Vuoden tiedekirja -palkinto Seppo Hentilälle

Uutiset   8.1.2019 13.25   Päivitetty 11.1.2019 9.25

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Seppo Hentilälle teoksesta Pitkä varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai Tuomas Aivelo kirjastaan Loputtomat loiset (LIKE).

Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään ansiokkaalle tiedekirjalle. Palkinnolla kannustetaan tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2018 tiedekirja -palkinnon raatiin kuuluvat aivotutkija Minna Huotilainen, yhteiskuntapolitiikan tutkija Ullamaija Seppälä ja historioitsija Kari Teräs. Raadin sihteerinä toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki. Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Vuoden tiedekirja -palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. Vuoden tiedekirjan kriteereitä ovat aiheen kiinnostavuus ja merkittävyys, sisällön tieteellinen painoarvo sekä teoksen kirjalliset ansiot. Tiedekirjan täytyy perustua tutkimukseen, kertoa tutkimuksen tuloksista sujuvalla tavalla ja lukijan on mahdollista arvioida kirjassa esitettyjä väitteitä. Palkintoraati perehtyi huolellisesti noin viiteenkymmeneen vuonna 2018 ilmestyneeseen tieteelliseen teokseen. Teoksien muoto vaihteli monografioista tutkimusartikkelikokoelmiin ja vertaisarvioiduista tutkimuksista aiempaa tutkimusta popularisoiviin teoksiin.
 

Palkintolautakunnan perustelut

Seppo Hentilä, Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala 2018). Vuoden tiedekirja 2018

Vuoden 1918 sisällissodan tapahtumia ja sen jälkiselvittelyjä on tutkittu paljon, mutta tällä saralla on vielä runsaasti tehtävää. Suuri tarve on sen lisäksi ollut tutkimukselle, joka paneutuu siihen, miten sisällissodan kokemukset ovat olleet läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa ja jättäneet siihen oman jälkensä. Seppo Hentilä on tarttunut tähän tehtävään tutkimuksessaan Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka, jossa hän pureutuu teemaan historiapolitiikan näkökulmasta. Historiapolitiikan tutkimuksessa olennaisia ovat historian käyttöä ohjaavat intressit ja tavoitteet, joita muokataan ja toteutetaan tietoisesti. Hentilä seuraa sisällissodan synnyttämiä laineita sadan vuoden ajalta ja pohtii julkisen aineiston pohjalta niiden muovautumisen, purkautumisen ja uusintamisen mekanismeja. Olennaista Hentilän tutkimuksessa on, että hän tulkitsee vuoden 1918 kokemuksista käytyjä muistikamppailua laajemmasta Suomen poliittisen historian näkökulmasta. Tällä tavalla hän saa esiin sisällissodan asetelman, punaisten ja valkoisten vastakkainasettelun, jatkuvuudet suomalaisessa yhteiskunnassa ja pystyy esittämään vakuuttavasti sen lievenemisen – ja ajoittaisen uudelleenkärjistymisen – ehtoja.

Hentilän teoksen vahvuus on Suomen poliittisen historian suvereenissa hallinnassa: sisällissodan pitkän varjon eri sävyt saavat siinä vakuuttavan sekä elävällä ja vetävällä tavalla kirjoitetun tulkinnan. Poliittisen ja kulttuurisen muistikamppailun lisäksi Hentilä arvioi monipuolisesti sisällissotaa käsittelevää aikaisempaa historiantutkimusta, johon hän pystyy ottamaan kriittistä etäisyyttä mutta myös tekemään sille oikeutta. Hentilän teos on kirja, joka odotti kirjoittamistaan ja asettuu osaksi tärkeiden sisällissotaa käsittelevien tutkimusten sarjaa, ja osoittaa samalla suuntaa, jota voisi toivoa kuljettavan entistä vilkkaammin. Seppo Hentilä on Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori.



Kuvat: Seppo Hentilä, Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala 2018). Vuoden tiedekirja 2018. Kuvat ottanut Jari Loisa.

 

Tuomas Aivelo, Loputtomat loiset (LIKE 2018). Kunniamaininta

Tuomas Aivelon kirja Loputtomat loiset tuo tutkimusta popularisoivalle teokselle harvinaisella tavalla elävästi ja konkreettisesti esiin, kuinka alan tutkimustieto syntyy. Kirjassaan Aivelo kuvaa kenttätyötä ja menetelmiä omien tutkimushankkeidensa kautta ja kytkee ne taitavasti laajempiin tieteellisiin keskusteluihin. Loputtomat loiset käsittelee ajankohtaista aihetta kytkien luonnontieteellisen lähestymistavan mielenkiintoisesti historiallisiin tapahtumiin. Aivelo saa loiset tuntumaan lähes sympaattisilta olioilta tekemällä niiden roolin ja merkityksen ymmärrettäväksi.



Kuva: Tuomas Aivelo, Loputtomat loiset (LIKE 2018). Kunniamaininta. Kuvan ottanut Jari Loisa.

Lisätietoja:
Sami Syrjämäki
Julkaisupäällikkö
Tieteellisten seurain valtuuskunta
puh. (09) 228 69 229, s-posti: sami.syrjamaki@tsv.fi