioissa. Osa linjauksista sisältää tarkentavia osalinjauksia ja suosituksia. Linjaukset ja suositukset valmistellaan avoimen tieteen koordinaation työryhmissä yhteistyössä tutkimusyhteisön kanssa. Kaikki linjaukset ja suositukset ovat saatavilla Linjauslouhi-tietokannassa ja Edition.fi-palvelussa.

Linjaukset löytyvät Edition.fi-palvelusta

Tutustu kansallisiin avoimen tieteen linjauksiin ja suosituksiin Linjauslouhi- tietokannassa

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliset linjaukset

Linjauksia on neljä. Osa linjauksista sisältää tarkentavia osalinjauksia ja suosituksia.

• Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus
• Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus
• Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus
• Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus

Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus on korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle, erityisesti tutkimusorganisaatioille suunnattu kansallinen ohjeistus, joka täydentää avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2025—2030 sitoumuksia vastuullisen avoimen tieteen palveluista sekä tutkimuksen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvästä arvioinnista ja meritoitumisesta.

Toimintakulttuurin avoimuuteen kuuluu läpileikkaavia vastuullisen avoimen tieteen teemoja, kuten tutkimusturvallisuus, tekoäly sekä avoimen tieteen palveluiden toimivuus. Lisäksi siihen kuuluu vastuullinen tutkijanarviointi avoimen tieteen näkökulmasta sekä erilaisia yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen teemoja.

Linjausta tukee kuusi tarkentavaa suositusta sekä kaksi näitä täydentävää ohjeistusta sekä white paper avoimesta tieteestä ja tekoälystä. Tarkentavat suositukset käsittelevät vastuullista tutkijanarviointia sekä yhteiskunnallista vuorovaikutusta kansalaistieteen ja muiden osallistavien käytäntöjen sekä yritys- viranomais- ja järjestöyhteistyön muodossa.

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus on tutkimusyhteisölle suunnattu kansallinen kokonaisuus, joka täydentää avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2025—2030 sitoumuksia edistää tutkimusjulkaisujen avoimuutta ja pitkäaikaissaatavuutta taloudellisesti kestävällä tavalla, mahdollistaa julkaisukanavien monimuotoisuus ja monikielisyys sekä huomioida näitä edistävä työ tutkimuksen arvioinnissa ja meritoitumisessa. Linjaus rakentuu koko linjauksen yhteisistä strategisista periaatteista sekä neljästä julkaisumuotoihin kohdistuvasta osalinjauksesta.

Avoimen saatavuuden (engl. open access) tavoitteena on, että tutkimusjulkaisut ovat verkossa ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, ja rinnakkaistallentamisella tuetaan julkaisujen pitkäaikaissaatavuutta. Avoimien julkaisuiden kautta tutkimuksen lopputulokset saadaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monen käyttäjän ulottuville.

Linjausta täydentävät useat tutkimusyhteisön käyttöön laaditut suositukset ja ohjeet, jotka kohdentuvat esimerkiksi tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien toimintatapoihin, tekijänoikeuksiin ja avoimeen lisensointiin, tieteellisten julkaisukanavien aineisto- ja datapolitiikkoihin sekä avoimen julkaisemisen tekniikkaan ja teknologiaan.

Lehti- ja konferenssiartikkelien avoimen saatavuuden osalinjausta päivitetään vuoden 2026 aikana. Lisäksi työn alla on osalinjaus ammatillisista julkaisuista.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus on korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tarkoitettu kokonaisuus, joka koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa asetetaan osa-aluekohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden edistämiseksi. Linjaus täydentää avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2025—2030 sitoumuksia tutkimusaineistojen ja –menetelmien avoimuudesta, hallinnoimisesta FAIR-periaatteiden (löydettävyys, saavutettavuus, toimivuus ja uudelleenkäytettävyys) mukaisesti sekä tunnistamisesta itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi, jotka huomioidaan arvioinnissa ja meritoitumisessa.

Linjaus keskittyy tutkimusaineistojen, ja -menetelmien avoimuuteen ja tarkastelee näiden avoimuutta tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta vahvistavana tekijänä koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Linjaus kuvaa aineistot ja menetelmät itsenäisinä tutkimustuotoksina, suosittaa tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja edellyttää, että avoimuuden rajoitukset ovat selkeästi perusteltuja.

Linjausta täydentää useita suosituksia ja ohjeita (mm. arkaluonteisen ja luottamuksellisen datan hallinnan suunnittelu, omistajuus ja lisensointi, pysyvät tunnisteet, toimivuus, FAIR-ohjeistus, kuvailuohje sekä palvelukatalogitietomalli), jotka konkretisoivat datanhallinnan ja avaamisen työnkulkuja eri tilanteissa.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimen saatavuuden linjaus 

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjaus on korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle suunnattu kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma, joka täsmentää avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2025—2030 sitoumuksia ottaa avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt sekä oppimateriaalit osaksi korkeakoulutusta sekä huomioida oppimisen avoimuutta edistävä työ tutkimuksen arvioinnissa ja meritoitumisessa.

Linjaus jäsentää oppimisen avoimuuden kolmeen osaan avoimeksi oppimiseksi, joka laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista madaltamalla esteitä ja lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä, sekä avoimiksi oppimateriaaleiksi ja oppimis- ja opetuskäytännöiksi, joissa materiaalit vapautetaan yleiseen käyttöön tai lisensoidaan avoimesti ja joissa opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa esimerkiksi vertaisoppimisen, oppijoiden osallistamisen, MOOC-tarjonnan sekä opetuksen suunnittelua ja arviointia koskevien aineistojen jakamisen kautta.  

Linjausta tukevat yhteiset periaatteet sekä osalinjaukset, jotka kohdistuvat avoimiin oppimis- ja opetuskäytäntöihin, oppimateriaalien avoimeen saatavuuteen ja päivitetyssä kokonaisuudessa myös opinnäytetöiden avoimeen saatavuuteen, ja kokonaisuutta täsmentävät suositukset käsittelevät tekijänoikeudellisia ja lisensointiin liittyviä kysymyksiä, avoimien oppimateriaalien laatua ja saavutettavuutta, avoimuudesta meritoitumista, avoimen oppimisen osaamisvaatimuksia sekä palveluja ja työkaluja, joilla avoimuutta voidaan viedä käytäntöön

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliset suositukset

Osalle avoimen tieteen linjauksista on tuotettu täydentäviä suosituksia. Kaikki suositukset ovat saatavilla Linjauslouhi-tietokannassa ja suurin osa on saatavilla myös Edition.fi-palvelussa. Linjauslouhi-palvelusta löydät suositukset sen linjauksen alta, jota ne täydentävät.  

Katso suositukset Linjauslouhi-tietokannasta

Näin kehität avoimen tieteen palveluja organisaatiossasi

Miten avoimen tieteen palveluja kannattaa kehittää? Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarjoaa organisaatioille yhteiset tavoitteet, käsitteet ja toimintamallit kehittämistyön tueksi. Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024—2030 on kattava raportti, joka kuvaa millainen on avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista tavoitetila vuonna 2030. Raportissa on myös arvioitu avoimen tieteen nykytilaa.

Viitearkkitehtuuria voidaan käyttää organisaation ja sen toiminnan kehittämisen tukena. Se tarjoaa yhteisen mallin ja käsitteistön avoimen tieteen palveluiden ja käytäntöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tutustu myös Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030 pähkinänkuoressa -nimellä kulkevaan tiivistelmään. Tiivistelmä kuvaa viitearkkitehtuurin sisältöä ja hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä nostaa esiin keskeisiä huomioita kokonaisuudesta. Lisäksi tiivistelmässä on viitearkkitehtuurin käyttöohje sen hyödyntämisen tueksi.

Lue lisää viitearkkitehtuurista Edition.fi-palvelusta

Viitearkkitehtuurin pohjalta esitetään seuraavia toimenpiteitä:

• Varmistetaan riittävä osaaminen ja koulutus avoimen tieteen eri osa-alueilla.
• Huomioidaan avoimuuteen liittyvät resurssitarpeet systemaattisesti rahoitusmalleissa.
• Varmistetaan organisaatioiden välinen juridinen ja toiminnallinen yhteentoimivuus.
• Otetaan tekoäly huomioon avoimen tieteen kehittämisessä ja hyödynnetään sitä vastuullisesti.
• Huolehditaan arkkitehtuurityön ylläpidosta ja edistetään kansainvälistä yhteentoimivuutta.

Avoimen tieteen rahoitus koostuu monista lähteistä

Avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartta kokoaa keskeiset suositukset ja toimenpiteet, joilla avoimuuden rahoitusta kehitetään Suomessa. Tiekartta on suunnattu tutkimusrahoittajille, tutkimusorganisaatioille ja kansallisille palveluntuottajille.

Tavoitteena on varmistaa, että suomalaisella tiede- ja tutkimusyhteisöllä on käytössään selkeät ja yhteensopivat käytännöt avoimen tieteen toteuttamiseen ja sen rahoittamiseen kestävällä tavalla. Samalla vahvistetaan tutkimuksen kansainvälistä kilpailukykyä vastuullisen avoimuuden pohjalta.

Keskeiset suositukset:

• Perustetaan strateginen yhteistyö avoimen tieteen rahoituksen kehittämiseksi.
• Turvataan avoimen tieteen infrastruktuurien kehittäminen ja ylläpito.
• Käydään laajaa keskustelua avoimen julkaisemisen kestävistä rahoitusmalleista.
• Otetaan käyttöön työkaluja avoimen tieteen edistämiseksi tutkimusrahoituksessa.
• Varmistetaan avoimen tieteen palveluiden riittävä resursointi tutkimusorganisaatioissa.
• Hyödynnetään hyviä käytäntöjä avoimuuden edistämisessä myös ulkopuolisen rahoituksen avulla.

Tutustu rahoituksen suosituksiin Edition.fi-palvelussa