Kuukauden jäsenseurana Suomen Kartografinen seura

Uutiset   1.11.2017 13.08   Päivitetty 1.11.2017 13.10

TSV esittelee verkkosivuillaan jäsenseurojensa toimintaa. Marraskuun jäsenseura on Suomen Kartografinen seura, joka täytti alkuvuodesta 60 vuotta. Seura juhlisti syntymäpäiväänsä seminaarilla 17.10, jossa julkaistiin myös kirja ”Suomen Yleiskartta 1863-1963 - Sata vuotta Suomen kuvaajana”. Kirja kertoo miten Maanmittauksen Ylihallitus teki maanmittareiden suurimittakaavaisiin karttoihin perustuvan koko maan kattavan yleiskartan mittakaavaan 1:400 000. Työ kesti 30 vuotta ja oli suuri saavutus sekä ensimmäinen siviilikartoitus Venäjän vallanaikana. Kartassa Suomi kuvataan itsenäisenä valtakuntana esim. raja Venäjää vastaan on kuvattu samoin kuin Ruotsia ja Norjaa vastaan. Kartta oli ainut suurimittakaavaisempi kartta koko maasta aina ensimmäisen tiekartaston ja peruskartan valmistumiseen saakka sadan vuoden ajan. Se palkittiin Wienin maailman näyttelyssä vuonna 1873.

Kiinnostus karttoihin on kenties suurinta koskaan. Kaikki käyttävät karttoja ja ne helpottavat meidän jokaisen elämää. Niiden käyttö on kuitenkin muuttumassa entistä automaattisemmaksi. Ihmiset luottavat navigointisovelluksiin ilman, että välttämättä katsovat lainkaan kartasta mihin ollaan menossa. Kuitenkin ympäristön hahmottamiseen kartta tarjoaa parhaan keinon. Kartat muuttuvat myös muotoaan ja nykyään mennään kohti todellisuuden digitaalista kaksoiskappaletta, josta sitten voidaan tehdä erilaisia näkymiä.


Kuva: Katariina Kosonen, Tykkäämme kartoista -seminaari 3.11.2015

Suomen kartografisen seuran päätoiminnot ovat seminaarit ja kansainvälinen toiminta. Seura oli perustamassa 1961 kansainvälistä kartografista seuraa, joka järjestää kansainvälisen kartografian konferenssin joka toinen vuosi. Viimeksi se järjestettiin kesällä Washingtonissa. Konferenssiin osallistui n. 1500 henkilöä eri maista. Suomessa seura järjestää kevät ja syysseminaarit ajankohtaista aiheista sekä teemoittaisia seminaareja esim. vuosittain järjestettävän paikkatietomarkkinoiden yhteydessä.

Seuran julkaisut liittyvät yleensä joihinkin hankkeisiin.  Seura on edistämässä Suomen maantieteellisen Seuran kanssa seuraavan Suomen kartaston laitoksen aloittamista. Tavoitteena on, että siitä saataisiin ensimmäinen digitaaliajan kansalliskartasto. Suomen kartastohan oli ensimmäinen kansalliskartasto maailmassa kun se julkaistiin vuonna 1899. Seura järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen kartografisen konferenssin yhteydessä Suomen karttanäyttelyn ja järjestää lasten ja nuorten kartanpiirrustuskilpailun.  Lisäksi joka neljäs vuosi on julkaistu yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa kansainvälinen numero Positio-lehdestä. Nyt on myös käynnistynyt historiikkihanke Suomen digitaalisen kartoituksen alkuajoista, jossa Suomi oli pioneeri koko maailmassa.


Kuva: Katariina Kosonen, Tykkäämme kartoista -seminaari 3.11.2015

Seuran jäsenyys opiskelijoille on ilmainen ja muillekin varsin edullinen. Jäseneksi kannattaa liittyä, jos on kiinnostunut miten kartografia ja paikkatietoala kehittyvät tulevaisuudessa. Se tarjoaa kontaktiverkon alan ammattilaisiin ja tieteen tekijöihin. Seura tarjoaa myös stipendejä kansainväliseen kartografian konferenssiin osallistuville nuorille tieteenharjoittajille. Seminaareissa näkyy myös kartografian historia eli seuran jäseneksi voi liittyä myös kartoista kiinnostunut. Karttakirjoja saa myös seuran kautta jäsenhintaan.

Tulevaisuuden haasteet liittyvät nuorten ja työelämässä olevien saamiseksi mukaan toimintaan. Perinteinen seminaaritoiminta ei välttämättä houkuttele ja uusia toimintatapoja mietitään. Seuran erikoisseminaarit ovat saavuttaneet suuren suosion, joten niitä varmasti jatketaan. Nyt mietitään myös tarvitaanko pienempien tieteellisten seurojen yhteistyön tiivistämistä, jotta saadaan suurempia resursseja toiminnan pyörittämiseen.