Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorille Markku Kuismalle teoksesta Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. Palkinto on suuruudeltaan 10000 euroa. Kirjan julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Vuonna 2004 ilmestyneitä tiedekirjoja arvioi raati, johon kuuluivat akatemiaprofessori Marjatta Hietala (Tampereen yliopisto), professori Ulla-Maija Kulonen (Helsingin yliopisto) ja dosentti, pääsihteeri Tapio Markkanen (Suomen yliopistojen rehtoreiden neuvosto). Raadin nimeävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien.

Raati jakoi myös kaksi kunniamainintaa suuruudeltaan 2500 euroa. Ne myönnettiin Ervo Vesteriselle kirjasta Papa-kokeen kertomaa - Solunmuutoksesta kohdunkaulan syöpään (Edita) ja Ville Lukkariselle ja Annika Waenerbergille teoksesta Suomi-kuvasta mielenmaisemaan. Kansallismaisemat 1800- ja 1900-luvun vaihteen maalaustaiteessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

Markku Kuisman teos Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi on puoli vuosisataa kattava kokonaisesitys Suomen johtavan liikepankin noususta, uhosta ja dramaattisesta sulautumisesta kilpailijaansa Yhdyspankkiin. Kansallis-Osake-Pankki herätti kuumia tunteita koko olemassaolonsa ajan. Kansa kutsui metsäteollisuutta rahoittanutta pankkia "sahapankiksi" ja 1930-luvun lamakokemusten jälkeen "pahaksi pankiksi". Nuoremmat ikäpolvet muistavat 1960-luvun kulttuuritaistelun Kämpistä, 1980-luvun kasinotalouden ja Kouri-kaupat ja myös pankin viimeisten vuosien pelastusoperaatioihin liittyneen Kansallisannin.
Kuisman teos on jatkoa professori Yrjö Blomstedtin kirjoittamalle pankin historian ensimmäiselle osalle (1989).

Palkintolautakunnan perustelut

Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi on erinomainen tutkimus Kansallis-Osake-Pankin, johtavan suomalaisen liikepankin kehityksestä 1940-luvulta pankin sulautumiseen pääkilpailijaansa Yhdyspankkiin vuonna 1995. Kirja perustuu laajaan systemaattiseen perustutkimukseen ja syvälliseen suomalaisen yhteiskunnan tuntemukseen ja ymmärtämiseen. Markku Kuisman laaja talouspoliittinen ja -historiallinen asiantuntemus näkyy erityisesti tavassa, jolla hän sitoo KOP:n kehityksen Suomen poliittiseen historiaan ja taloudelliseen kehitykseen.

Kirja on syvällinen kronologinen analyysi Kansallis-Osake-Pankin elämänkaaresta 1940-luvun vaikeista vuosista "pienen miehen " suurpankiksi ja valtionyhtiöiden suurpankiksi. Kirjan kolmannessa osassa tekijä käsittelee pankkitoiminnan kansainvälistä laajenemista ja kirjan loppuluvuissa lähestytään pankin syöksykierrettä. Kirja huipentuu lukuun Suuri myllerrys, jossa analysoidaan suurta pankkifuusiota vuosina 1992-1995 ja Kansallis-Osake-Pankin historian loppua. KOP:n elinkaaren viimeiset vuodet keräävät Kuisman erityisten huomion.

Kuisma rakentaa tutkimuksensa sekä kirjallisten, tilastollisten että suullisten lähteiden varaan. Mitä lähemmäksi omaa aikaamme tullaan, sitä merkittävämmiksi käyvät haastattelut. Lukijaa helpottavat eri osien alussa esitetyt tiivistetyt johdannot, hyvät liiteaineistot ja hakemistot. Kirjasta löytää jokainen KOP:n entinen asiakas kiinnekohtia entiseen asiakassuhteeseensa. Kirjan kiinnostavuutta lisää mielenkiintoinen kuvitus, sillä pelkästään kuvia tutkimalla voi havaita, miten nopeasti suomalainen yhteiskunta muuttui.

Kuisma on saanut uutta tietoa jopa KOP:n sodanaikaisista suhteista liike-elämän sisäpiireihin. Kuisma tuo esiin erilaisten painostusryhmien vaikutuksen, joista vähäisin ei ole ollut puunjalostusteollisuus, jota pankki oli rahoittanut koko olemassaolonsa ajan. Ratkaisevassa asemassa olivat myös rikkaat mahtisuvut. Myöhemmin KOP:n kohtaloihin vaikuttivat 1980-luvun suomalainen pankkisota, nurkanvaltaukset ja kasinopeli. Pankkien välinen kilpailu ja eri sijoitusyhtiöiden kamppailu SYP:n ja KOP:n sekä suurten yritysten kuten Pohjolan ja Nokian osakemarkkinoista, huikeat luottotappiot, lama ja idän markkinoiden katoaminen olivat kaikki tekijöitä, jotka nopeuttivat KOP:n syöksykierrettä.

Jo 1950-luvulla Matti Virkkunen vaati korkosäännöstelystä luopumista ja samaa esitti myöhemmin Jaakko Lassila. Tämä tapahtuikin 1980-luvulla. Kilpailu avoimilla markkinoilla oli kuitenkin liian kovaa KOP:lle. Alaluvussa Leikkausten sietämätön vaikeus Kuisma kuvaa, miten vaikea oli karsia KOP:n sivukonttorien ja henkilökunnan määrää 1980-luvun ylikuumentuneina vuosina, sillä kilpailutilanne edellytti paikallispankkiverkoston säilyttämistä. Varoituksen signaaleista piittaamatta henkilökuntaa kasvatettiin koko 1980-luvun, kasvua oli erityisesti päällystöportaassa. Valittiin kansainvälisen laajentumisen tie ja markkina-asemien vahvistaminen - ei kulujen leikkaamista. Yleispankkien rinnalle syntyi yrityspankkeja laajoine johtoportaineen.

KOP:n loistokkaiden 100-vuotisjuhlien jälkeen alkoi lopullinen alamäki. Pankin arvomaailma murtui ja sen uskottavuutta ja luottamusta heikensi kasinotalous, esimerkiksi bulvaanien toiminta.

Kirjaa voi lukea myös pääjohtajakausittain. Tutkimuskauden pääjohtajakausista Mauri Honkajuuren kausi oli ensimmäinen, karismaattisen Matti Virkkusen toinen. Häntä seurasivat Veikko Makkonen ja Jaakko Lassila. Pentti Voutilaisen pääjohtajakausi jäi lyhyimmäksi. Hänen aikanaan koettiin KOP:n eloonjäämiskamppailu, jonka aikana Kansallispankin tervehdyttämis- ja pelastamisyritykset kariutuivat lopullisesti. KOP:n elämänkaari päättyi vuosisadan talousuutiseen 9. helmikuuta 1995: KOP:n ja SYP:n fuusioon.

Kuisman kirja on sujuvasti ja jännittävästi kirjoitettu ja se avautuu hyvin myös tavalliselle lukijalle Värikäs kieli ja osuvat sanonnat tekevät lukemisesta elämyksen.

Markku Kuisma: Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004, 679 s. Sid. 52 € ISBN 951-746-592-0.

Lisätietoja:
palkintoraadin sihteeri Eeva-Liisa Aalto, puh. (09) 228 69 229, 040 580 5601
eeva-liisa.aalto(at)tsv.fi

Haastattelut:
professori Markku Kuisma, puh. (09) 191 23488, 044 340 0345
markku.kuisma(at)helsinki.fi

Arvostelukappaleet:
SKS, julkaisusihteeri Satu Heikkinen, puh. (09) 1312 3214, satu.heikkinen(at)finlit.fi