TSV on mukana Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan (KANE) kannanotossa, joka vastustaa kansalaisjärjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Suomalaisen demokratian vahvuus on toimiva kansalaisyhteiskunta.

Suomalaisen demokratian vahvuus on toimiva vuorovaikutus hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut parantamaan tätä vuorovaikutusta kansalaisjärjestöstrategian kautta.

Euroopan komissio toteaa oikeusvaltiokertomuksessaan, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat Suomessa laajat. Samalla se kuitenkin huomauttaa, että puhe kansalaisyhteiskunnan toimijoista on muuttunut. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen roolia, asemaa ja merkitystä kyseenalaistetaan julkisessa keskustelussa ennen näkemättömällä tavalla.

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa mukana olevat kansalaisyhteiskuntaa ja tutkimusta edustavat toimijat lähettävät vahvan viestin budjettiriiheen: Kansalaisjärjestöjen valtionavustuksista ei saa enää leikata.

Nyt suunnitellut valtionavustusleikkaukset kaventaisivat kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävästi. Samalla romuttuisi se laajamittainen järjestö- ja vapaaehtoistoiminta, johon suomalainen yhteiskunta on nojannut. Valtionavustusleikkaukset ilman huolellista vaikutusten arviointia ja korvaavien ratkaisujen hakemista yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa repivät, eivät rakenna. Yhteisten ratkaisujen tarpeesta kertoo myös hyvinvointialueiden johtajien tuore kannanotto kansalaisjärjestöjen valtionavustusten puolesta.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden, sivistyksen sekä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kansalaisjärjestöt antavat äänen ihmisille, organisoivat vapaaehtoistoimintaa ja tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluja, joita julkinen ja yksityinen sektori eivät pysty tuottamaan. Tästä asiasta eduskuntapuolueiden ja kansalaisjärjestöjen johtajat olivat yhtä mieltä pääministeri Petteri Orpon johdolla käydyssä keskustelussa kesäkuussa 2025.

Julkista taloutta suunniteltaessa on käytävä avointa ja analyyttista keskustelua myös kansalaisjärjestöjen valtionavustuksista, joiden käytöstä valtionapuviranomaisilla on kattavaa seuranta- ja tuloksellisuustietoa. Tällainen keskustelu parantaa hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välistä vuorovaikutusta pitkäjänteisesti ja antaa arvoa sille työlle, josta kansalaisjärjestöt kantavat vastuuta Suomessa.

Lähteet

• Hyvinvointialuejohtajat: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen lisäleikkauksista luovuttava
• Puolueet ja kansalaisjärjestöt yhtä mieltä: kansalaistoiminnalla on itseisarvo suomalaisessa demokratiassa
• Tutkihallintoa.fi/valtionavustukset

Kannanoton allekirjoittajat

Susanna Kallama, Arvo ry:n toimitusjohtaja

Anne Porthén, Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja

Lea Ryynänen-Karjalainen, Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja

Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Petri Öhman, SVK Liitto ry, koordinaattori

Mikael Lehtonen, Nuorisoala ry, järjestötoiminnan asiantuntija

Vanessa Westerlund, SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, sakkunnig

Petra Nummelin, Psykosociala förbundet rf, verksamhetsledare

Ulla Kiuru, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

Henrika Bäcklund, Finlands Svenska Idrott, generalsekreterare

Petri Ruuskanen, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Virpi Dufva
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
p. 050 365 4664, virpi.dufva(at)valli.fi

Lue alkuperäinen kannanotto KANEN verkkosivuilta (pdf)

Lisätietoa KANEsta

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) tarkoituksena on kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen. KANEn visiona 2022–2026 on autonominen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta kaikille. Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä.

KANEn verkkosivut. 

Kuva: TSV