Tiedonjulkistamisen apurahahaku alkaa 1. toukokuuta.

Tieteellisten seurain valtuuskunnan eli TSV:n kautta ohjautuu merkittävä määrä tutkitun tiedon julkisuutta lisäävää valtionavustusta. Tieteellisten seurojen julkaisutoimintaan ja konferenssien ja seminaarien järjestämiseen tarkoitettujen valtionavustusten lisäksi TSV:n kautta hallinnoidaan myös tiedonjulkistamisen apurahat. Ne myöntää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK).

”Tutkitun tiedon läsnäoloa arjessamme”, vastaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Katja Bargum kysymykseen, mitä tiedonjulkistamisen apurahoilla tuetaan.

”Apurahoja myönnetään uutta tietoa julkistavien tietokirjojen ja muiden tietotuotteiden tekijöille. Kyse on sellaisesta tiedon julkisuuksien tukemisesta, jonka kohteena on se niin kutsuttu ’suuri yleisö’ eli me kaikki.”

Monimuotoinen tiedonjulkistaminen 

Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuetaan hakuilmoituksen sanoin “monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista”. Tietokirja on tyypillinen apurahoitettu hanke – viime vuosina noin neljä viidestä myönnetystä apurahasta on myönnetty tietokirjahankkeelle. Tietokirjallisuuden sisäinen kirjo on laaja. Monenmuotoisten ja -näköisten tietokirjojen lisäksi tiedonjulkistaminen on kuitenkin paljon muutakin.

Tiedonjulkistamisen apurahahaku alkaa 1. toukokuuta.

Apurahoja voi hakea tietokirjoittamiseen: tietokirjojen lisäksi tekstiä voi syntyä vaikka tietokuunnelman käsikirjoitukseksi tai verkkojulkaisun artikkeliksi. Tietokirjoittamisen lisäksi rahoitetaan tiedonjulkistamisen yhteistoimintaa. Apurahoja voidaan siis myöntää esimerkiksi tiedon siirtymiseen tutkijakunnan ja päätöksenteon välillä tai tiedekasvatuksen tueksi. Tietoa voidaan julkistaa myös taiteen keinoin. 

Jo mainittujen lisäksi uutta tietoa voidaan julkaista muunkinlaisina tietotuotteina, joille myös myönnetään apurahoja. Kaikkea tätä siis tarkoittaa monipuolinen, monikanavainen ja uudistuva tietokirjoittaminen ja tiedonjulkistaminen.

Kilvoiteltu apuraha

Tiedonjulkistamisen apurahoihin kohdistuu suuri hakupaine. Vuosittain saapuu nelisen sataa hakemusta. Rahoitus voidaan myöntää noin kymmenelle prosentille. Apurahapäätökset valmistellaan vertaisarvioinnin kautta. Jokaisen hakemuksen arvioi kaksi neuvottelukunnan jäsentä ja neuvottelukunnan pääsihteeri toimii kolmantena arvioitsijana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuosittain jaossa olevan rahamäärän suuruuden. Vuonna 2020 on jaossa 400 000 euroa. Neuvottelukunta pitää tärkeänä huolehtia tiedonjulkistamisen apurahojen hyvästä hallinnointitavasta ja päätöksenteon avoimuudesta. TJNK:N verkkosivuille on koottu kattava ohjeistus apurahoista, niiden hakemisesta, päätöksenteosta ja myöntöpäätösten seurannasta. 

”Apurahahakemusten arviointi on tietokulttuurin talkootyötä laadun varmistamiseksi”, kuvaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Katja Bargum.

”Toimimme luottamushenkilöinä. Työ on määrästään huolimatta palkitsevaa, sillä tokihan hakemuksista oppii, mikä on uutta tiedonjulkistamisen ja tiedeviestinnän rintamalla. Samalla konkretisoituu se, miten paljon laadukkaita hankkeita jää ilman tuiki tarpeellista tukea.” 

Leijonanosa tiedonjulkistamisen apurahaa hakeneista jää ilman rahoitusta. Tiedonjulkistamisen apurahat lasketaan tietokirjallisuuden valtiontukeen kuuluvaksi tueksi. Kaiken kaikkiaan tietokirjallisuuden julkisen tuen määrä jää huomattavasti kaunokirjallisuuden tukimääristä. 

Pienemmätkin tukimäärät ovat tekijöille tarpeellisia. TJNK:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan reilusti yli puolet apurahoitetuista koki, että tiedonjulkistamisen apurahalla on ollut suuri merkitys sekä hankkeen valmistumiselle että tietokirjailijuuden ja -kirjoittamisen mahdollistamiselle.

Hallitusohjelmassa hallituskauden tavoitteisiin on kirjattu kulttuuripalvelujen toimintaedellytysten vahvistaminen. Yhtenä keinona siihen mainitaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemisen tukeminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä onkin valmistelemassa ehdotusta eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) uudistamiseksi. Työryhmä tarkastelee myös apurahojen ja avustusten jakosuhdetta ja päätöksenteon järjestämistä.

Tiedonjulkistamisen vaikuttavuus on monenlaista

TJNK selvitti vuonna 2018 apurahoilla rahoitettujen hankkeiden, erityisesti tietokirjojen, etenemistä, valmistumista ja merkittävyyttä. Keskimäärin apurahan saamisvuoden jälkeen kuluu reipas puolitoista vuotta ennen kuin kirja julkaistaan, ja julkistaminen saattaa venyä vielä paljon pidemmällekin. Viivästymisen syynä on usein rahoituksen puute ja sirpalemaisuus.

Tiedonjulkistamisen apurahojen saajat ovat kuitenkin sitoutuneita hankkeisiinsa. Vain harvoin hanke päättyy ilman, että se olisi lisännyt tiedon julkisuutta. Voi olla, että tietokirjaksi alun perin aiottu hanke julkaistaankin artikkeleina tai se tuodaan julki muuten.

”Hanke itsessään ei epäonnistunut siinä mielessä, että kirjoitin kaiken materiaalin, jonka olin luvannut, ja tein nettisivut, mutta kustannussopimuksen saamisessa epäonnistuin”, vastasi eräs apurahansaaja neuvottelukunnalle selvitystyön yhteydessä.

TJNK kysyi apurahansaajilta, minkälaisen vastaanoton julkistettu hanke tai teos sai. Vastauksista ilmeni, että teokset olivat saaneet hyvin monipuolista näkyvyyttä. Teoksia on tilattu ja lainattu kirjastoista. Teoksia on esitelty medioissa ja tekijöitä on pyydetty osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, jopa useita vuosia teoksen julkaisemisen jälkeen. Osa kertoi teoksensa päätyneen yliopiston oppimateriaaliksi. Osa teoksista oli aihepiirinsä ensimmäinen Suomessa ja osa taas käsitteli aiheita, joista ei ollut kirjoitettu pitkään aikaan. 

Hankkeiden monipuolista näkyvyyttä – siis tutkitun tiedon läsnäoloa arjessamme – kuvaa hyvin erään apurahan saajan kommentti: ”Tuli hyvä kirja, sain sen perusteella luentokeikkaa ja mediaa.”

Millainen on tiedonjulkistamisen apurahoilla tuettujen hankkeiden ja teosten vastaanotto eli minkälaista näkyvyyttä ne ovat saaneet? Sanapilvi perustuu TJNK:n selvitykseen apurahoista 2018.

Haku alkaa vappupäivänä

Apurahojen tämän vuoden hakuilmoitus on julkaistu. Haku alkaa 1. toukokuuta ja päättyy toukokuun viimeisenä arkipäivänä, 29.5., kello 16. Hakujärjestelmään täytyy kirjautua, joten oma hakemus kannattaa tehdä ja jättää hyvissä ajoin. Useimpiin kysymyksiin vastauksia löytyy TJNK:n verkkosivuilta. Hakijoiden kannattaa myös kurkistaa, millaisia töitä apurahoilla on aikaisemmin rahoitettu – niistä saa arvokasta tietoa omaa hakemusta ajatellen.  

Vinkkejä hakijoille on tänä koronakeväänä luvassa Twitterissä, jossa järjestetään kaksi virtuaalista apurahakahvilaa. Ensimmäinen niistä on juuri ennen haun alkamista 29.4. ja toinen hakukuukauden puolivälissä, 15.5. Silloin klo 13–15 vastataan kysymyksiin, joita voi osoittaa TJNK:n Twitter-tilille aihetunnisteella #apurahakahvila, ja neuvotaan hakemisessa muutenkin. Kahvit jokainen joutuu tuomaan kahvilaan itse. 

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) (www.tjnk.fi) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä. TJNK:n sihteeristö on sijoitettu Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteyteen. 

Lisätietoja pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935 tai info(at)tjnk.fi