Suomen patristisen seuran, Societas Patristica Fennican, tarkoituksena on edistää patristiikan eli varhaisen kirkon teologian ja elämän tutkimusta sekä niiden tunnetuksi tekemistä Suomessa. Seura täyttää joulukuussa kymmenen vuotta.

Alun perin patristiikka keskittyi merkittävien kirkkoisien teologiaan ja kirkolliskokouksissa päätettyjen oppien tutkimiseen. Englanninkielinen nimitys, Early Christian Studies, kuvaa hyvin alan laajenemista. Tänä päivänä patristiikka on monitieteistä tutkimusta, johon osallistuvat muun muassa teologit, antiikintutkijat, arkeologit, historiantutkijat, filosofit, kielitieteilijät ja taidehistorioitsijat. Yhteistyön lisääntyessä kuva varhaisten kristittyjen ajatuksista, käytänteistä ja ympäristöstä tarkentuu.

Euroopassa kiinnostus muunkieliseen tutkimusmateriaaliin on lisääntynyt kreikan- ja latinankielisten tekstien tutkimuksen ohella. Esimerkiksi syyriankielisten tekstien tutkimus on nousussa.

Seuran toiminta

Suomen patristisen seuran päätapahtuma on vuosittain järjestettävä Symposium Patristicum Fennicum. Tapahtuman teemoja ovat olleet muun muassa ruumiillisuus varhaisessa kirkossa, luominen, kirkkoisien retoriikka, Pyhä Henki ja Jerusalem. Koronatilanteen vuoksi Symposium Patristicum Fennicum 2020 järjestettiin hybriditapahtumana Tieteiden talolla. Tilaisuudessa esiintyi patristiikan asiantuntijoita, ansioituneita professoreja sekä väitöskirjantekijöitä.

Patristinen seura järjestää myös esitelmätilaisuuksia ja osallistuu tieteellisten konferenssien, kuten Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien järjestämiseen.

Symposium Patristicum Fennicum 2020 –tapahtuman yhtenä puhujana oli pappismunkki TT Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen. Kuva: Anni Maria Laato.

Tieteellinen julkaisutoiminta

Symposium Patristicum Fennicum -päivien esitelmiä on julkaistu seuran kustantamassa, vertaisarvoidussa julkaisusarjassa Studia Patristica Fennica. Sarjassa on ilmestynyt 13 nidettä. Tänä vuonna julkaistaan vielä kolme lisää.

Seuran julkaisusarjassa on ilmestynyt myös varhaiskristillisten tekstien käännöksiä ja monografioita. Uusimmat käännökset ovat Egeria: Matka pyhälle maalle (latinasta kääntänyt Anni Maria Laato 2021), joka on yksi harvoista antiikin naisen kirjoittamista säilyneistä teksteistä ja Theodoros Abu Qurra: Kirjoituksia islamista ja kristinuskosta (arabiasta ja kreikasta kääntänyt Serafim Seppälä 2020).

Seuran kustantama, vertaisarvioitu Studia Patristica Fennica ‒julkaisusarja. Kuva: Harri Huovinen.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Suomen patristisen seuran toimintaan osallistuu aktiivisesti eri kirkkokuntien työntekijöitä ja jäseniä. Seuran puheenjohtajana toimii dosentti Anni Maria Laato, varapuheenjohtajana professori Serafim Seppälä ja sihteerinä teologian maisteri Harri Huovinen.

Seura juhlii 10-vuotispäiväänsä 9. joulukuuta 2021 esitelmätilaisuudella, joka järjestetään Helsingissä sekä etäyhteydellä verkossa. Luomisteologiaan pureutuva patristinen päivä järjestetään toukokuussa 2022.

Seuran tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat patristiikan eri alojen julkaisujen, käännöskirjallisuuden sekä tutkimustyön lisääminen ja edistäminen. Seuran toimintaan ovat tervetulleita kaikki patristiikasta kiinnostuneet.  

Lue lisää Suomen patristisen seurasta ja sen toiminnasta verkkosivuilta ja Facebook-sivuilta.