Tieteelliset seurat verkostoitumisen, kouluttautumisen ja tieteen tekemisen kotipesänä
Jarmo Saarti on Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja ja TSV:n hallituksen jäsen. Oppipolku hänen nykyisiin tehtäviinsä on kulkenut kahden tieteellisen seuran, Informaatiotutkimuksen yhdistyksen ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran, kautta. Oppiminen ja uuden kokeileminen sekä karttuneen tiedon siirtäminen seuraaville tutkijasukupolville pitävät Saartin edelleen seurojen toiminnassa mukana. Kirjoitus on osa TSV:n 120-vuotisjuhlakampanjaa Miksi tieteellinen seura?
”Olen ollut mukana kahdessa tieteellisessä seurassa – Informaatiotutkimuksen yhdistyksessä (ITY) ja Suomen tieteellisessä kirjastoseurassa (STKS) – useiden vuosikymmenien ajan. Edellinen toimi kotipesänä kun aloittelin tutkijanuraani 1990-luvun aikana Oulun yliopistossa. Seuran kautta tutustui alan vanhempiin kollegoihin, joiden juttuja oli tullut luettua jo opiskeluaikoina tentteihin päntätessä ja opinnäytetöitä tehdessä.
Informaatiotutkimuksen seura järjestää tieteellisiä konferensseja. Kuva on European Conference on Information Literacy (ECIL) -konferenssin yhteydessä järjestetystä doctoral forumista vuodelta 2018. Kuva: Heidi Enwald.
Seuran lehti, Informaatiotutkimus, oli myös tärkeä foorumi aloittelevalle tutkijalle: suomen kielellä oli helpompaa kirjoittaa ensimmäiset tieteelliset artikkelit ja muistan vieläkin sen tunteen, kun ensimmäisen kerran näki – tuolloin vielä painettuna – oman artikkelinsa alamme lehdessä ja huomasi, että joku jopa luki sen.
Lehti tuli minulle tärkeäksi myös sen vuoksi, että minut kutsuttiin sen päätoimittajaksi, jossa toimin viiden vuoden ajan. Se oli paras korkeakoulu tieteelliseen julkaisemiseen, mitä olen käynyt ja on ollut korvaamaton oppi uraani ajatellen sekä sisällöllisesti että teknisesti.
Suomen tieteellinen kirjastoseura tuli minulle tärkeäksi toiseksi kotipesäksi, kun aloitin toimintani tieteellisissä kirjastoissa. Aluksi osallistuin seuran toiminnassa sen eri työryhmiin ja koulutuksiin, jota kautta sekä ammatillinen identiteettini voimistui että osaamiseni kasvoi. Kun minut valittiin seuran puheenjohtajaksi, huomasin, miten tärkeä rooli tieteellisillä seuroilla on poliittisessa vaikuttamisessa. Seuran puheenjohtajuus oli hyvä lobbauskurssi ja samalla opin tiedepolitiikasta ja poliittisesta johtamisesta Suomessa. Oli omituista, kun saattoi tuntea aidosti vaikuttavansa lainsäädäntöön ja jopa lakiteksteihin.
Kuvassa Jarmo Saarti. Kuva: Raija Törrönen.
Seurojen kautta avautuivat ovet myös kansalliseen ja erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja toimintaan. Ensinnäkin vanhemmat kollegat opastivat, miten ulkomaille mennään ja mitä siellä kannattaa tehdä ja toiseksi seuroilla oli olemassa valmiit kontaktit kansainvälisiin seuroihin, jota kautta yhteistyöhön oli mahdollista päästä.
Ehkä merkittävin rooli molemmilla seuroilla on ollut kouluttamisessa. Suomen tieteellinen kirjastoseura on ollut koko olemassaolonsa ajan ehkä tärkein suomalainen alan täydennyskouluttaja ja kehittäjä. Sen kautta on saatu uusia ideoita käytäntöön ja koulutettu alalle päteviä toimijoita ja samalla opittu koulutusten ja konferenssien järjestämistä. Viime aikoina erityisen aktiivisesti on keskusteltu avoimesta tieteestä.
Itselleni tätä kautta tulee kuitenkin tärkeimmäksi seurojen toiminnassa se, mikä tieteessäkin on tärkeintä: opitaan ja testataan uutta yhdessä ja otetaan siitä toimivat käytänteet arjen työhön ja siirretään osaamista seuraaville sukupolville. Tämä pitää minut mukana seurojen työssä vieläkin: vierivät kivet eivät sammaloidu vaikka harmaata jo alkaa tulla pintaan…”
Jarmo Saarti on Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja. Hän on dosenttina sekä Oulun että Tampereen yliopistossa ja erikoistunut tutkimuksissaan fiktiivisiin aineistoihin ja niiden tiedonjärjestämiseen. Saarti on myös TSV:n hallituksen jäsen.
Informaatiotutkimuksen yhdistyksen tavoitteena on edistää informaatiotutkimusta tieteenä ja tutkimusalana. Yhdistys muun muassa julkaisee vertaisarvioitua Informaatiotutkimus-lehteä ja järjestää alan seminaareja. Informaatiotutkimuksen yhdistyksen jäseneksi ovat tervetulleita informaatiotutkimuksesta sekä kirjasto- ja tietopalvelualan teoreettisista kysymyksistä ja alan kehittämisestä kiinnostuneet.
Suomen tieteellinen kirjastoseura (STKS) on kirjasto- ja tietopalvelun ammattilaisten ja alasta kiinnostuneiden aatteellinen yhdistys. STKS tekee tunnetuksi kirjastojen merkitystä luovuuden ja tuottavuuden perustana sekä välttämättömänä osana koulutusta ja tutkimusta, ja julkaisee Signum-lehteä. Seuran jäseniksi ovat tervetulleita kaikki alasta kiinnostuneet, niin yksityishenkilöt kuin organisaatiot ja yhteisötkin.
Miksi tieteellinen seura? -kampanjassa julkaistut muut kutsuvierastekstit
Ulla-Maija Forsberg: Joka kuukauden kolmas perjantai on pyhitetty Suomalais-Ugrilaiselle seuralle
Tuukka Tammi: Vetreä Vanhus ja varhaiskeski-ikäinen jäsen
Jonna Rintamäki: Tähtinäytöksiä ja planetaarioesityksiä – Rakkaus Kuuhun vei tieteellisen seuraan
Salla-Maaria Laaksonen: Tieteilijä tarvitsee kodin
Lasse Lehtonen: Poikkitieteellisyys luo hyvän keskusteluympäristön
Lea Ryynänen-Karjalainen: Tieteellisen seuran merkitys sen yksittäisille jäsenille voi olla korvaamaton