Oppiminen

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus

Linjauksen sitoumukset

Otamme avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt sekä oppimateriaalit osaksi korkeakoulutusta.

Huomioimme oppimisen avoimuutta edistävän työn arvioinnissa ja meritoitumisessa.

Johdanto

Tämä linjaus koskee oppimisen avoimuutta, avoimia oppimis-­ ja opetuskäytäntöjä ja oppimateriaalien sekä opinnäytetöiden avointa saatavuutta.

Tutkimus ja opetus sekä oppiminen ovat aina olleet läheisessä yhteydessä toisiinsa. Tutkimus tuo esiin uutta tietoa, jota opetus levittää laajemmin ihmisten saataville ja jonka oppiminen tekee osaksi yksilön omia valmiuksia. Siksi tieteen ja tutkimuksen avoimuus on luontevasti kytköksissä oppimisen avoimuuteen.

Jotta laajalla yleisöllä olisi aito mahdollisuus hyödyntää avoimeksi saatettuja tutkimustuloksia, ne on usein jalostettava muotoon, joka palvelee ja helpottaa niiden hyödyntämistä, leviämistä ja oppimista. Oppimisen tarpeisiin kehitettyjen materiaalien eli oppimateriaalien avoin saatavuus palvelee näin tutkimustulosten tunnetuksi tekemistä.

Avoimet oppimateriaalit ja esimerkiksi digitalisoitumisen tarjoamat uudenlaiset avoimemmat oppimis- ja opetuskäytännöt vähentävät tarvetta sitoa oppiminen ja opetus tiettyyn aikaan ja paikkaan. Oppimisen avoimuus on näin luonteva osa uudenlaista joustavaa oppimista, jossa jokaisella on elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta enemmän tilaisuuksia oppia uutta.

Linjaus on suomalaisen korkeakoulu ja tutkimusyhteisön yhteistyön tulos ja yhteinen näkemys oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden suunnasta.

Opettajan, tutkijan ja opiskelijan vapaus

Linjauksen tavoitteena on toteuttaa avoimuus tavalla, joka tukee ja lisää korkeakouluasteen opettajien ja tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa tutkittua tietoa opetuksessaan ja laatimissaan oppimateriaaleissa sekä korkeakouluopiskelijan vapautta ja mahdollisuuksia avata omia opinnäytetöitään. Opetuksen ja oppimateriaalien tarkoituksena on jakaa tutkimukseen perustuvaa tietoa koko yhteiskuntaan. Opettajilla ja tutkijoilla tulee olla mahdollisuus valita opetuksessaan ja laatimissaan oppimateriaaleissa tähän tarkoitukseen parhaiten sopivat keinot. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön tulee taata kannustimet ja rakenteet oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudelle tavalla, joka kunnioittaa tasavertaisesti opettajien ja tutkijoiden opetuksen ja oppimateriaalien kehittämiseksi tekemää työtä.

Kansainvälinen ja kansallinen viitekehys

Tämän linjauksen laatimisessa on hyödynnetty sitä laajaa kotimaista ja kansainvälistä työtä, jota oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden hyväksi on tehty. Merkittäviä kansainvälisiä lähteitä linjauksen luonnostelussa ovat olleet Euroopan komission julkaisu Practical Guidelines on Open Education for Academics: modernising higher education via open educational practices (2019), UNESCOn Avoimien oppimateriaalien suositus (2019) ja tätä täydentävä Dubain julistus avoimista oppimateriaaleista (2024) sekä erityisesti avoimia oppimateriaaleja koskien UNESCOn Avoimen tieteen suositus (2021) . Merkittäviä kansallisia saavutuksia ovat opetushallituksen omistama kansallinen Avointen oppimateriaalien kirjasto sekä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke ja sen puitteissa kehitetty Opin.fi-palvelu.

Riskit ja uhat

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatiossa on laadittu vuosina 2021–2022 riskianalyysi. Riskianalyysissa on tunnistettu erityisesti seuraavat oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta koskevat riskit ja ehdotettu niitä ehkäiseviksi toimenpiteiksi:

• Riski: resurssien riittämättömyys avointen oppimateriaalien ja oppijaksojen kehittämiseen – toimenpide: avointen oppimateriaalien ja oppijaksojen yhteiskehittäminen ja resurssien jakaminen
• Riski: opetuksen järjestäjien negatiiviset asenteet avointen oppimateriaalien ja opetuskäytänteiden hyödyntämistä kohtaan – toimenpide: kohdennettu koulutus
• Riski: määriä painottavien kannusteiden laatua heikentävä vaikutus avoimiin oppimateriaaleihin ja oppijaksoihin – toimenpide: kansallisten laatukriteerien hyödyntäminen
• Riski: koulutusyhteistyötä haittaava avoimen oppimisen ja oppimateriaalien ohjelmistojen ja alustojen hajanaisuus – toimenpide: kansallinen yhteistyö ja yhteiset standardit alustojen ja ohjelmistojen hankinnalle ja käytölle
• Riski: epäselvät linjaukset avoimen oppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen – toimenpide: kansallinen yhteistyö tunnistamis- ja tunnustamiskäytäntöjen kehittämisessä
• Riski: negatiiviset asenteet avointen oppimateriaalien hyödyntämiseen koulutusviennissä ja -yhteistyössä – toimenpide: kohdennettua markkinointia koulutusviennin toimijoille ja koulutuksen yhteistyökumppaneille
• Riski: osaavan avoimen oppimisen ja oppimateriaalien tukihenkilöstön puute – toimenpide: oppimisen avoimuuden integroiminen osaksi esimerkiksi informaatiotutkimuksen koulutuksia.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen riskianalyysia päivitetään säännöllisesti. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden osalta pohdittavaksi riskianalyysin päivityksessä nousevat luultavasti esimerkiksi tekoälyä hyödyntävien sovellusten synnyttämät haasteet.

Linjauksen rakenne ja tausta

Linjauksen on laatinut suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö. Alkuperäisen linjauksen luonnostelusta (johdanto, periaatteet ja Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjaus 2020, Avointen oppimiskäytäntöjen osalinjaus 2022 ja Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus 2024) sekä linjauksen päivittämisestä ovat vastanneet Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän (Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjauksen tapauksessa yhdessä julkaisemisen avoimuuden asiantuntijaryhmän kanssa) erikseen kokoamat työryhmät. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030.

Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) avoimien oppimis- ja opetus­käytäntöjen, (b) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (c) opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on yhteinen Tutkimusjulkaisujen avoimuuden linjauksen kanssa.

Periaatteissa määritellään yleiset ehdot oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden edistämiselle. Ne sanoittavat korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tärkeitä asioita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta edistettäessä. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin. Linjauksen periaatteet ja tavoitteet ovat linjassa Digivisio 2030 -hankkeen tavoitteiden kanssa.

Toimeenpano ja seuranta

Linjausta sovelletaan korkeakoulutuksessa sekä erilaisissa jatkuvan oppimisen muodoissa, joihin korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön organisaatiot osallistuvat esimerkiksi järjestäjinä tai yhteistyökumppaneina. Linjausta voidaan tarvittaessa hyödyntää myös muiden koulutusalan organisaatioiden avoimen oppimisen ja avoimien oppimateriaalien käytänteitä suunniteltaessa.

Päivitetty linjaus astuu voimaan 1.1.2026. Linjauksen yksityiskohtia voidaan täsmentää erillisillä suosituksilla. Päivityksen yhteydessä todettiin seuraavien kansallisten toimenpiteiden jo toteutuneen:

• avointen oppimis- ja oppimiskäytänteiden laatukriteerit sekä avointen oppimateriaalien laatukriteerit
• oppaat avointen oppimateriaalien saavutettavuudesta ja avointen oppimisympäristöjen saavutettavuudesta
• suositus tekijänoikeuksien huomioimisesta avointen oppimateriaalien julkaisemisessa
• suositus avoimen oppimisen luotettavuudesta ja inklusiivisuudesta
• suositus avoimen oppimisen huomioimisesta meritoitumisessa
• suositus avointen oppimateriaalien tekemisen hyvistä käytännöistä ja työkaluista
• avoimen oppimisen osaamisvaatimukset
• avoimen oppimisen kansalliset palkinnot
• avoimen tieteen ja tutkimuksen rahoituksen tiekartta, joka kartoittaa mahdollisuuksia myös oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden rahoittamiseen.

Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö, joka myös määrittelee joka toinen vuosi Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän asiantuntemusta hyödyntäen seurannan indikaattorit. Linjauksen päivitystarve tarkistetaan seuraavan kerran Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen voimassaolokauden päättyessä 2030.

Strategiset periaatteet ja niiden toteutumisen vastuut

Periaatteiden toteutumista varmistamaan on laadittu tarkempia suosituksia, joiden käyttöönottoa tutkimusyhteisössä seurataan kansallisesti.

Periaate 1: Laatu

Opetuksen ja sen yhteydessä kehitettyjen avoimien oppimateriaalien sisällön luotettavuutta ja muita laadun osatekijöitä arvioidaan avoimuuden ohella.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta: Kansallisen seurannan lisäksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut varmistavat omissa laatujärjestelmissään, että panostukset avoimien oppimateriaalien ja muun avoimesti saatavilla olevan opetuksen laatimiseen ja hyödyntämiseen lisäävät opetuksen kokonaislaatua. Korkeakoulut varmistavat, että laadukasta lähiopetusta järjestetään, vaikka oppimateriaaleja ja opetusta on laajalti saatavilla avoimesti.

Periaate 2: Tekijänoikeus

Avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien kehittämisessä ja hyödyntämisessä kunnioitetaan tekijänoikeuksia, tietosuojaa ja eettisiä käytäntöjä.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta: Kansallisen seurannan lisäksi korkeakoulut varmistavat sisäiset prosessit, joilla huolehditaan tekijänoikeuden, tietosuojan ja eettisten käytäntöjen kunnioittamisesta avointa oppimista ja oppimateriaaleja kehitettäessä ja hyödynnettäessä.

Periaate 3: Oppijoiden monimuotoisuus

Avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien kehittämisessä huomioidaan niiden saavutettavuus ja soveltuminen monenlaisille oppijoille.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta: Kansallisen seurannan lisäksi korkeakoulut varmistavat sisäiset prosessit avoimen oppimisen ja oppimateriaalien saavutettavuuden varmistamiseen.

Periaate 4: Meritoituminen

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseen tehtyä työtä arvostetaan meritoitumiskriteereissä ja työtehtävien suunnittelussa.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

• Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta: Kansallisen seurannan lisäksi korkeakoulut varmistavat oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden huomioimisen meritoimiskriteerinä rekrytoinneissa, palkkauksessa ja urapolulla etenemisessä sekä työajan suunnittelussa. CSC ja korkeakoulut kehittävät Tutkimustietovarannon tutkijan tietoja mahdollistamaan avoimen oppimisen meriittien keräämistä.

Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt

Määritelmä

Kun toimenpiteissä puhutaan organisaatioista, tarkoitetaan ensisijaisesti korkeakouluja, mutta niitä voidaan soveltaa myös muissa avointa oppimista kehittävissä organisaatioissa.

Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet

Vuoteen 2030 mennessä:

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt
Name (sv)	Öppna lärmetoder
Name (en)	Open Educational Practices
Description (fi)	Avointen oppimis- ja opetuskäytäntöjen osalinjaus koskee avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä eli käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Description (sv)	Delpolicyn för Öppna lärmetoder gäller öppna lärmetoder eller tillvägagångssätt som gör lärande och undervisning transparenta samt möjliga att sprida och vidareutveckla. Målsättningen i delpolicyerna utgörs närmast av tidsbundna mål och är förbundna med konkreta åtgärder. Den föränderliga internationella omvärlden inverkar på målen och åtgärderna snabbare än på principerna.
Description (en)	Policy component for Open Educational Practices concerns open educational practices, that is, practices by which education, learning and teaching are made transparent and shared and which enable their further processing. The objectives in the policy components are more time-dependent goals, which involve concrete actions. Objectives and their associated actions will respond to a changing international environment more readily than the principles.
Field	Domain:Education
Validity start	2025
Validity End	2030
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Laatu	Kvalitet	Quality	Periaate	show / edit
2	Tekijänoikeus	Upphovsrätt	Copyright	Periaate	show / edit
3	Oppijoiden monimuotoisuus	De lärandes diversitet	Diversity of learners	Periaate	show / edit
4	Meritoituminen	Meritering	Merit	Periaate	show / edit

Add new section

Tavoite 1: Korkeakoulujen tuki

Korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä ja tukevat opetuksen ja oppimisen yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja jakamista.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Johtaminen, laatutyö ja kannustimet. Korkeakouluilla on käytössä linjaus, joka ohjaa avoimen oppimisen johtamista, laatutyötä sekä henkilöstön meritoitumis- ja kannustinjärjestelmiä tukemaan avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä.
2. Palvelujen avoimuus. Korkeakoulut edistävät opetusta tukevien palveluiden järjestämisessä avoimuutta, kuten avoimen datan, avoimien oppimis- ja yhteistyöalustojen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämistä sekä palveluiden hankinnan läpinäkyvyyttä.

   * Korkeakoulujen opetuksen, tietohallinnon ja kirjastojen verkostot edistävät yhteistyössä opetuksessa käytettävien avointen oppimis- ja yhteistyöalustojen ja ohjelmistojen sekä avoimen oppimisen palveluiden yhteentoimivuutta.

3. Osaaminen avoimista oppimis- ja opetuskäytännöistä. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisössä kehitetään osaamista avoimista oppimis- ja opetuskäytännöistä.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio yhteistyössä organisaatioiden kanssa luo avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen osaajaverkoston.

   * Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö vakiinnuttaa avoimen oppimisen osaamisvaatimukset osaksi opettajankoulutuksia.

   * Korkeakoulut mahdollistavat, että henkilöstö voi kehittää osaamistaan avoimista oppimis- ja opetuskäytännöistä.

4. Osaamisen jakaminen. Korkeakoulut kannustavat henkilöstöään jakamaan opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvää osaamista.

Tavoite 2: Tuki oppijoille

Oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia ja tukea avoimeen oppimiseen.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Osaamisen tunnustaminen. Korkeakouluissa tunnustetaan monipuolisesti avoimen oppimisen kautta saatu osaaminen.
2. Saatavuus ja saavutettavuus. Korkeakoulut tarjoavat keinoja ja tukea oppimisen saatavuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen.
3. Oppijoiden osallistaminen. Korkeakouluissa osallistetaan oppijoita avoimen oppimisen ja opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
4. Avoimen tieteen ja oppimisen osaaminen. Korkeakoulut tukevat oppijoiden osaamista avoimeen tieteeseen ja oppimiseen liittyvissä teemoissa, kuten lisenssikäytännöissä ja tekijänoikeuksissa.
5. Oppimistuotosten avoin jakaminen. Korkeakoulut kannustavat oppijoita jakamaan oppimistuotoksiaan avoimesti ja hyödyntämään muiden oppijoiden avaamia materiaaleja avoimen oppimisen laatukriteerejä soveltaen.

   * Korkeakoulut tarjoavat oppijoille tukea, opastusta ja ohjeita oppimistuotosten jakamisesta.

   * Korkeakoulut yhdessä avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation kanssa lisäävät opettajien ymmärrystä tekijänoikeuksien asettamista ehdoista oppijoiden tuottamien materiaalien avoimelle jakamiselle.

6. Opetuksen ja arvioinnin aineistot. Korkeakoulut kannustavat opettajia jakamaan avoimesti oppijoille opetukseen ja arviointiin liittyviä aineistoja.
7. OmaData. Korkeakoulut suunnittelevat Digivisio 2030 -hankkeessa, miten omaan oppimiseen liittyvä tieto on oppijan hyödynnettävissä MyData-periaatteiden mukaisesti.

Tavoite 3: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Avoin oppiminen on merkittävä osa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Kaikille avoin opetus. Korkeakoulut lisäävät kaikille avointa opetusta.

   * Korkeakoulut selventävät ja julkisesti tiedottavat, miten voi osallistua kaikille avoimeen opetukseen, mukaan lukien lähiopetuksen.

   * Korkeakoulut kehittävät alustoja ja palveluita, jotka mahdollistavat opetuksen digitaalisen avaamisen.

   * Korkeakoulut tekevät kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötä kaikille avoimen opetuksen kehittämisessä ja toteuttamisessa.

2. Avoimet osaamismerkit. Korkeakoulut myöntävät alan standardien mukaisia avoimia osaamismerkkejä tai suoritusmerkintöjä avoimen oppimisen suorituksista.
3. Tiedeviestintä ja tiedekasvatus. Korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organisaatiot toteuttavat yhteistyössä tiedeviestintää ja tiedekasvatusta Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan suositusten mukaisesti.
4. Oppimisen ja opettamisen data. Korkeakoulut suunnittelevat oppimisen ja opettamisen datan jakamista avoimesti ja vastuullisen aineistonhallinnan käytäntöjä noudattaen.

   * Korkeakoulut sopivat Digivisio 2030 -hankkeessa oppimisen ja opettamisen datan avaamisen hyvistä käytännöistä.

   * Korkeakoulut suunnitelevat Digivisio 2030 -hankkeessa oppimisen ja opettamisen datan avaamisen mahdollistavia palveluita.

5. Yhteistyö ja tutkimus. Korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organisaatiot tekevät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä avoimen oppimisen kehittämisessä ja tutkimisessa.

Oppimateriaalien avoin saatavuus

Määritelmä

Kun toimenpiteissä puhutaan organisaatioista, tarkoitetaan ensisijaisesti korkeakouluja, mutta niitä voidaan soveltaa myös muissa avointa oppimista kehittävissä organisaatioissa.

Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet

Vuoteen 2030 mennessä:

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Oppimateriaalien avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till lärresurser
Name (en)	Open access to educational resources
Description (fi)	Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjaus koskee avoimia oppimateriaaleja eli minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus ja oppimistarkoitukseen osittain suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota, jotka on vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai jaettu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja päämääriä, ja niihin liittyy konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niiden toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Description (sv)	Delpolicyn för Öppen tillgång till lärresurser gäller öppna lärresurser eller material och information i vilket format som helst som kan användas med vilka verktyg som helst, utformade för undervisnings och utbildningssyfte och som är släppta för fri användning (Public Domain) eller delade med öppen licens som ger andra än upphovsmannen rätt till avgiftsfri tillgång, återanvändning, tillämpning, bearbetning och spridning. Målsättningen i delpolicyerna utgörs närmast av tidsbundna mål och är förbundna med konkreta åtgärder. Den föränderliga internationella omvärlden inverkar på målen och åtgärderna snabbare än på principerna.
Description (en)	Policy component for Open access to educational resources concerns Open Educational Resources, that is, materials or information in any form and used on any medium, partly designed for teaching and learning purposes, which have been released for public use (public domain) or shared by an open licence that permits no-cost access, reuse, repurpose, adaptation and redistribution by others. The objectives in the policy components are more time-dependent goals, which involve concrete actions. Objectives and their associated actions will respond to a changing international environment more readily than the principles.
Field	Domain:Education
Validity start	2025
Validity End	2030
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Laatu	Kvalitet	Quality	Periaate	show / edit
2	Tekijänoikeus	Upphovsrätt	Copyright	Periaate	show / edit
3	Oppijoiden monimuotoisuus	De lärandes diversitet	Diversity of learners	Periaate	show / edit
4	Meritoituminen	Meritering	Merit	Periaate	show / edit

Add new section

Tavoite 1: Avointen oppimateriaalien hyödyntäminen ja laatiminen

Avoimia oppimateriaaleja hyödynnetään ja laaditaan laajasti korkeakouluasteella.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Koulutus. Avoimista oppimateriaaleista tarjotaan koulutusta.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio laatii yhdessä organisaatioiden kanssa avoimen verkkokurssin, jonka suorittaminen antaa avoimien oppimateriaalien laatimiseen ja hyödyntämiseen sekä muuhun avoimeen oppimiseen tarpeelliset valmiudet.

   * Organisaatiot sisällyttävät kurssin opetus- ja tutkimushenkilöstönsä perehdytysmateriaaliin ja suosittelevat sen suorittamista koko henkilökunnalle.

   * Organisaatiot tarjoavat koulutusta avoimista oppimateriaaleista osana henkilöstökoulutusta ja varmistavat, että koulutuksen käymiseen on mahdollista käyttää työaikaa.

2. Tukipalvelut. Avointen oppimateriaalien tekemiseen ja hyödyntämiseen tarjotaan tukea.

   * Organisaatiot jakavat ja kehittävät yhteistyössä työkaluja ja käytäntöjä, joilla varmistetaan avointen oppimateriaalien löydettävyys, yhteentoimivuus, uudelleenkäytettävyys ja jatkokehitettävyys.

   * Organisaatiot huolehtivat avointen oppimateriaalien tukipalveluiden resursoinnista.

   * Organisaatiot ohjeistavat ja kannustavat oppijoita ja opettajia hyödyntämään avoimia oppimateriaaleja oppimisessa, opetuksessa sekä uusien oppimateriaalien tekemisessä.

   * Organisaatiot laativat ja päivittävät avoimista oppimateriaaleista ohjeensa, jotka neuvovat ainakin a) sopimuksista ja lisensseistä kansallisen suosituksen mukaisesti, b) avointen oppimateriaalien löytämisestä ja hyödyntämisestä, c) oppimateriaalien avaamisen työkaluista ja alustoista sekä d) tekoälyn käytöstä avointen oppimateriaalien hyödyntämisessä ja laatimisessa.

3. Löydettävyys ja saavutettavuus. Avointen oppimateriaalien löydettävyys ja saavutettavuus varmistetaan.

   * Avoimien oppimateriaalien tekijöiden suositellaan kuvailevan laatimansa avoimet oppimateriaalit Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Kuvailussa voi käyttää apuna kansallisia avointen oppimateriaalien laadun ja saavutettavuuden suosituksia.

   * Organisaatiot luovat Avointen oppimateriaalien kirjaston kanssa rajapintoja, joilla muihin varantoihin tallennettujen avointen oppimateriaalien kuvailutiedot tallentuvat myös Avointen oppimateriaalien kirjastoon.

   * Organisaatiot huolehtivat, että avointen oppimateriaalien tekijöillä on käytössään ohjeistuksia ja työkaluja sekä alustoja, joilla oppimateriaalien löydettävyyden ja saavutettavuuden voi varmistaa.

Tavoite 2: Avoimien oppimateriaalien määrä ja laatu

Korkeakouluasteella on riittävästi eri alojen laadukkaita ja oppimista palvelevia avoimia oppimateriaaleja.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Laatu. Avointen oppimateriaalien laatua kehitetään.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio laatii organisaatioiden kanssa käytäntöjä avointen oppimateriaalien vertaisarviointiin kansallisten laatukriteerien avulla. Yhdessä Avointen oppimateriaalien kirjaston kanssa kehitetään teknisiä ratkaisuja vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio laatii organisaatioiden kanssa ohjeen avointen oppimateriaalien elinkaaren huomioimisesta.

   * Avoimiin oppimateriaaleihin suositellaan liitettävän oppimateriaalin sekä tekijän yksilöivät pysyvät tunnisteet.

   * Organisaatiot käyvät henkilöstön ja oppijoiden kanssa vuoropuhelua avoimien oppimateriaalien laadusta.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatiossa toimii verkosto, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä laadukkaiden avointen oppimateriaalien tuottamiseen ja edistetään niiden tunnettavuutta.

2. Meritoituminen. Mahdollisuuksia meritoitua avoimista oppimateriaaleista kehitetään.

   * Kansalliseen tutkimustietovarantoon kehitetään mahdollisuus tuoda tutkijoiden profiileihin avointen oppimateriaalien tietoja ja näihin liittyviä aktiviteetteja, kuten avointen oppimateriaalien vertaisarvioiminen.

   * Organisaatiot huomioivat avointen oppimateriaalien kehittämisen rekrytoinneissa, urakehityksessä, palkkauksessa ja työaikasuunnittelussa.

3. Kannusteet. Avointen oppimateriaalien tekemiseen kannustetaan rahoituksen ja huomionosoitusten avulla.

   * Tutkimusrahoittajat huomioivat tutkimustulosten pohjalta laadittavat avoimet oppimateriaalit myönteisesti rahoituspäätöksissä osana yhteiskunnallista vaikuttamista.

   * Organisaatioiden omissa sekä muiden organisaatioiden kanssa toteutettavissa hankkeissa kehitetään laadukkaita avoimia oppimateriaaleja.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio jatkaa avoimen oppimisen palkintojen jakamista sekä levittää tietoisuutta palkinnoista, ja organisaatiot huomioivat avoimen oppimisen edistämisen.

Tavoite 3: Tunnettuus

Suomi tunnetaan korkeakouluasteen avoimien oppimateriaalien edelläkävijänä ja edistäjänä.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Kansainvälisyys. Avointen oppimateriaalien käyttöä ja arvostusta edistetään kansainvälisesti.

   * Suomalaiset avoimen oppimisen osaajat, organisaatiot sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio osallistuvat kansainvälisiin verkostoihin ja yhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää avointen oppimateriaalien kehittämistä ja hyödyntämistä.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio laatii yhteistyössä organisaatioiden kanssa ohjeistuksen kansainvälisinä yhteistyöhankkeina tehtyjen avointen oppimateriaalien julkaisemisesta.

   * Avointen oppimateriaalien kirjasto kehittää rajapintoja kansainvälisiin oppimateriaaliportaaleihin.

2. Viestintä. Avoimista oppimateriaaleista ja niihin liittyvistä palveluista ja hankkeista viestitään.

   * Organisaatiot sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio järjestävät kansallisia avoimen oppimisen tapahtumia ja kansainvälisiä avoimen oppimisen konferensseja.

   * Suomalaiset avoimen oppimisen asiantuntijat laativat artikkeleita ja muita julkaisuja avoimista oppimateriaaleista.

3. Tutkimus. Tutkimusta avoimista oppimateriaaleista edistetään.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio yhdessä organisaatioiden kanssa luo avoimen oppimisen tutkijoiden verkoston.

   * Suomeen perustetaan avoimen oppimisen professuuri tai jonkin suomalaisen avoimen tieteen professuurin alaan sisällytetään avoin oppiminen tutkimusaiheena.

   * Suomalaiset avoimen oppimisen tutkijat kehittävät tutkimusmenetelmiä, joilla a) eri maissa ja eri kielillä julkaistujen avointen oppimateriaalien käyttöä ja arvostusta voidaan arvioida tasavertaisesti, b) voidaan seurata oppimateriaalien avaamisen vaikutuksia korkeakouluoppimisen kustannuksiin ja c) voidaan arvioida oppimateriaalien avaamisen suhdetta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteutumiseen.

   * Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio yhdessä organisaatioiden kanssa laatii ohjeistuksen tutkimushankkeiden tulosten hyödyntämisestä avoimina oppimateriaaleina.

Opinnäytetöiden avoin saatavuus

Strategiset periaatteet

Opinnäytetyön avoimen saatavuuden osalinjauksessa noudatetaan soveltuvin osin niitä strategisia periaatteita, jotka on määritelty toisaalta Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallisessa linjauksessa, toisaalta Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kansallisessa linjauksessa.

Johdanto

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa todetaan: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” 1 Tämä koskee myös opinnäytetyöprosessia, ja tämä avoimuuden osalinjaus koskee kaikkia korkeakoulujen opinnäytetöitä (tutkintoon johtavat kandidaatintutkielmat, pro gradu työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK ja YAMK-opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat).

Tutkimuksen avoimuudella mahdollistetaan tutkimustulosten laajempi käyttö tutkimusyhteisössä ja yhteiskunnassa, mikä lisää tutkitun tiedon vaikuttavuutta, sivistystä ja innovaatioita. Avoimuuden ja prosessin läpinäkyvyyden on tarkoitus myös tukea tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäytetyö on asiantuntemusta edellyttävä ja osoittava tehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat, jolloin avoimuudesta voidaan katsoa olevan hyötyä erityisesti ammatillisesta näkökulmasta. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on tehty palvelemaan näitä perustavoitteita opinnäytetöiden näkökulmasta.

Julkisessa oppilaitoksessa tehty opinnäytetyö on lähtökohtaisesti julkinen asiakirja 2 Opinnäytetyön julkisuus tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Tekijänoikeus ei PohjoisSuomen hallinto-oikeuden vuonna 2019 antaman päätöksen mukaan rajoita tiedon antamista julkisesta asiakirjasta, eikä tekijän lupaa toimittamiseen tarvita 3 Kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia, mutta julkisuuden lisäksi tarvitaan toimia ja osaamista avoimuuden edistämiseksi julkaisemisen ja oppimisen näkökulmista.

Avoimuus on tieteen ja tutkimuksen perusarvo sekä osa vastuullista tutkimus ja opetustoimintaa ja oppimista. Välittömän avoimen saatavuuden tavoitteena on osaltaan nostaa tieteen ja tutkimuksen tasoa sekä lisätä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä 4 Opetus ja kulttuuriministeriön ohjeen 5 mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia, että opinnäytetöihin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa, ja että opinnäytetyöt ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen. Jos opinnäytetyön tutkimusaineistoon sisältyy salassa pidettävää materiaalia, se on sijoitettava tausta tai liitännäisaineistoon, ei julkiseen opinnäytetyöhön. Julkisuuslaki määrittelee, mitä tietoja tulee pitää salaisena. 6

Maanpuolustuskorkeakoululla ja Poliisiammattikorkeakoululla on tarvittaessa mahdollisuus poiketa opinnäytetyön julkisuusvaatimuksesta turvaluokitukseen vedoten. Opinnäytetyön avoimuus tarkoittaa työn avaamista siten, että se on verkossa maksutta saatavilla. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida avata. Käytännössä opinnäytetyöstä voidaan avata lähinnä arkistointikelpoinen osa. Avoimuus ja avoimuuden aste ovat opinnäytteen tekijän valittavissa, mutta organisaation ja ohjaajan on varmistettava, että jokaisella opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus avoimuuteen sekä avoimuuden asteen määrittämiseen, muun muassa tarjoamalla tekijälle avoimuuden mahdollistava infrastruktuuri ja opastus. Opinnäytetyöt eivät ole lähtökohtaisesti julkaisuja, mutta väitöskirjat ovat myös tutkimusjulkaisuja. Samoin opinnäytetöihin sisältyvät artikkelit ovat julkaisuja, joihin sovelletaan Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta. Opinnäytetyöt tarjotaan yleensä avoimesti saataville julkaisuarkistossa (esim. Theseus, organisaation julkaisuarkisto).

Opinnäytetyön vastuullinen avaaminen

Korkeakoulujen tehtäviin kuuluu tarjota opinnäytetyön ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. Olennaisena osana tukeen ja opastukseen kuuluu ohjeistaa, mitä lakeja (muun muassa tietosuoja-asetus, tekijänoikeuslaki) ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opinnäytetöitä julkistettaessa ja mahdollisesti avattaessa pitää noudattaa. Ohjeistuksessa on hyvä neuvoa esimerkiksi, että opinnäytetöitä julkistettaessa ja avattaessa on kunnioitettava mahdollisten kolmansien osapuolien tekijänoikeuksia esimerkiksi käytettyjen kuvien osalta, ja että tutkimuskohteiden yksityisyydensuojaa on kunnioitettava. Korkeakoulujen tulee varmistaa, että opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarpeeksi tukea ja ohjeistusta kaikkia opinnäytetöitä koskevien saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen. Digitaalisen saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset määritellään Laissa digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, ja lisäksi opinnäytetöiden saavutettavuutta edellyttää Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kansallisen linjauksen kolmas periaate. Tarvittavaan tukeen sisältyvät esimerkiksi mallipohjat saavutettavien opinnäytetöiden tekemiseen.

Korkeakoulujen olisi syytä tarjota myös tukea ja ohjeistusta sopivan lisenssin valintaan, jos tekijä päättää avata opinnäytetyönsä. Avaamisessa tulee pääsääntöisesti hyödyntää Creative Commons eli CC-lisenssejä (ks. sanasto), koska laajalti levinneinä ne kertovat lukijalle ymmärrettävästi, miten hän saa opinnäytetyötä hyödyntää. Opinnäytetyön metatietojen avaamisessa kannattaa yleensä hyödyntää CC0-lisenssiä, joka mahdollistaa metatietojen vaivattoman jakamisen järjestelmästä toiseen. Opinnäytetyön ohjaajan vastuulla on ohjata tekijää vastuulliseen avaamiseen liittyvissä kysymyksissä korkeakoulun ohjeistusten ja tuen avulla. Opinnäytetyön tekijän vastuulla on viime kädessä noudattaa annettuja ohjeita.

Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen ja muut hyödyt

Avoimesti saatavilla oleva opinnäytetyö tavoittaa suuremman yleisön, ja avoimuus lisää työn vaikuttavuutta, kun muut opiskelijat ja tutkijat voivat hyödyntää jo tehtyä työtä. Avoimen tieteen ansioita, kuten aineistojen, menetelmien ja julkaisujen avaamista, pitäisi huomioida monipuolisemmin arvioinnissa, ja kansallisissa ja kansainvälisissä suosituksissa pyritäänkin vähentämään viittausmäärien painoarvoa erilaisissa arvioinneissa. 7

Avoin opinnäytetyö löytää lukijansa myös tiede ja tutkimusyhteisön ulkopuolella, ja avointa opinnäytetyötä voi käyttää käyntikorttina ja osaamisen näyttönä työuran alussa. Niin yritykset kuin asiantuntijaorganisaatiotkin voivat hyödyntää tuloksia käytännön ratkaisuissa ja kehittämistyössä. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeä osa akateemista meritoitumisjärjestelmää, opinnäytetyön jatkokäyttö tutkimusmaailman ulkopuolella hyödyttää myös sen laatijaa. Korkeakoulun näkökulmasta avoimet opinnäytetyöt kertovat koulutuksen tuottamasta osaamisesta sekä toiminnan vaikuttavuudesta ja laadusta 8 Opinnäytetyön avaaminen ja sen avoimuuden aste on aina opinnäytetyön tekijän valinta, jossa hän ottaa huomioon myös mahdollisen yhteistyökumppanin ja lainsäädännön. Näin ollen opinnäytetyön ohjaaja ei suoraan meritoidu opinnäytetyön avaamisesta.

Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaustavoite ja sen edellyttämät toimenpiteet

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Opinnäytetöiden avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till lärdomsprov
Name (en)	Open access to theses
Description (fi)	Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa todetaan: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” Tämä koskee myös opinnäytetyöprosessia, ja tämä avoimuuden osalinjaus koskee kaikkia korkeakoulujen opinnäytetöitä (tutkintoon johtavat kandidaatintutkielmat, pro gradu -työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat). Tutkimuksen avoimuudella mahdollistetaan tutkimustulosten laajempi käyttö tutkimusyhteisössä ja yhteiskunnassa, mikä lisää tutkitun tiedon vaikuttavuutta, sivistystä ja innovaatioita. Avoimuuden ja prosessin läpinäkyvyyden on tarkoitus myös tukea tutkimuksen laatua. Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäytetyö on asiantuntemusta edellyttävä ja osoittava tehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat, jolloin avoimuudesta voidaan katsoa olevan hyötyä erityisesti ammatillisesta näkökulmasta. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on tehty palvelemaan näitä perustavoitteita opinnäytetöiden näkökulmasta.
Description (sv)	I Deklarationen för öppen vetenskap och forskning konstateras att "[a]nsvarsfull öppenhet är en del av forskningssamfundets vardag genom hela forskningsprocessen. Forskningsorganisationerna har utvärderingspraxis, incitament och tjänster som stöder öppen vetenskap och forskning." Detta gäller också lärdomsprovsprocessen, och denna delpolicy omfattar alla lärdomsprov som genomförs vid högskolor (kandidatavhandlingar som leder till examen, avhandlingar pro gradu, lärdomsprov för fördjupade studier i medicin, odontologi och veterinärmedicin, examensarbeten för yrkeshögskoleexamen och högre yrkeshögskoleexamen, licentiatavhandlingar samt doktorsavhandlingar). Öppenhet i forskning möjliggör bredare användning av forskningsresultat i forskningssamfundet och samhället, vilket ökar den forskningsbaserade kunskapens genomslag samt bildning och innovation. Processens öppenhet och transparens ska också främja forskningens kvalitet. Sett ur yrkeshögskolesynvinkel kräver och demonstrerar ett lärdomsprov sakkunskap, och det beaktar också olika aspekter på arbetslivets utmaningar. Därmed kan öppenhet ses som särskilt värdefullt ur ett yrkesperspektiv. Delpolicyn för öppen tillgång till lärdomsprov är utformad för att tillgodose dessa grundläggande mål ur lärdomsprovens perspektiv.
Description (en)	The Declaration for Open Science and Research states that "In the research community, responsible openness is a part of everyday research throughout the research process, and research organisations have assessment practices, incentives, and services in place to support this." This also applies to the thesis process, and this policy component on open access to theses applies to all theses completed in higher education institutions (bachelor’s and master’s theses at universities and universities of applied sciences, advanced studies theses, licentiate theses, and doctoral theses). Open science enables a broader use of research results by the research community and society, thus increasing the impact of research as well as the level of scholarship and innovation in society. Openness and the transparency of the process are also intended to support the quality of research. In the context of universities of applied sciences, a thesis is a task that requires and demonstrates expertise and takes into account aspects of the challenges of working life, thus making openness particularly useful from a professional point of view. The policy component on open access to theses has been developed to serve these basic objectives from the perspective of theses.
Field	Domain:ScholarlyPublications
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Laatu	Kvalitet	Quality	Periaate	show / edit
2	Tekijänoikeus	Upphovsrätt	Copyright	Periaate	show / edit
3	Oppijoiden monimuotoisuus	De lärandes diversitet	Diversity of learners	Periaate	show / edit
4	Meritoituminen	Meritering	Merit	Periaate	show / edit

Add new section

Tavoite 1: Opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla.

Kaikki vuodesta 2025 eteenpäin hyväksytyt opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla.

Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:

1. Tasavertainen mahdollisuus opinnäytetyön avoimeen julkaisemiseen. Kaikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti. riippumatta esimerkiksi arvosanasta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.
2. Tukea ja opastusta opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut tarjoavat opinnäytetöiden ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. Opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarvittava osaaminen opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen.
3. CC-lisensointi. Korkeakoulut suosittelevat opinnäytetöiden arkistointikelpoisen osan Creative Commons -lisensointia tekijänoikeudet huomioiden. Alakohtaisesti voidaan käyttää myös muita avoimia lisenssejä, esimerkiksi avointen lähdekoodien lisenssit.
   1. Korkeakoulut laativat opinnäytetöiden ohjaajille ja tekijöille ohjeistuksen opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen.
   2. Organisaatiot tarjoavat opinnäytetyön ohjaajalle ja tekijälle tukea sopivan avoimen lisenssin valinnassa. Kolmansien osapuolten oikeuksiin on kiinnitettävä huomiota lisensoinnissa
4. Metatietojen julkaisu CC0-lisenssillä. Opinnäytetöiden metatiedot, poisluettuna tiivistelmät, julkaistaan avoimesti CC0-lisenssillä.
   1. Organisaatiot tarjoavat tukea ja opastusta metatiedon tuottamiseen.
5. Sopimusmallipohja yhteistyöhön yritysten ja muiden kanssa. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulu tarjoaa opinnäytetöihin sopimusmallipohjan yhteistyöhön yritysten ja muiden (kuten tutkimuslaitosten) kanssa. Sopimusmallin osana määritellään avoimuuden ehdot.
6. Sopimusmallipohja yhteistekijyyttä varten. Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulu tarjoaa opinnäytetöihin sopimusmallipohjan yhteistekijyyttä varten, minkä avulla määritellään avoimuuden ehdot.
7. Aineistonhallinnan tukea ja koulutusta opinnäytetyön ohjaajalle ja tekijälle. Vuodesta 2025 lähtien korkeakoulu tukee ja kouluttaa opinnäytetyön ohjaajaa ja tekijää aineistonhallinnassa. Opinnäytetyön tekijä laatii aineistonhallintasuunnitelman opinnäytetyön tason vaatimassa laajuudessa, jos opinnäytteessä käsitellään tutkimusaineistoa.
   1. Sekä ohjaaja että opinnäytetyön tekijä hallitsevat ja osaavat soveltaa FAIR-periaatteita. Organisaatio tarjoaa niiden hallintaan tukea esim. ohjeiden muodossa. Jos opinnäytetöihin sisältyviä tutkimusaineistoja avataan, niiden osalta menetellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen mukaisesti.
8. Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia opinnäytetöitä. Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia opinnäytetöitä. Korkeakoulut tarjoavat opinnäytetöiden tekijälle saavutettavan mallipohjan tekstimateriaalille sekä ohjeet ja tukea sen käyttöön. Myös muihin opinnäytetyömuotoihin tarjotaan tukea, jotta tekijä pystyy tekemään niistä saavutettavia.
9. Artikkeleiden osalta menetellään Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen julkaisemisen osalinjauksen mukaisesti. Opinnäytetöihin sisältyvien artikkeleiden osalta menetellään Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjauksen mukaisesti.
   1. Korkeakoulut tarjoavat tukea ja mallipohjia opinnäytetöihin sisällytettävien artikkeleiden uudelleenjulkaisulupien hankintaan.
   2. Artikkeliopinnäytetöissä viivästetyn julkaisemisen (embargo) käyttämistä tulee välttää.
   3. Tekijöiden tietoisuutta saalistajakustantajista ja niiden toimintatavoista lisätään.
10. Kohtuulliset opinnäytetöiden avoimen julkaisemisen kustannukset pyritään kattamaan. Korkeakoulut pyrkivät kattamaan kohtuulliset opinnäytetöiden avoimen julkaisemisen kustannukset (esim. kirjoittajamaksut, Teosto-maksut).
    1. Opinnäytetöiden tekijöitä informoidaan kirjoittajamaksuttomista artikkelien avoimista julkaisukanavista.
11. Julkaisuarkisto opinnäytetöiden avoimelle julkaisemiselle. Korkeakoulut tarjoavat julkaisuarkiston opinnäytetöiden avoimelle julkaisemiselle (esim. organisaation oma julkaisuarkisto, Theseus).
12. Portfoliot ja aiempia oppimistuotoksia sisältävät opinnäytetyöt. Portfolioihin ja aiempia oppimistuotoksia sisältäviin opinnäytetöihin voidaan soveltaa Avoimen oppimisen linjausta. Aiempi osaaminen tai opinnäytetyö tunnistetaan ja tunnustetaan tarvittaessa.

Sanasto

Avoin oppiminen: Oppimisen avaamisella tai avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä sen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä. Vaikka avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen, avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.

Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt: Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
• opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC kurssit)
• opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
• avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Avoin oppimateriaali: Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus ja oppimistarkoitukseen osittain suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota, jotka on

• vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
• jaettu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen.

Vaikka tutkimusjulkaisuja voidaan käyttää oppimateriaaleina etenkin ylemmillä koulutustasoilla ja vaikka siten tutkimusjulkaisujen avoimuus tekee näistä avoimia oppimateriaaleinakin, tämä linjaus koskee ennen kaikkea sellaisia oppimateriaaleja, jotka eivät ole ensisijaisesti tutkimusjulkaisuja. Lisäksi linjauksessa yhdeksi avoimeksi oppimateriaaliksi katsotaan pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.

Avointen oppimateriaalien määritelmä seuraa UNESCOn 2019 oppimateriaalisuosituksessa annettua avointen oppimateriaalien määritelmää muuten, mutta siitä on poistettu maininta tutkimusmateriaaleista, joita käsitellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa.

Suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö: Suomalaiseen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöön kuuluvat:

• yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat, opettajat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja
• suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine opettajineen ja tutkijoineen sekä opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöineen
• suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivat opiskelijat
• suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot
• suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC
• suomalaiset tieteelliset seurat
• suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat
• suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot
• suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Oppija: Oppijalla tarkoitetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa henkilöä, joka osallistuu suomalaisen korkeakoulun järjestämään koulutukseen tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa tai muutoin hyödyntää suomalaisten korkeakoulujen tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Oppijoihin sisältyvät suomalaisten korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat, mutta oppija ei välttämättä ole tutkinto-opiskelija.

Avoin lisenssi: Avoin lisenssi on valmiiksi muotoiltu käyttölupa, jonka käyttöehtojen noudattaminen on edellytyksenä materiaalin käytölle. Avoimesti julkaistut materiaalit ovat kaikkien luettavissa. Jos materiaalia haluaa käyttää julkisesti, tulee noudattaa lisenssin ehtoja. Teoksen jatkokäyttäjä voi siis noudattaa avoimen lisenssin ehtoja, joihin kuuluu esim. tekijän ja lähteen mainitseminen tekijän muotoilemalla tavalla. Jatkokäyttäjä saa lisenssin ehtoja noudattamalla lisenssin myöntämät oikeudet, kuten jatkolevitys- ja muunteluoikeudet. (AVOTT 2020c, 2.)

Saatavuus: Saatavuus tarkoittaa esim. julkisen asiakirjan tietojen saatavuutta, eli asiakirjan tiedot ovat hyödynnettävissä haluttuna aikana ja vaaditulla tavalla. Saatavilla oleva asiakirja voi olla esimerkiksi avoimesti saatavilla tai pyydettäessä saatavilla.

Avoin saatavuus: Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.

Saavutettavuus: Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Julkiset asiakirjat, esimerkiksi opinnäytetyöt, ovat saavutettavia. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10).

Creative Commons: Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset: Avointen oppimisen osaamisvaatimusten kansallisessa suosituksessa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimen oppimisen osaajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimukset muodostavat kolmiportaisen, kumuloituvan asteikon:

• avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki materiaalien hyödyntäjälle antaa ja asettaa, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua,
• avoimien oppimateriaalien laatija ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa, osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja ja tietoturvakysymyksiä sekä osaa osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa
• avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä

Opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvän osaamisen jakaminen: Opetuksen järjestäjillä on monenlaista osaamista opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Osa voi olla kirjalliseen asuun tuotua eksplisiittistä tietoa, kuten erilaisia suunnitelmia opetettavan opintojakson kulusta tai käytettävistä menetelmistä. Osa taas voi olla implisiittisempää osaamista, esimerkiksi kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tätä osaamistaan voi jakaa toisille monella tavalla, parhaimmillaan myös organisaatiorajojen yli. Kirjallisia tai muita materiaaleja voi suoraan jakaa toisille opetuksen järjestäjille, kun taas implisiittisempää osaamista voi jakaa esimerkiksi esitelmätilaisuuksissa tai epämuodollisena vertaisohjaamisena ja mentoroimisena.

Osaamisen tunnustaminen: Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oppijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai tutkintovaatimuksia, mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnustamista edeltää yleensä osaamisen tunnistaminen, jossa koulutustoimija selvittää oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia

Avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen osallistaminen: Oppijoita voi osallistaa avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen monella tasolla. Yksittäinen oppija voi ensinnäkin suunnitella omaa avointa oppimistaan räätälöimällä itselleen koulutuksen erilaisista opintojaksoista. Lisäksi oppijoita voi yleisemmin osallistaa erilaisten avoimessa oppimisessa hyödynnettävien opintojaksojen suunnitteluun esimerkiksi kyselyiden tai työpajojen avulla. Myös opintojaksojen kehittäminen oppijoilta saadun palautteen avulla on avoimen oppimiseen suunnitteluun ja toteutukseen osallistamista.

Oppimistuotos: Oppimistuotos on oppimisen tuloksena syntynyt materiaali, esimerkiksi blogikirjoitus, video tai raportti.

Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakaminen: Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakamisella tarkoitetaan esimerkiksi opetussuunnitelmien, arviointimenetelmien sekä opettamisen toteutukseen ja oppimiseen liittyvien ohjeistusten ja kokemusten avointa jakamista.

MyData: MyDatalla (omadatalla) tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilöön liittyvän tiedon hallintaan. MyDatalla tavoitellaan sitä, että henkilö itse voi jatkokäyttää ja hallinnoida omia henkilöä koskevien tietojensa (jatko)käyttöä yhteentoimivalla, koneluettavalla ja selkeällä tavalla. MyDatalla voidaan tarkoittaa myös henkilötietojen osajoukkoa, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat. MyDatan periaatteet ovat ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta, yksilö ”integraatiopisteenä” – eli tiedonliikkumisen mahdollistajana – yksilön voimaannuttaminen, tiedon siirrettävyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä yhteentoimivuus. Näiden MyData-julistuksessa aukikirjoitettujen periaatteiden avulla voidaan tarkastella MyDatan toteutumisastetta

Kaikille avoin opetus: Opetus muodostaa avoimuuden kannalta jatkumon, jossa toisessa ääripäässä on kaikille avoimesti ja maksutta tarjolla oleva opetus, toisessa taas vainrajatulle ryhmälle (esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille) tarkoitettu opetus. Käytännössä eri opetustilanteiden luokitteleminen jompaankumpaan ääripäähän tai niiden väliin voi olla vaikeaa: muuten avoimessa opetuksessa saatetaan resurssien vuoksi joutua rajaamaan esimerkiksi suoritusmerkintöjen antamista, kun taas esimerkiksi ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun opetuksen seuraaminen saattaa olla muillekin mahdollista. Tässä linjauksessa määritellään kaikille avoimeen opetukseen kuuluvaksi kaikki opetus, joka on laajasti saatavilla ja johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Oppimissuorituksen myöntäminen kaikille avoimesta opetuksesta voi olla maksullista. Kaikille avoin opetus voi tapahtua lähiopetuksena, etäopetuksena tai hybridinä, esimerkiksi erilaisten avointen verkkokurssien avulla.

Avoimet osaamismerkit: Avoimia osaamismerkkejä (Open Badge) luodaan ja myönnetään osaamisen, taitojen ja saavutusten tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Avoimet osaamismerkit liittyvät usein epävirallisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Avoimilla osaamismerkeillä pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan esimerkiksi se, mitä opimme töissä, harrastuksissa tai erilaisissa luottamustehtävissä. Merkit nähdään keinona tukea elinikäistä oppimista sekä työllistymistä ja niillä pyritään ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Avointen osaamismerkkien alkuperäinen ajatus ei ole pelkästään epävirallisen oppimisen näkyväksi tekeminen, vaan myös se, että parempaan osaamiseen tunnistamiseen päästään, kun organisaatioiden lisäksi myös henkilöt ja yhteisöt voivat tunnistaa ja tunnustaa omaa tai toistensa osaamista, taitoja ja saavutuksia.

Teknisestä näkökulmasta avoin osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadata kertoo, kuka on myöntänyt merkin kenelle, mitä merkki tunnistaa ja tunnustaa ja millä kriteereillä. Metadata noudattaa Open Badge -standardia, jonka pohjalta voidaan tarkistaa, onko merkki aito ja onko se voimassa.

Oppimisanalytiikka: Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta ja oppimisprosessista kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia tarkoituksena ymmärtää sekä kehittää oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikka kerää, mittaa, analysoi ja raportoi opiskelusta kertyvää dataa, tekniset toiminnallisuudet on sisäänrakennettu uusimpiin oppimisalustoihin. Oppimisanalytiikka perustuu opiskelijan digitaalisiin jälkiin, joita hän opiskelunsa aikana jättää käytettyihin järjestelmiin.

Oppimisen ja opettamisen data: Oppimisen ja opettamisen datalla tarkoitetaan eri alustoihin oppimisen ja opetuksen prosessissa kertyvää tietoa.

Erityisesti opinnäytetöitä koskevat määritelmät

Aineistonhallintasuunnitelma: Aineistonhallintasuunnitelma (DMP, Data Management Plan) on virallinen ja dynaaminen asiakirja, jossa määritellään, miten resursseja hallinnoidaan opinnäytetyön elinkaaren ajan. Suunnitelma kattaa esimerkiksi aineistot, analyysivaiheet (esim. protokollat, algoritmit, menettelyt), laitteet ja työkalut (esim. laboratoriolaitteita ja valmistajia, reagensseja, infrastruktuuria ja ohjelmistoja koskevat tiedot), muun asianmukaisen dokumentaation, versioinnin, säilytyksen, palvelut ja sopimusehdot sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen kehittämisen ja jakamisen. (AVOTT 2023, 34.)

Arkistointikelpoisuus: Opinnäytetyön arkistointikelpoiseen osaan kuuluu opinnäytetyöstä kaikki se, missä julkaisumuoto tai formaatti mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida arkistoida.

Avaaminen: Opinnäytetyön avaaminen tarkoittaa, että opinnäytetyön arkistointikelpoinen osa asetetaan maksutta saataville verkkoon. Opinnäytetyön julkisuus taas tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Julkinen opinnäytetyö ei siis välttämättä ole avoin.

Embargo: Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

FAIR-periaatteet: FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)

Julkaisuarkisto: Tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuva tekninen järjestelmä ja sen ympärille rakennetut palvelut. (Tieteen termipankki)

Julkinen opinnäytetyö: ks. Avaaminen

Kirjoittajamaksu: Maksu, jonka avoimesti saatavilla olevan lehden kustantaja voi periä tekijältä tai hänen taustaorganisaatioltaan. Kirjoittajamaksuja voivat periä täysin avoimet (ns. kultaisen mallin lehdet) tai ns. hybridilehdet, joissa vain osa sisällöstä on avointa. (Tieteen termipankki, APC-maksu)

Liitännäisaineisto: Opinnäytetyön toimeksiantoon liittyvä aineisto, jonka tietoja ei julkisteta.

Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Saalistajajulkaisu: Lehti tai muu julkaisu, joka esiintyy tieteellisenä, mutta laiminlyö tiedekustantajalle kuuluvan vastuun esimerkiksi vertaisarvioinnista, ja jonka toiminta perustuu aggressiiviseen markkinointiin ja kirjoittajilta perittäviin maksuihin. (Tieteen termipankki)

Yritysyhteistyö: Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus
Name (sv)	Öppen utbildning och öppna lärresurser
Name (en)	Open education and educational resources
Description (fi)	Linjaus koostuu yhteisistä periaatteista ja (a) avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen, (b) oppimateriaalien avoimen saatavuuden sekä (c) opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjauksista, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä. Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on yhteinen Tutkimusjulkaisujen avoimuuden linjauksen kanssa.
Description (sv)	Denna policy består av gemensamma principer samt delpolicyer för (a) öppna lärmetoder, (b) öppen tillgång till lärresurser och (c) öppen tillgång till lärdomsprov, där mål och åtgärder definieras. Delpolicyn för öppen tillgång till lärdomsprov är gemensam med policyn för öppen tillgång till forskningspublikationer.
Description (en)	The policy is composed of joint principles and policy components of (a) open educational practices, (b) open access to educational resources and (c) open access to theses that determine objectives and actions. Policy component for open access to theses is shared with the Policy on open access to scholarly publications.
Field	Domain:Education
Validity start	2025
Validity End	2030
Tags
Has part	Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt, Oppimateriaalien avoin saatavuus, Opinnäytetöiden osalinjaus
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Laatu	Kvalitet	Quality	Periaate	show / edit
2	Tekijänoikeus	Upphovsrätt	Copyright	Periaate	show / edit
3	Oppijoiden monimuotoisuus	De lärandes diversitet	Diversity of learners	Periaate	show / edit
4	Meritoituminen	Meritering	Merit	Periaate	show / edit

Add new section

Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

• vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
• opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
• opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC kurssit)
• opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
• avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Med öppna lärmetoder (Open Educational Practices) avses tillvägagångssätt som gör lärande och undervisning transparenta samt möjliga att sprida och vidareutveckla. Sådana metoder är exempelvis:

• gemensamt lärande samt utveckling av undervisningen mellan elever, forskare och undervisningspersonal och samhället i övrigt
• att involvera studerande i planeringen av den egna utbildningsgången, inklusive att identifiera och godkänna kunskap som inhämtats utanför läroanstalten
• att öppna utbildningsutbudet för den breda allmänheten (t.ex. MOOCkurser)
• delning och fortsatt användning av material för planering och arrangerande av undervisning (t.ex. undervisningsplaner, utvärderingsmetoder, instruktioner, erfarenheter av genomförande av undervisning samt lärande)
• användning, vidareutveckling och gemensam utveckling av öppna digitala lärresurser (t.ex. videoinspelningar, podcasts, skriftligt material).

Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oppijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai tutkintovaatimuksia, mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnustamista edeltää yleensä osaamisen tunnistaminen, jossa koulutustoimija selvittää oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia

Saatavuus tarkoittaa esim. julkisen asiakirjan tietojen saatavuutta, eli asiakirjan tiedot ovat hyödynnettävissä haluttuna aikana ja vaaditulla tavalla. Saatavilla oleva asiakirja voi olla esimerkiksi avoimesti saatavilla tai pyydettäessä saatavilla.

Med MyData (egendata) avses en människoorienterad approach till hantering av data som gäller individer. Målet med MyData är att en person själv kan hantera användningen av sina personuppgifter på ett sätt som stöder (åter)användning, interoperabilitet, maskinläsbarhet och tydlighet. MyData kan även avse en delmängd personuppgifter som uppfyller tidigare nämnda egenskaper. Principerna för MyData är människoorienterad hantering av personuppgifter, individen som ”integrationspunkt” – det vill säga den som möjliggör informationsflödet – stärkande av individen, möjlighet att överföra information, transparens och ansvarsfullhet samt interoperabilitet. Med hjälp av dessa principer i MyData-deklarationen är det möjligt att granska i vilken grad MyData förverkligas.

MyDatalla (omadatalla) tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilöön liittyvän tiedon hallintaan. MyDatalla tavoitellaan sitä, että henkilö itse voi jatkokäyttää ja hallinnoida omia henkilöä koskevien tietojensa (jatko)käyttöä yhteentoimivalla, koneluettavalla ja selkeällä tavalla. MyDatalla voidaan tarkoittaa myös henkilötietojen osajoukkoa, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat. MyDatan periaatteet ovat ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta, yksilö ”integraatiopisteenä” – eli tiedonliikkumisen mahdollistajana – yksilön voimaannuttaminen, tiedon siirrettävyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä yhteentoimivuus. Näiden MyData-julistuksessa aukikirjoitettujen periaatteiden avulla voidaan tarkastella MyDatan toteutumisastetta

MyData refers to a people-centred approach to managing person-related information. MyData aims to enable individuals to continue to use and manage the (continued) use of their personal data in an interoperable, machine-readable and clear manner. MyData can also refer to a subset of personal data in which the above features are realised. MyData’s principles involve peoplecentred management of personal data, the individual as the “integration point” – that is, the enabler of the information flow, the individual’s empowerment, transferability of data, transparency and responsibility, and interoperability. These principles, written out in the MyData declaration can be used to examine the degree of implementation of MyData.

Oppimisen avaamisella tai avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä sen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä. Vaikka avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen, avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.

Opetus muodostaa avoimuuden kannalta jatkumon, jossa toisessa ääripäässä on kaikille avoimesti ja maksutta tarjolla oleva opetus, toisessa taas vainrajatulle ryhmälle (esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille) tarkoitettu opetus. Käytännössä eri opetustilanteiden luokitteleminen jompaankumpaan ääripäähän tai niiden väliin voi olla vaikeaa: muuten avoimessa opetuksessa saatetaan resurssien vuoksi joutua rajaamaan esimerkiksi suoritusmerkintöjen antamista, kun taas esimerkiksi ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun opetuksen seuraaminen saattaa olla muillekin mahdollista. Tässä linjauksessa määritellään kaikille avoimeen opetukseen kuuluvaksi kaikki opetus, joka on laajasti saatavilla ja johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Oppimissuorituksen myöntäminen kaikille avoimesta opetuksesta voi olla maksullista. Kaikille avoin opetus voi tapahtua lähiopetuksena, etäopetuksena tai hybridinä, esimerkiksi erilaisten avointen verkkokurssien avulla.

Avoimia osaamismerkkejä (Open Badge) luodaan ja myönnetään osaamisen, taitojen ja saavutusten tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Avoimet osaamismerkit liittyvät usein epävirallisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Avoimilla osaamismerkeillä pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan esimerkiksi se, mitä opimme töissä, harrastuksissa tai erilaisissa luottamustehtävissä. Merkit nähdään keinona tukea elinikäistä oppimista sekä työllistymistä ja niillä pyritään ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Avointen osaamismerkkien alkuperäinen ajatus ei ole pelkästään epävirallisen oppimisen näkyväksi tekeminen, vaan myös se, että parempaan osaamiseen tunnistamiseen päästään, kun organisaatioiden lisäksi myös henkilöt ja yhteisöt voivat tunnistaa ja tunnustaa omaa tai toistensa osaamista, taitoja ja saavutuksia.

Teknisestä näkökulmasta avoin osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadata kertoo, kuka on myöntänyt merkin kenelle, mitä merkki tunnistaa ja tunnustaa ja millä kriteereillä. Metadata noudattaa Open Badge -standardia, jonka pohjalta voidaan tarkistaa, onko merkki aito ja onko se voimassa.

Oppimisen ja opettamisen datalla tarkoitetaan eri alustoihin oppimisen ja opetuksen prosessissa kertyvää tietoa.

Publikationen kan i sin helhet laddas ner via Internet och läsas, skrivas ut och kopieras i minst icke-kommersiellt syfte utan begränsningar eller avgifter.

The publication in its entirety is available on the Internet free of charge and without restrictions to read, print and copy at least for non-commercial use.

Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Creative Commons, the world's most common open licensing system, was created in 2001. It is the preferred licence for open source material in many countries. Creative Commons licences are designed to be easy to use and understand. It is up to the author to decide on the licence according to their own objectives. In principle, a CC licence includes an irrevocable worldwide right to redistribute the material. By choosing the appropriate additional conditions from a list of four, the author can limit these rights as they see fit. Read more: https://creativecommons.org/

Creative Commons, världens vanligaste öppna licenssystem, skapades 2001. Det är den rekommenderade licensen för öppet tillgängligt material i många länder. Creative Commons-licenser (länk på finska) är utformade för att vara lätta att använda och för-stå. Upphovspersonen väljer licens enligt sina egna mål sättningar. Utgångspunkten är att en CC-licens innehåller en oåterkallelig världsomspännande rätt att vidaredistribuera materialet. Genom att välja lämpliga ytterligare villkor bland de fyra nedan kan upphovspersonen begränsa dessa rättigheter på det sätt som hen anser lämpligt. Inga ytterligare begränsningar eller villkor kan knytas till CC-licensen. Läs mer: https://creativecommons.org/

Tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuva tekninen järjestelmä ja sen ympärille rakennetut palvelut. (Tieteen termipankki)

Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus ja oppimistarkoitukseen osittain suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota, jotka on

• vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
• jaettu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen.

Vaikka tutkimusjulkaisuja voidaan käyttää oppimateriaaleina etenkin ylemmillä koulutustasoilla ja vaikka siten tutkimusjulkaisujen avoimuus tekee näistä avoimia oppimateriaaleinakin, tämä linjaus koskee ennen kaikkea sellaisia oppimateriaaleja, jotka eivät ole ensisijaisesti tutkimusjulkaisuja. Lisäksi linjauksessa yhdeksi avoimeksi oppimateriaaliksi katsotaan pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.

Avointen oppimateriaalien määritelmä seuraa UNESCOn 2019 oppimateriaalisuosituksessa annettua avointen oppimateriaalien määritelmää muuten, mutta siitä on poistettu maininta tutkimusmateriaaleista, joita käsitellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa.

Suomalaiseen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöön kuuluvat:

• yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat, opettajat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja
• suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine opettajineen ja tutkijoineen sekä opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöineen
• suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivat opiskelijat
• suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot
• suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC
• suomalaiset tieteelliset seurat
• suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat
• suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot
• suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Oppijalla tarkoitetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa henkilöä, joka osallistuu suomalaisen korkeakoulun järjestämään koulutukseen tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa tai muutoin hyödyntää suomalaisten korkeakoulujen tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Oppijoihin sisältyvät suomalaisten korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat, mutta oppija ei välttämättä ole tutkinto-opiskelija.

Avoin lisenssi on valmiiksi muotoiltu käyttölupa, jonka käyttöehtojen noudattaminen on edellytyksenä materiaalin käytölle. Avoimesti julkaistut materiaalit ovat kaikkien luettavissa. Jos materiaalia haluaa käyttää julkisesti, tulee noudattaa lisenssin ehtoja. Teoksen jatkokäyttäjä voi siis noudattaa avoimen lisenssin ehtoja, joihin kuuluu esim. tekijän ja lähteen mainitseminen tekijän muotoilemalla tavalla. Jatkokäyttäjä saa lisenssin ehtoja noudattamalla lisenssin myöntämät oikeudet, kuten jatkolevitys- ja muunteluoikeudet. (AVOTT 2020c, 2.)

Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.

Julkaisukanavassa ilmestynyt tutkimustuotos.

Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Julkiset asiakirjat, esimerkiksi opinnäytetyöt, ovat saavutettavia. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10).

Creative Commons -lisenssi on kansainvälinen lisenssistandardi, jonka avulla tekijä voi jakaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle. Katso lisää: https://creativecommons.fi.

Avointen oppimisen osaamisvaatimusten kansallisessa suosituksessa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimen oppimisen osaajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimukset muodostavat kolmiportaisen, kumuloituvan asteikon:

• avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki materiaalien hyödyntäjälle antaa ja asettaa, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua,
• avoimien oppimateriaalien laatija ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa, osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja ja tietoturvakysymyksiä sekä osaa osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa
• avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä

Opetuksen järjestäjillä on monenlaista osaamista opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Osa voi olla kirjalliseen asuun tuotua eksplisiittistä tietoa, kuten erilaisia suunnitelmia opetettavan opintojakson kulusta tai käytettävistä menetelmistä. Osa taas voi olla implisiittisempää osaamista, esimerkiksi kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tätä osaamistaan voi jakaa toisille monella tavalla, parhaimmillaan myös organisaatiorajojen yli. Kirjallisia tai muita materiaaleja voi suoraan jakaa toisille opetuksen järjestäjille, kun taas implisiittisempää osaamista voi jakaa esimerkiksi esitelmätilaisuuksissa tai epämuodollisena vertaisohjaamisena ja mentoroimisena.

Oppijoita voi osallistaa avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen monella tasolla. Yksittäinen oppija voi ensinnäkin suunnitella omaa avointa oppimistaan räätälöimällä itselleen koulutuksen erilaisista opintojaksoista. Lisäksi oppijoita voi yleisemmin osallistaa erilaisten avoimessa oppimisessa hyödynnettävien opintojaksojen suunnitteluun esimerkiksi kyselyiden tai työpajojen avulla. Myös opintojaksojen kehittäminen oppijoilta saadun palautteen avulla on avoimen oppimiseen suunnitteluun ja toteutukseen osallistamista.

Oppimistuotos on oppimisen tuloksena syntynyt materiaali, esimerkiksi blogikirjoitus, video tai raportti.

Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakamisella tarkoitetaan esimerkiksi opetussuunnitelmien, arviointimenetelmien sekä opettamisen toteutukseen ja oppimiseen liittyvien ohjeistusten ja kokemusten avointa jakamista.

Med metadata avses beskrivande och sammanfattande information om forskningsmaterialets kontext, innehåll och struktur, behandling och/eller hantering samt insamling av det.

Metadata or descriptive information refers to the context, content and structure, management and/or processing of research data and information describing and summarising its compilation.

Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta ja oppimisprosessista kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia tarkoituksena ymmärtää sekä kehittää oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikka kerää, mittaa, analysoi ja raportoi opiskelusta kertyvää dataa, tekniset toiminnallisuudet on sisäänrakennettu uusimpiin oppimisalustoihin. Oppimisanalytiikka perustuu opiskelijan digitaalisiin jälkiin, joita hän opiskelunsa aikana jättää käytettyihin järjestelmiin.

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP, Data Management Plan) on virallinen ja dynaaminen asiakirja, jossa määritellään, miten resursseja hallinnoidaan opinnäytetyön elinkaaren ajan. Suunnitelma kattaa esimerkiksi aineistot, analyysivaiheet (esim. protokollat, algoritmit, menettelyt), laitteet ja työkalut (esim. laboratoriolaitteita ja valmistajia, reagensseja, infrastruktuuria ja ohjelmistoja koskevat tiedot), muun asianmukaisen dokumentaation, versioinnin, säilytyksen, palvelut ja sopimusehdot sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen kehittämisen ja jakamisen. (AVOTT 2023, 34.)

Data Management Plan (DMP) is a formal and dynamic document that specifies how resources are managed across the life cycle of a thesis, covering, for instance, research data, analysis steps (e.g. protocols, algorithms, procedures), devices and tools (e.g. information on lab equipment and manufacturers, reagents, infrastructure, software), other relevant documentation, versioning, preservation, services, terms and conditions, and open development and sharing of research data, methods and infrastructures. (Open Science and Research Coordination in Finland, Federation of Finnish Learned Societies 2023, 34)

Opinnäytetyön arkistointikelpoiseen osaan kuuluu opinnäytetyöstä kaikki se, missä julkaisumuoto tai formaatti mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida arkistoida.

Opinnäytetyön avaaminen tarkoittaa, että opinnäytetyön arkistointikelpoinen osa asetetaan maksutta saataville verkkoon. Opinnäytetyön julkisuus taas tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Julkinen opinnäytetyö ei siis välttämättä ole avoin.

ks. Avaaminen

Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

Begränsning, enligt vilken fri användning av materialet börjar först efter en reglerad väntetid efter att t.ex. en publikation kommit ut.

A restriction under which material can be freely used only after a set waiting period, for example once a publication has been released.

FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)

Maksu, jonka avoimesti saatavilla olevan lehden kustantaja voi periä tekijältä tai hänen taustaorganisaatioltaan. Kirjoittajamaksuja voivat periä täysin avoimet (ns. kultaisen mallin lehdet) tai ns. hybridilehdet, joissa vain osa sisällöstä on avointa. (Tieteen termipankki, APC-maksu)

Opinnäytetyön toimeksiantoon liittyvä aineisto, jonka tietoja ei julkisteta.

Lehti tai muu julkaisu, joka esiintyy tieteellisenä, mutta laiminlyö tiedekustantajalle kuuluvan vastuun esimerkiksi vertaisarvioinnista, ja jonka toiminta perustuu aggressiiviseen markkinointiin ja kirjoittajilta perittäviin maksuihin. (Tieteen termipankki)

Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Med öppnande av utbildning eller öppen utbildning (Open Education) avses att öka tillträdet till och medverkan i lärande för en bredare allmänhet och olika målgrupper genom att sänka hindren för lärande och öka dess tillgänglighet, utbud och fokus på inlärare. Detta gör undervisning, lärande, informationsproduktion, medskapande och spridningsmöjligheter mera mångsidiga och kombinerar formellt och informellt lärande. Även om öppen utbildning ofta sker med hjälp av digital teknologi är det inte samma sak som utbildning där man använder digitala verktyg eller digitalisering av undervisning eller lärresurser.

Opening up education or Open Education means extending access to and participation in education to larger audiences and target groups by lowering barriers to education and increasing accessibility, unrestrictedness, offering and learner-centeredness. It diversifies the possibilities of teaching, learning and building, joint development and sharing of knowledge and combines the pathways of formal and nonformal learning. Although open education is often carried out using digital technologies, open education is not the same as digital education or digitalisation of educational resources.