Marraskuun jäsenseura on Suomen Kartografinen seura (SKS), joka täytti 60 vuotta alkuvuodesta 2017. Seura juhlisti syntymäpäiväänsä seminaarilla, jossa julkaistiin Suomen Yleiskartta 1863-1963 - Sata vuotta Suomen kuvaajana -kirja, joka kertoo Maanmittauksen Ylihallituksen työstä koko Suomen kattavan yleiskartan luomiseksi.

Suomen yleiskartan (mittakaava: 1:400 000) luominen oli suuri saavutus. Työ kesti 30 vuotta ja se oli ensimmäinen siviilikartoitus Venäjän vallan aikana. Suomi kuvataan yleiskartassa itsenäisenä valtakuntana, jolla on rajat Venäjää, Ruotsia ja Norjaa vastaan. Kartta oli sadan vuoden ajan ainut suurimittakaavaisempi kartta Suomesta aina ensimmäisen tiekartaston ja peruskartan valmistumiseen saakka. Kartta palkittiin Wienin maailman näyttelyssä vuonna 1873.

Kartat muuttumassa digitaaliseen muotoon

Karttojen käyttö helpottaa meidän jokaisen elämää. Toisaalta ihmiset luottavat navigointisovelluksiinsa niin paljon, etteivät välttämättä edes katso kartasta minne ovat menossa. Ympäristön hahmottamiseen kartta kuitenkin tarjoaa parhaan välineen. Nykyisin kartat muuttuvat digitaaliseen muotoon, mikä mahdollistaa niiden käyttäjälle erilaisten näkymien luomisen.

Tykkäämme kartoista -seminaari 3.11.2015. Kuva: Katariina Kosonen.

Päätoimitamuotoina seminaarit ja kansainvälinen toiminta

Suomen kartografisen seuran päätoiminnot ovat seminaarit ja kansainvälinen toiminta. Seura oli myös perustamassa vuonna 1961 kansainvälistä kartografista seuraa, joka järjestää kansainvälisen kartografian konferenssin joka toinen vuosi. Viimeksi kansainvälinen kartografian kongressi järjestettiin kesällä Washingtonissa. Konferenssiin osallistui noin 1500 henkilöä eri maista. Suomessa SKS järjestää kevät- ja syysseminaareja ajankohtaista aiheista sekä teemoittaisia seminaareja.

Tavoitteena luoda digitaaliajan kansalliskartasto

SKS:n julkaisut liittyvät yleensä tiettyihin hankkeisiin. Seura on  esimerkiksi edistämässä Suomen maantieteellisen Seuran kanssa seuraavan Suomen kartaston laitoksen aloittamista. Tavoitteena on saada luotua ensimmäinen digitaaliajan kansalliskartasto. Suomen kartastohan oli ensimmäinen kansalliskartasto maailmassa julkaisuvuotenaan 1899. Seura järjestää myös joka toinen vuosi kansainvälisen kartografisen konferenssin yhteydessä Suomen karttanäyttelyn sekä kartanpiirrustuskilpailun lapsille ja nuorille.  Joka neljäs vuosi seura julkaisee yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa kansainvälisen numeron Positio-lehdestä. Seura on myös käynnistänyt historiikkihankkeen Suomen digitaalisen kartoituksen alkuajoista, jossa Suomi oli pioneeri koko maailmassa.

Tykkäämme kartoista -seminaari 3.11.2015. Kuva: Katariina Kosonen.

Jäsenyys tarjoaa kontaktiverkon ammattilaisiin ja tieteen tekijöihin

SKS:n jäsenyys opiskelijoille on ilmainen ja muillekin varsin edullinen. Jäseneksi kannattaa liittyä, jos on kiinnostunut miten kartografia ja paikkatietoala kehittyvät tulevaisuudessa. Seura tarjoaa kontaktiverkon alan ammattilaisiin ja tieteen tekijöihin. Seura tarjoaa myös stipendejä kansainväliseen kartografian konferenssiin osallistuville nuorille tieteenharjoittajille. Seminaareissa näkyy myös kartografian historia. Seuran jäseneksi voi liittyä myös kartoista kiinnostunut ja karttakirjoja saakin seuran kautta jäsenhintaan.

Tulevaisuuden haasteet

Tulevaisuuden haasteena on saada nuoret ja työelämässä olevat toimintaan mukaan. Perinteinen seminaaritoiminta ei pelkästään enää houkuttele vaan tarvitaan myös uusia toimintamuotoja. Seuran erikoisseminaarit ovat saavuttaneet suuren suosion, joten niitä varmasti jatketaan. Lisäksi seurassa pohditaan sitä, että pitääkö pienempien tieteellisten seurojen yhteistyötä tiivistää, jotta toiminnan pyörittämiseen saadaan suurempia resursseja.