Tiedekirjan podcast-sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseuroja sekä heidän tuoreita julkaisujaan. Aiheet vaihtelevat 150 vuotta täyttävästä Suomen Muinaismuistoyhdistyksestä eriarvoisuuden kasvoihin suomalaisessa liikunnassa. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat. Lue tekstivastine Tiedekirjan podcast-jaksosta Theodorod Abu Qurra: Kirjoituksia islamista ja kristinuskosta alta ja kuuntele podcast Tiederadio-kanavalla Soundcloudissa tai Spotifyssa.

Tekstivastine: Tiedekirja: Theodoros Abu Qurra: Kirjoituksia islamista ja kristinuskosta

Tiedekirjan podcastissa Eija Lappi ja Suomen patristisen seuran sihteeri, luterilainen pastori, kirjailija, muusikko ja väitöskirjatutkija Harri Huovinen keskustelevat seurasta sekä sen tutkimuksista ja julkaisuista. Patristisen seuran tavoitteena on tukea suomalaista patristiikan tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi varhaisen kirkon elämää ja teologiaa, mutta myös osallistua ajankohtaiseen keskusteluun varhaisen kirkon näkökulmasta.

Eija Lappi: Suomen patristinen seura on suhteellisen nuori seura mutta päinvastoin sen tutkimusala ei ole ja nyt saammekin kuulla seurasta ja seuran tutkimuksista ja julkaisuista. Minä olen Eija Lappi ja edustan tiedekirjaa ja minulla on täällä seurana Harri Huovinen, tervetuloa.

Harri Huovinen: Kiitos.

Eija Lappi: Olet Suomen patristisen seuran sihteerinä.

Harri Huovinen: Pitää paikkaansa.

Eija Lappi: Ja myös tämän podcastin asiantuntijana.

Harri Huovinen: No niin kiitos vaan.

Eija Lappi: Lisäksi löysin muitakin titteleitä. Olet luterilainen pastori, kirjailija, muusikko ja myös väitöskirjatutkija.

Harri Huovinen: Näin on.

Eija Lappi: Haluatko aluksi Harri esitellä hieman lisää itsestäsi ja väitöskirja-aiheesta ja seurastasi?

Harri Huovinen: Joo, keskitytään lähinnä tähän seuraan asiaan, mutta mä voin omasta itsestäni kun nyt kysytään niin sanoa, että mä tutkin todella tämän tieteenalan sisälle kuuluvaa aihetta eli 300-luvun loppupuolen kreikkalaisten kirkkoisien käsitystä kirkon jäsenyydestä. Kreikkalaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kreikan kielellä kirjoittaneita kirkkoisiä. Patristinen seura on sellainen nimi, joka herättää vähän kysymyksiä jopa teologienkin piirissä, siis kysymys on teologisten tieteiden alaan kuuluvasta tutkimuksesta kun puhutaan patristiikasta. Se tulee tietysti sanasta joka tarkoittaa isää, eli tällä tavalla suomeks sanottuna on kirkkoisien tutkimuksesta, tieteellisestä tutkimuksesta kysymys. Kirkkoisillä sitten tarkoitetaan yleensä varhaisen kirkon yleensä joko piispoja tai muita merkittäviä teologioita ja teologisia kirjoittajia ja heidän kirjallisen tuotantonsa tutkimisesta on kysymys. Toki voidaan patristiikan alaa sitten liittää myös niin kun seuramme puheenjohtaja dosentti Anni-Maria Laato on joitakin vuosia sitten julkaistussa teoksessa on tehnyt niin myös kirkkoäitienkin tutkimista, eli tämä ei ole mikään tällainen niin kun sukupuolittava linjaus puhua kirkkoisistä, mutta toki kyse yleisimmin on piispoista ja heidän tai muista teologeista ja heidän kirjallisen tuotantonsa tutkimisesta.

Eija Lappi: Eli itse tutkit n. 300-luvun aihetta, mutta miten teidän seura, kuinka laajalle ajanjaksolle tutkimus ulottuu?                 

Harri Huovinen: Kysymys on todella hyvä. Siis patristinen seurahan on siis tieteellinen seura, jonka toiminta koskettaa noin karkeasti sanottuna niin sanottua patristista aikaa ja tämä patristinen aika on kyllä sellanen käsite joka monien alan tutkijoidenkin keskuudessa herättää monenlaisia mielipiteitä ja se on hyvin tällainen venyvä käsite, että patristiikan piiriin voidaan lukee yleensä vähän näkökannasta riippuen joko uuden testamentin jälkeisiä - suoraan ja jälkeen kirjoitetut tekstit jo tai sitten jostain 100-luvun paikkeilta vähän tulkintatavasta riippuen aina jonnekin jonkun ajatustavan mukaan 600-700-luvulla joku laskee vielä myöhemmäksikin.

Mutta meidän seuramme seuramme tarkoituksena kun on edistää suomalaista patristiikan tutkimusta ja tehdä tunnetuksi varhaisen kirkon elämä ja teologiaa ja sitten myös osallistua ajankohtaiseen keskusteluun varhaisen kirkon näkökulmasta, niin tähän kaikkeen liittyy silloin myös niin kun ikään kuin koko aatehistorian tällanen - koko aatehistorian ajalta voidaan ottaa erilaisia näkökulmia tähän. Tietenkin se on yhdelle tutkijalle aika kova homma, mutta eri tutkijat sitten tutkii eri aiheita ja miksei myöhäisempiäkin aiheita voidaan aina peilata sitten näihin varhaisen kirkon asioihin. Ehkä tällaisena yksittäisenä yksittäisen tutkijan ajatuksena mä henkilökohtaisesti sanoisin, että patristiikka on sangen kiinnostava, paitsi ihan historian ja teologiahistorian kannalta niin myös siksi, että monet asiat mitä sieltä luetaan, niin ne on yllättävä relevantteja nykypäivänä. Ihmiset on ainakin mun mielestä aika samanlaisia kuin nykypäivänäkin. Ja monet ajatustavat, että vaikka saattaa olla 1 700 vuotta välissä tässä näin, niin saatetaan puhua ihan tutunkuuloisista jutuista. Sen takia tässä tutkimuksessa voidaan myöskin pohtia niin kuin nykypäivänkin asioihin peilaten näitä vanhoja asioita.

Eija Lappi: Joo, mielenkiintosta. Teillä tietenkin ajanjakso on pitkä ja laaja ja Suomen patristiselta seuralta on nyt ilmestynyt julkaisuja tähän mennessä kymmenen julkaisua on tullut ja niitä on saatavilla siis tiedekirjasta, myymälästä ja verkkokaupasta. Ja uusin on juuri ilmestynyt ja odotettu teos. Haluatko kertoa mikä tämä teos on?

Harri Huovinen: Kyllä tosiaan me ollaan julkastu kymmenen kirjaa tähän mennessä Studia Patristica Fennica -nimisessä sarjassamme ja kymmenes osa tässä sarjassa on 700- ja 800-lukujen taitteessa Pohjois-Mesopotamian Edessassa ja Harranissa vaikuttaneen piispa Theodoros Abu Qurran merkittävä tämmönen kirjoitusten kokoelma. Ja merkittävän siitä tekee se, että kysymys on varhaisimmasta tunnetusta arabian kielellä kirjoitetusta islamin ja kristinuskon välisestä dialogista, jota näissä kirjoituksissa on sitten tallennettu ja Teodoros Abu Qurra kristittynä piispana, arabiaa puhuvana ja kirjoittavana on sitten keskustellut varhaisten islamilaisten ja muslimien kanssa uskonopista ja näistä asioista.

Ja tämä teos on siitä hyvin kiinnostava, paitsi että se on varhaisinta tunnettua alansa kirjallisuutta, niin se on myös merkittävä siksi, että se on ensimmäisen kerran nyt saatavilla suomeksi. Tämän kirjoituksia islamista ja kristinuskosta -teoksen on arabian kielestä suomentanut ja laajalla noin 60:n sivun johdannolla, tieteellisellä johdannolla varustanut filosofian tohtori, professori Serafim Seppälä Itä-Suomen yliopistosta, joka muuten on meidän seuramme varapuheenjohtaja myös. Tämä on valtavan suuri merkkitapaus, että tällanen teos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomen kielellä. Ja pitää vielä professorin kunniaksi sanoa, että valtavan hienolla ja kauniilla suomen kielellä hän on sen laatinut.

Eija Lappi: Mistä tässä kirjassa on kyse?

Harri Huovinen: Se on tärkeä kysymys. Ensinnäkin kuten sanottu, niin tässä on pitkä tällainen pitkä ja syvällinen, mutta hyvin ymmärrettävä johdanto. Ensinnäkin Abu Qurron tilanteeseen, hänen henkilöönsä ja näihin kirjoituksiin, jonka professori Seppälä on kirjoittanut. Mutta nämä varsinaiset kirjoitukset jakautuvat tässä kirjassa kahteen pääosaan. Tässä on siis kokoelma lyhyitä eri aiheita käsitteleviä kirjoituksia, jotka kaikki siis kuuluvat tähän islamin ja kristinuskon väliseen keskustelukenttään.

Kirjan ensimmäisessä osassa on Abu Qurran arabian kielellä kirjoittamien tekstien käännöksiä. Nää tekstit on pidempiä ja lyhempiä, siel on noin 40:n sivun mittaisesta tekstistä ihan tällasiin muutaman sivun mittasiin katkelmiin. Aiheita on muun muassa miten löytää totuus järjen avulla ja että mikä on kristinuskon lähtökohta. Kristinusko on jumalasta peräisin on Teodoros Abu Qurran väite. Todellisen uskonnon luonteesta, jumalan kolminaisuudesta, tällasia aiheita hän käsittelee.

Sitten kirjan toisessa osassa on mielenkiintosia ja välillä ehkä uskaltaisin sanoa jopa vähän hauskojakin tällasia lyhyitä ja helposti haltuun otettavia pikkukirjoituksiin jotka Teodoros Abu Quran alun perin kirjottanu kreikaksi ja ne on nyt käännetty tähän, muslimin ja kristityn välisiä keskusteluja ja ne on aika ystävällisiä ja hauskassa hengessä käytyjä keskusteluja.

Eija Lappi: No tämähän on erittäin mielenkiintosta. Osaatko sanoa minkälainen suhde kristityillä ja muslimeilla oli siis tuohon aikaan?

Harri Huovinen: Se on mielenkiintosta näitä lukiessa, että se on todella tällainen hyvin kunnioittava ja ystävällinen se suhtautuminen ollu, että siihen aikaan ei ollut vielä ilmeisesti ehtinyt olla suurempia vääntöjä ehkä sitten.

Eija Lappi: Aivan, oliko tässä julkaisussa myös puhetta siitä, kun kristityt kääntyivät islamin uskoon ja mikä tähän on vaikuttanut, miksi kristityt kääntyivät tuollon islamin uskoon?

Harri Huovinen: Tätäkin aihetta tässä kirjassa käsitellään. Mä hiukan nyt uskallan arvata, että aihe on sen verran laaja, että sen paketin avaaminen tässä yhteydessä laajentaisi keskusteluamme hiukan minuuttimäärässä pitkäksi, mutta suosittelen jokaista kuuntelijaa iloisesti hankkimaan tämän kirjan ja lukemaan sieltä itse. Kuten sanottu, niin kirja on todella siis helposti luettavaa suomea, kirjoitukset ovat lyhyitä ja niitä voi ainakin minun mielestäni lukee vähän sieltä täältä, ettei ole semmosta pakkoa käydä kaikkea läpi. Tämä kirja on reilu kaksi ja puolisataa sivua paksu, että mistään aivan valtavan isosta järkäleistä ei ole kysymys, on helppo se lukea.

Eija Lappi: Tämähän oli hyvä vinkki. Haluatko Harri vielä nostaa esille pari muuta patristisen seuran julkaisua?

Harri Huovinen: Joo siis mä sanon ihan yleisesti vaan, että me julkaistaan tällasia käännösteoksia. Aikaisemmin on julkastu Studio Patristica Fennica -sarjan kakkososassa 300-luvun erittäin huomattavan Kreikkaa kirjoittaneen kirkkoisä Basileios Suuren, Basileios Kesarealaisen kuuden päivän luomistyö teksti, joka on erittäin tärkeä patristiikan alan lähde.

Sitten osassa seitsemän on myös niin ikään 300-luvulta Didymos Sokea -nimisen aleksandrialaisen merkittävän teologin kirjoitus Pyhästä Hengestä, joka on ensimmäinen tiedossa oleva Pyhän Hengen teologiaa käsittelevä teos. Ja se on latinankielisestä sitten käännöksestä suomennettu, ja tämän lisäksi me julkaisemme sitten ihan artikkelikokoelmia, jossa pääasiassa kotimaiset patristiikan tutkijat ovat kirjoittaneet erilaisia tieteellisiä artikkeleita. Ensi vuonna on tarkotus julkaista myös varhaisen kirkon teologien Nooan kertomusta koskevia käsityksiä käsittelevä monografia, jonka on kirjoittanut professori Antti Laato Åbo Akademista. Muita merkittäviä tekstejä on tulossa myös ensi vuonna ja voi olla että jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, niin teemme julkaisu ennätyksen ensi vuonna, että viisi kirjaa saattaa ehkä tulla ulos ensi vuoden puolella.

Eija Lappi: Vau! Näitä me jäämme odottamaan, haluan kiittää Harri että pääsit tänne juttelemaan seurastasi patristisesta seurasta ja julkaisuistanne, kiitos.

Harri Huovinen: Paljon kiitos oikein paljon, oli hauskaa!