Tieteellisten seurain valtuuskunnan luotsaamat tiedeklubit saavat jatkoa. Finlandia-talon Café Verandassa kuullaan mielenkiintoista tiedeohjelmaa kolmena torstaina: 19.9., 31.10. ja 28.11. Jälkikäteen tiedeklubien keskusteluihin voi uppoutua myös podcast-muodossa.

Syksyn 2019 tiedeklubeilla selviää, miten mustia aukkoja kuvataan, minkälaista tutkimusta Nordic Noir elokuvien ja tv-sarjojen parissa on tehty ja miksi haaksirikkoja voi pitää onnettomuuden lisäksi onnena. Ohjelmasta vastaavat Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Lähikuva-lehti, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen merihistoriallinen yhdistys. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.

Ohjelma

Torstai 19.9. klo 17.00–18.00: Näkymätön saatiin näkyviin: mitä mustan aukon muotokuva kertoo?

Yksi kuluneen vuoden kiistatta kovimmista tiedetapauksista oli, kun ensimmäinen mustasta aukosta koskaan otettu kuva paljastettiin huhtikuussa. Akatemiatutkija, dosentti Tuomas Savolainen oli mukana ainoana suomalaisena, kun kuvaa koostettiin. Syyskuun tiedeklubilla hän kertoo, miten kuva galaksin M87 keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta syntyi ja mitä siitä paljastuu? Mitä kuvassa itse asiassa nähdään? Kuvataanko aukkoja vielä myöhemminkin? Tiedeklubilla Savolaista jututtaa tiedottaja Anne Liljeström. Syyskuun tiedeklubin järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Torstai 31.10. klo 17.00–18.00: Viileä Pohjola: Nordic Noir elokuva- ja mediatutkimuksen kohteena

Pohjoismaisen rikoskirjallisuuden menestys maailmalla synnytti 2010-luvun taitteessa Nordic Noirin käsitteen, jolla nykyään viitataan yhä useammin pohjoismaisiin rikoselokuviin ja -televisiosarjoihin. Kun ruotsalais-tanskalainen televisiosarja Silta (2011–2017) osoittautui kansainväliseksi jättimenestykseksi, ryhdyttiin Pohjoismaissa jäljittelemään sen tyyliä vastaavan menestyksen toivossa. Nyt suosiota niittävät populaarit televisiosarjat, joiden lanseeraama kuva Pohjolasta on lähellä dystopiaa. Nordic Noir haastaa vallitsevia käsityksiä Pohjoismaista lintukotomaisina hyvinvointivaltioina. Tiedeklubilla keskustellaan Nordic Noirin historiasta, tuotannosta, estetiikasta, yhteiskuntasuhteesta ja sukupuolirooleista sekä kysytään mikä Nordic Noirin synkkyydessä kiehtoo. Keskustelemassa ovat tutkijat Kaisa Hiltunen, Heidi Keinonen ja Jaakko Seppälä. Lokakuun tiedeklubin järjestää Lähikuva-lehti.

Torstai 28.11. klo 17.00–18.00: Onnettomuus ja onni – haaksirikko uudessa valossa

Haaksirikkoa on merihistoriassa pidetty usein pelkästään onnettomuutena, vaarana, joka uhkasi alati kauppalaivaa ja sen lastia, laivanvarustajan toimeentuloa ja miehistön henkeä. Sitä se olikin, mutta samalla sillä oli myös kääntöpuolensa. Niille, jotka kykenivät korjaamaan talteen onnettomuusaluksen lasteineen, haaksirikko oli onni. Vilkkaiden merireittien varrella hylkypelastuksesta saattoi muodostua kokonainen oma liiketoimintahaaransa. Tutkija FT Juha-Matti Granqvistia haastattelee vastaava tapahtumatuottaja Mandi Vermilä. Marraskuun tiedeklubin järjestää Tieteellisten seurain valtuuskunta yhteistyössä Suomen merihistoriallisen yhdistyksen kanssa.

Finlandia-talon Café Verandaan voi saapua sekä Finlandia-talon pääovesta (Mannerheimintie 13 e) että puiston puolelta (Karamzininranta 4). Pääovelta katsottuna kahvila sijaitsee kerrosta alempana ja sinne pääsee sekä hissillä että portaita pitkin. Puiston puolelta pääsee suoraan kahvilaan. Lisätietoja tilan esteettömyydestä löytyy täältä.

Kaikki syksyn tiedeklubit äänitetään ja podcastit julkaistaan klubien jälkeisinä päivinä SoundCloudissa. SoundCloud-tililtä löytyy myös keväällä 2019 kuultujen tiedeklubien keskustelut.

Etusivun kuva: Filmikamarin pressikuva elokuvasta "Tyttö, joka leikki tulella" (Flickan som lekte med elden), ohjannut Daniel Alfredson, 2009.