Suomen tiedekustantajien liiton ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jakama Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään keväisin edellisenä vuonna julkaistulle ansiokkaalle tiedekirjalle. 25 000 euron suuruinen palkinto on Suomen merkittävin tiede- ja tutkimuskirjapalkinto.

Suomessa kustannetaan vuosittain tuhansia tieto- ja tiedekirjoja (Kansalliskirjaston julkaisutilastot). Kirjojen kustantajien joukko on monipuolinen. Mukaan mahtuu esimerkiksi tieteellisiä seuroja, tutkimuslaitoksia, kaupallisia kustantamoita ja säätiöitä. ”Suomalaisia tiedekustantajia yhdistävät halu tuottaa lisää luotettavaa tietoa sekä varsin maltillinen voitontavoittelu”, Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento kuvailee. Tieteen arvostus, oman tieteenalan edistäminen, julkaisukanavan tarjoaminen eri uravaiheissa oleville tutkijoille sekä kotimaisten kielten kehittäminen ovat Raennon mukaan monien tiedekustantajien työn taustalla vaikuttavia arvoja.

Kuva: Vuoden tiedekirja 2019 -palkinnon finalistiteokset olivat Totuudenjälkeinen talouspolitiikka, Pimeä aika, "Te olette valloittaneet meidät!", Sopeutumattomat. Psykopatian historia Suomessa, Villi Itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921, Astrobiologia, Ulkonäköyhteiskunta, Tulossa huomenna, Turkin historia ja Japanilainen musiikki.

Moninainen tiedekustantajien kenttä tuottaa moninaista tiedekirjallisuutta. Teokset eroavat toisistaan niin aiheiltaan ja kohderyhmiltään kuin tyyliltään ja laadultaankin. ”Laatu ei ole aina resursseista kiinni. Tämä näkyy esimerkiksi pienten kustantajien erinomaisissa tiedekirjoissa”, Raento toteaa. Osa tiedekirjoista on suunnattu hyvin kapealle yleisölle pienen tieteenalan sisällä, osa tavoittaa oppikirjoina opiskelijoiden massan.

Pauliina Raennon mukaan hyvä kirja kestää käytössä ja sillä voi olla monenlaisia yleisöjä. ”Tiede mielletään stereotyyppisesti vaikeatajuiseksi, mutta meillä on paljon tutkijoita, joiden tekstit ovat sekä sisällöltään että muodoltaan ansiokkaita. Esimerkiksi Oula Silvennoinen ja Mirkka Lappalainen ovat päteviä historiantutkijoita ja taitavia tarinankertojia”, Raento kehuu.

Vuoden tiedekirjan tulee perustua tutkimukseen

Vuoden tiedekirja -palkintoa on jaettu vuodesta 1989 saakka. Palkinnon yhteydessä myönnettiin aiemmin kunniamainintoja, joista luovuttiin palkintoa uudistettaessa viime vuonna. Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa palkinnon tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä kotimaisten tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.

Vuoden tiedekirja -palkinnon kriteereinä ovat aiheen kiinnostavuus ja merkittävyys, sisällön tieteellinen painoarvo sekä teoksen kirjalliset ansiot. Tiedekirjan tulee perustua tutkimukseen ja parhaimmillaan teoksesta välittyy myös hyvä tieteellinen synteesi. ”Vertaisarvioinnin merkitys on vahvistunut viime vuosina palkintokriteereissä, mutta oleellisinta on osoitettu lähdepohja”, Raento kertoo.

Tiedekustantajille ja tiede- ja tutkimuskirjojen tekijöille Vuoden tiedekirja -palkinnolla on suuri merkitys. ”Se on ainut varteenotettava tiedekirjapalkinto, joka mahdollistaa myös hyvän työn jaksamisen”, Raento summaa. ”Vuoden tiedekirja -palkinto on vakiintunut palkinto, jota kustantajat ja kirjoittajat arvostavat ja joka saa näkyvyyttä myös valtakunnallisessa mediassa”, hän jatkaa.

Kuva: Esa Väliverronen ja Kai Ekholm voittivat Vuoden tiedekirja 2020 -palkinnon kirjallaan Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus (Vastapaino).

Palkittavan teoksen valitsee raati

Vuoden tiedekirja -palkinnon saajan valitsee eri alojen tutkijoista koostuva itsenäinen raati. Suomen tiedekustantajien liitto nimeää raadin jäsenistä kaksi, Tieteellisten seurain valtuuskunta yhden. Raadin sihteerinä toimivat vuorovuosin Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki ja julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki.

”Voittajakirjan valinnan yhteydessä käydään laajoja ja mielenkiintoisia keskusteluita. Ne ovat sujuneet hyvässä hengessä, vaikka erimielisyydet olisivat herkullisia varsinkin tiedotusvälineille”, seitsemän kertaa raadin sihteerinä toiminut Hetemäki kuvailee. Hetemäen ei ole useinkaan tarvinnut tasapainottaa raadin näkemyksiä. ”Nyt kun on siirrytty vain yhteen palkittavaan kirjaan, näkemyserot raadin sisällä saattavat toki voimistua. Olen lukenut myös aina finalistikirjat ja pitänyt ikään kuin takataskussa omaa suosikkiani”, Hetemäki kertoo.

Seuraava Vuoden tiedekirja -palkinto jaetaan maaliskuussa 2022. Kymmenen kirjan finalistilista julkistetaan noin kuukautta ennen palkinnonjakoa. Lisätietoja Vuoden tiedekirja-palkinnosta ja aiemmista voittajista löytyy TSV:n verkkosivuilta.