Kuukauden jäsenseurana Suomen Kartografinen seura

Uutiset   1.11.2017 13.08   Päivitetty 10.9.2020 14.53

Marraskuun jäsenseura on Suomen Kartografinen seura (SKS), joka täytti 60 vuotta alkuvuodesta 2017. Seura juhlisti syntymäpäiväänsä seminaarilla, jossa julkaistiin Suomen Yleiskartta 1863-1963 - Sata vuotta Suomen kuvaajana -kirja, joka kertoo  Maanmittauksen Ylihallituksen työstä koko Suomen kattavan yleiskartan luomiseksi mittakaavassa 1:400 000.

Suomen kattavan yleiskartan luominen oli suuri saavutus. Työ kesti 30 vuotta ja se oli ensimmäinen siviilikartoitus Venäjän vallanaikana. Suomi kuvataan yleiskartassa itsenäisenä valtakuntana, jolla on rajat Venäjää, Ruotsia ja Norjaa vastaan. Kartta oli sadan vuoden ajan ainut suurimittakaavaisempi kartta Suomesta aina ensimmäisen tiekartaston ja peruskartan valmistumiseen saakka. Kartta palkittiin Wienin maailman näyttelyssä vuonna 1873.

Kartat muuttumassa digitaaliseen muotoon

Karttojen käyttö helpottaa meidän jokaisen elämää. Toisaalta ihmiset luottavat navigointisovelluksiinsa niin paljon, etteivät välttämättä katso lainkaan kartasta mihin ovat menossa. Ympäristön hahmottamiseen kartta kuitenkin tarjoaa parhaan keinon. Nykyisin karttoja muutetaan myös digitaaliseen muotoon, mikä mahdollistaa niiden käyttäjälle erilaisten näkymien luomisen.

Kartasta on taiteltu sydän.
Tykkäämme kartoista -seminaari 3.11.2015. Kuva: Katariina Kosonen.

Päätoimitamuotoina seminaarit ja kansainvälinen toiminta

Suomen kartografisen seuran päätoiminnot ovat seminaarit ja kansainvälinen toiminta. Seura oli myös perustamassa vuonna 1961 kansainvälistä kartografista seuraa, joka järjestää kansainvälisen kartografian konferenssin joka toinen vuosi. Viimeksi se järjestettiin kesällä Washingtonissa. Konferenssiin osallistui noin 1500 henkilöä eri maista. Suomessa SKS järjestää kevät ja syysseminaarit ajankohtaista aiheista sekä teemoittaisia seminaareja kuten vuosittain järjestettävän paikkatietomarkkinoiden yhteydessä.

Tavoitteena luoda digitaaliajan kansalliskartasto

SKS:n julkaisut liittyvät yleensä joihinkin hankkeisiin. Seura on edistämässä Suomen maantieteellisen Seuran kanssa seuraavan Suomen kartaston laitoksen aloittamista. Tavoitteena on, että siitä saataisiin ensimmäinen digitaaliajan kansalliskartasto. Suomen kartastohan oli ensimmäinen kansalliskartasto maailmassa kun se julkaistiin vuonna 1899. Seura järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen kartografisen konferenssin yhteydessä Suomen karttanäyttelyn ja järjestää lasten ja nuorten kartanpiirrustuskilpailun.  Lisäksi joka neljäs vuosi on julkaistu yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa kansainvälinen numero Positio-lehdestä. Nyt on myös käynnistynyt historiikkihanke Suomen digitaalisen kartoituksen alkuajoista, jossa Suomi oli pioneeri koko maailmassa.

Oikeassa reunassa nainen pitää puhetta Tykkäämme kartoista -seminaarissa.
Tykkäämme kartoista -seminaari 3.11.2015. Kuva: Katariina Kosonen.

Jäsenyys tarjoaa kontaktiverkon ammattilaisiin ja tieteen tekijöihin

SKS:n jäsenyys opiskelijoille on ilmainen ja muillekin varsin edullinen. Jäseneksi kannattaa liittyä, jos on kiinnostunut miten kartografia ja paikkatietoala kehittyvät tulevaisuudessa. Se tarjoaa kontaktiverkon alan ammattilaisiin ja tieteen tekijöihin. Seura tarjoaa myös stipendejä kansainväliseen kartografian konferenssiin osallistuville nuorille tieteenharjoittajille. Seminaareissa näkyy myös kartografian historia eli seuran jäseneksi voi liittyä myös kartoista kiinnostunut. Karttakirjoja saa myös seuran kautta jäsenhintaan.

Tulevaisuuden haasteet

Tulevaisuuden haasteet liittyvät nuorten ja työelämässä olevien saamiseksi mukaan toimintaan. Perinteinen seminaaritoiminta ei välttämättä houkuttele ja uusia toimintatapoja mietitään. Seuran erikoisseminaarit ovat saavuttaneet suuren suosion, joten niitä varmasti jatketaan. Nyt mietitään myös tarvitaanko pienempien tieteellisten seurojen yhteistyön tiivistämistä, jotta saadaan suurempia resursseja toiminnan pyörittämiseen.