Tieteellisten seurojen toiminnan keskiössä ovat tieteellisen toiminnan ja yleisen tieteen ymmärryksen edistäminen. Osa seuroista toimii aktiivisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen arvioinnin osa-alueilla, mutta tutkimusetiikkaan liittyvien tehtävien rooli on vielä vähäinen.

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) toteutti marraskuussa 2021 jäsenseuroilleen kyselytutkimuksen, joka keskittyi tieteellisten seurojen vastuullisen tieteen edistämiseen liittyvään toimintaan. Kyselyyn vastasi 116 eri tieteenaloja edustavaa seuraa TSV:n 291 jäsenseurasta. Tutkimuksen raportti on luettavissa Edition.fi-palvelussa.

Kyselyssä selvitettiin seurojen tavoitteita ja toimintaa sekä osallistumista vastuullisen tieteen edistämiseen avoimen tieteen, tutkimusetiikan ja tutkimuksen arvioinnin osa-alueilla. Vastuullinen tiede edistää luotettavaa ja yhteisesti hyväksyttyä tapaa tuottaa, julkaista ja arvioida tutkittua tietoa. Se yhdistää myös TSV:n ja sen yhteydessä toimivien tutkimuksen tukielimien – Avoimen tieteen koordinaation, Julkaisufoorumin (JUFO), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) – toimintoja ja viestintää.

Kuva: Christin Hume/Unsplash ja TSV.

Seurat edistävät tieteellistä toimintaa ja yleistä tieteen ymmärrystä

Tieteellisen toiminnan ja yleisen tieteen ymmärryksen edistäminen ovat keskeisimpiä tieteellisten seurojen toimintaa ohjaavia tavoitteita (ks. kuvio 1). Seurat toteuttavat näitä tavoitteita tyypillisimmin järjestämällä tieteellisiä tapahtumia ja julkaisemalla tieteellisiä tuloksia.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä ammatillisen ja opiskeluun liittyvän toiminnan edistäminen ovat myös yleisiä, mutta harvemmin keskeisiä tavoitteita seurojen toiminnassa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen näyttäytyy useimmiten erilaisille yleisöille suunnattujen tapahtumien järjestämisenä ja ammatilliselle yleisölle julkaisemisena.

Oman toimintansa kautta seurat myös mahdollistavat tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttamista esimerkiksi viestimällä tieteestä erilaisille yleisöille, edesauttamalla tutkijoiden välistä yhteistyötä ja reagoimalla ajankohtaisiin asioihin. Noin kolmannes seuroista näkee kansalaistieteen ja tiedekasvatuksen ainakin vähäisenä osana toimintaansa.

Harrastustoiminnan edistäminen on selkeästi harvinaisempaa tieteellisissä seuroissa. Vain hyvin harvoilla seuroilla on Suomessa viranomaistoimintaa, eli tieteelliset seurat edustavat vahvasti vapaaehtoispohjaista kansalaisyhteiskuntaa.

Kuvio 1. Tieteellisten seurojen toiminnan tavoitteet. N=101–114

Avointa tiedettä monipuolisesti

Avoimen tieteen osalta avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimeen julkaisemiseen liittyvät tehtävät ovat keskeisimpiä tieteellisten seurojen toiminnassa. Seurat muun muassa toimivat monikielisesti ja osallistuvat aktiivisesti avoimen tieteen kehitystyöhön (ks. kuvio 2).

Suurin osa seuroista on jo siirtynyt avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen, sillä 60 prosenttia kyselyyn osallistuneista julkaisi välittömästi avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja julkaisuja. Lähes puolet seuroista ilmoitti määritelleensä julkaisuilleen rinnakkaistallennuspolitiikan.

– Merkittävä osa kotimaisista tieteellisistä julkaisuista on jo avoimia, mikä on huikea saavutus tieteellisiltä seuroilta. Kun yhteisöllisesti laadittavat uudet rahoitusmallit valmistuvat lähitulevaisuudessa, lisääntyvät avoimen julkaisemisen mahdollisuudet yhä uusille seuroille, Avoimen tieteen pääsihteeri Henriikka Mustajoki toteaa raportin tuloksista.

Tutkimusaineistojen avoimuuteen ja avoimeen oppimiseen liittyvät tehtävät ovat harvinaisempia tieteellisissä seuroissa. Vain pieni osa seuroista kerää tai tallentaa tutkimusaineistoja, joten tutkimusaineistojen avoimuus näyttäytyy suurimmalle osalle seuroista julkaisutoiminnan kautta esimerkiksi julkaisun datapolitiikan määrittelynä.

Kaksi kolmasosaa seuroista järjestää ainakin vähäisenä osana toimintaansa avoimia koulutustilaisuuksia, mutta oppimateriaalien tarjoaminen avoimesti käyttöön on harvinaisempaa. Osa seuroista saa tuloja koulutuksien järjestämisestä, joka saattaa estää esimerkiksi tilaisuuksien tai oppimateriaalien avoimuutta.

Kuvio 2. Kuinka keskeisiä seuraavat avoimeen tieteeseen liittyvät tehtävät ovat seuran toiminnassa? N=101–116

Tutkimusetiikkaan liittyvä toiminta vähäistä tieteellisissä seuroissa

Kyselyn tulosten perusteella tutkimusetiikkaan liittyvä toiminta on keskeisellä sijalla seurojen toiminnassa vain harvoin, vaikka vähäisenä osana toimintaa seurat muun muassa järjestävät jäsenille tutkimusetiikkaan liittyviä keskustelutilaisuuksia (ks. kuvio 3). Viisi seuraa on nimennyt tutkimusetiikan tukihenkilön.

Vain muutama seura raportoi toiminnassaan ilmenneistä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyistä. Harvat tapaukset, joista kerrottiin, liittyivät seuran julkaisutoimintaan. Myös vuonna 2018 toteutetussa Tutkimusetiikan barometrissa hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyt olivat tutkijoilta kysyttäessä harvinaisia.

– Vaikka Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle ilmoitettujen loukkausepäilyjen määrät ovat olleet kasvussa, Suomessa todettujen tiedevilppien määrä on pysynyt kuitenkin erittäin alhaisena.  On hienoa, että osa tieteellisistä seuroista järjestää oman alansa tutkimusetiikan erityiskysymyksistä keskustelutilaisuuksia. Samalla esitän toivomuksen, että paljon uusia seuroja liittyisi Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkimusetiikkayhteisöön allekirjoittamalla hyvän tieteellisen käytännön edistämisen sitoumuksen. Seurat voisivat myös kansainvälisesti ottaa suuremman roolin tutkimusetiikkaan liittyvissä tehtävissä, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof toteaa.

Kuvio 3. Kuinka keskeisiä seuraavat hyvään tieteelliseen käytäntöön (HTK) tai alakohtaiseen tutkimusetiikkaan liittyvät tehtävät ovat seuran toiminnassa? N=101–105

Seurat mukana tutkimuksen tieteellisen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa

Suurimmalla osalla seuroista on tutkimuksen tieteellisen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin liittyvää toimintaa (ks. kuvio 4). Esimerkiksi seuroilla on jo erittäin vahva ja vakiintunut rooli tieteellisessä julkaisemisessa, jossa hyödynnetään yleisesti vertaisarviointia.

Monilla seuroilla on muutakin arviointiin liittyvää toimintaa. Seurat esimerkiksi arvioivat tutkimusta ja tutkijoita tutkijoiden palkitsemista varten ja ehdottavat tieteenalan asiantuntijoita erilaisiin arviointi- ja asiantuntijatehtäviin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin liittyvä toiminta on harvinaisempaa. Julkaisufoorumi-luokituksen käyttöohjetta on käsitellyt tai kommentoinut kolmannes, mutta Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallista suositusta vasta 15 prosenttia seuroista.   

– Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnille on kasvava tarve, mutta vaikuttavuus toteutuu eri tieteenaloilla eri tavoin, ja arviointimenetelmät ja aineistot ovat vakiintumattomia. Tieteellisillä seuroilla olisi arvioinnin edellyttämää tieteenalan toimintatapojen, kansallisen toimintaympäristön ja sidosryhmien tuntemusta sekä verkostot asiantuntijoiden tunnistamiseksi. Seurat voisivatkin osallistua laajemmin keskusteluun tutkimuksen roolista yhteiskunnassa sekä oman alansa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden määrittelyyn ja arviointiin, Julkaisufoorumin pääsihteeri Janne Pölönen kertoo.

Kuvio 4. Kuinka keskeisiä seuraavat tutkimuksen arviointiin liittyvät tehtävät ovat seuran toiminnassa? N=102–109

Tieteellisten seurojen tulevaisuuden tehtävät

Valtaosa kyselyyn vastanneista seuroista oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa yhdellä tai useammalla vastuullisen tieteen osa-alueella. Eniten kiinnostusta herätti asiantuntijoiden ehdottaminen työryhmiin, toimikuntiin tai arvioijiksi.

Muita tulevaisuudessa keskeisiä tehtäviä ovat avoimen tieteen kehittäminen ja edistäminen, tapahtumien järjestäminen ja tieteenalan asiantuntijoiden tunnistaminen. Monilla seuroilla on myös kiinnostusta kehittää tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin, tiedekasvatukseen ja tutkimusetiikkaan liittyvää toimintaa.

– Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys yhteiskunnan ja yksilöiden käytössä olevan tiedepääoman kasvattamisessa. Tutkitun tiedon julkistaminen eri tavoin ja erityisesti tiedosta viestiminen niin kutsutulle laajalle yleisölle ja tiedekasvatuksen keinoin ovat tiedeviestintää parhaimmillaan, toteaa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Seurojen muodostamaa asiantuntijaverkostoa hyödynnetään jo melko aktiivisesti, kun etsitään tieteen tai tietyn tutkimusalan asiantuntijoita erilaisiin tehtäviin. Valtaosa seuroista on esimerkiksi ehdottanut asiantuntijoita Julkaisufoorumin paneeleihin, TSV:n hallitukseen tai Suomen Akatemian toimikuntiin. Vuodesta 2021 seuroilla on myös ollut mahdollisuus ehdottaa asiantuntijoita Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeiden tuottamien raporttien arvioijiksi.

Kuten TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen ja Julkaisufoorumin pääsihteeri Janne Pölönen ovat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa aiemmin todenneet, ”tieteellisten seurojen roolia lausuntojen laatimisessa ja vastaavissa tieteenalan asiantuntijuutta edellyttävissä valmisteluissa, kuulemisissa ja arvioinneissa tulisi vahvistaa”. Tämän mahdollistamiseksi TSV on valmis työskentelemään.

Kuvio 5. Tulevaisuudessa seura on kiinnostunut lisäämään toimintaa seuraavilla osa-alueilla. N=116

Tieteelliset seurat vastuullisen tieteen kokonaisvaltaisina edistäjinä

Vastuullista tiedettä edistetään erilaisin toimintakulttuuria ohjaavin kansallisin linjauksin ja suosituksin. Seurojen keskuudessa näistä tunnetuimpia ovat Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus, Hyvä tieteellinen käytäntö -ohje sekä Avoimen tieteen julistus, joita on käsitellyt tai kommentoinut 40–50 prosenttia kyselyyn vastanneista seuroista. Toisaalta yli 40 prosenttia seuroista ei ollut käsitellyt yhtäkään vastuullisen tieteen dokumenttia, joita kyselyssä listattiin kaikkiaan 14.

Vaikka osa seuroista toimii jo nyt aktiivisesti monella vastuullisen tieteen osa-alueella, yleisesti ottaen vastuullisen tieteen kokonaisvaltainen edistäminen ei ole vielä vakiintunut keskeiseksi osaksi tieteellisten seurojen toimintaa. Tulevaisuudessa tieteellisillä seuroilla voisikin olla merkittävämpi rooli erityisesti edustamansa tieteenalan alakohtaisessa avoimen tieteen, tutkimusetiikan ja tutkimuksen arvioinnin kehittämisessä.

On tärkeää, että seurat voivat jatkossakin toteuttaa perinteisiä ydintehtäviään, kuten julkaisu- ja konferenssitoimintaa. Valtaosalla kyselyyn vastanneista seuroista on lisäksi kiinnostusta vastuullisen tieteen eri osa-alueiden edistämiseen, mutta monilla seuroilla on hyvin rajalliset resurssit uusien toimintamuotojen kehittämiseen. TSV:n roolina on tukea seuroja vastuullisen tieteen toiminnassa esimerkiksi jakamalla tietoa ja mahdollistamalla seurojen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Kyselytulosten yksityiskohtainen raportti on julkaistu Tieteellisten seuran valtuuskunnan verkkojulkaisusarjassa ja se on vapaasti luettavissa ja ladattavissa Edition.fi-palvelussa. Raportista on saatavilla myös englanninkielinen versio.

Lisätietoja

Koronaviruspandemian vaikutuksista tieteellisten seurojen toimintaan on aiemmin kirjoitettu TSV:n verkkosivuilla.

Lisätietoja antaa tutkimuksen vastaava tutkija Elina Late (elina.late(at)tsv.fi).