Sanasto[edit]

Aineistonhallintasuunnitelma: Aineistonhallintasuunnitelma (DMP, Data Management Plan) on virallinen ja dynaaminen asiakirja, jossa määritellään, miten resursseja hallinnoidaan opinnäytetyön elinkaaren ajan. Suunnitelma kattaa esimerkiksi aineistot, analyysivaiheet (esim. protokollat, algoritmit, menettelyt), laitteet ja työkalut (esim. laboratoriolaitteita ja valmistajia, reagensseja, infrastruktuuria ja ohjelmistoja koskevat tiedot), muun asianmukaisen dokumentaation, versioinnin, säilytyksen, palvelut ja sopimusehdot sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen kehittämisen ja jakamisen. (AVOTT 2023, 34.)

Arkistointikelpoisuus: Opinnäytetyön arkistointikelpoiseen osaan kuuluu opinnäytetyöstä kaikki se, missä julkaisumuoto tai formaatti mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla myös osia, kuten tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida arkistoida.

Avaaminen: Opinnäytetyön avaaminen tarkoittaa, että opinnäytetyön arkistointikelpoinen osa asetetaan maksutta saataville verkkoon. Opinnäytetyön julkisuus taas tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Julkinen opinnäytetyö ei siis välttämättä ole avoin.

Avoimen lähdekoodin ohjelmisto: on tietokoneohjelmisto, jonka lähdekoodi julkaistaan avoimella lisenssillä. Tämän nojalla tekijänoikeuksien haltija myöntää käyttäjille oikeuden käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa ohjelmistoa kenelle tahansa ja mihin tahansa tarkoitukseen. Tutkimusmenetelmien avoin lähdekoodi tarjoaa algoritmien sanallisiin kuvauksiin nähden täydentävää tietoa menetelmien toistettavuudesta ja uudelleenkäytöstä.

Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset: Avointen oppimisen osaamisvaatimusten kansallisessa suosituksessa määritellään, mitä tietoja ja taitoja avoimen oppimisen osaajan pitäisi hallita. Osaamisvaatimukset muodostavat kolmiportaisen, kumuloituvan asteikon:

avoimien oppimateriaalien hyödyntäjä ymmärtää avoimen oppimisen peruskäsitteet ja osaa sijoittaa ne laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään, ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki materiaalien hyödyntäjälle antaa ja asettaa, osaa löytää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja ja muita materiaaleja omassa opetuksessaan tekijänoikeuksia ja lisenssiehtoja noudattaen sekä osaa arvioida avoimien oppimateriaalien laatua,
avoimien oppimateriaalien laatija ymmärtää, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tekijänoikeuslaki oppimateriaalien laatijalle antaa ja asettaa, osaa laatia, julkaista ja kuvailla avoimia oppimateriaaleja, ymmärtää avoimiin oppimateriaaleihin liittyviä tietosuoja ja tietoturvakysymyksiä sekä osaa osoittaa ansionsa avointen oppimateriaalien laatimisessa
avoimen oppimisen vaikuttaja tuntee avoimia oppimis ja opetuskäytäntöjä, tietää, miten avoimia oppimateriaaleja ja avoimia verkkokursseja yhteiskehitetään, sekä tunnistaa avoimen oppimisen verkostoitumis- ja ansioitumiskäytäntöjä

Avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen osallistaminen: Oppijoita voi osallistaa avoimen oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen monella tasolla. Yksittäinen oppija voi ensinnäkin suunnitella omaa avointa oppimistaan räätälöimällä itselleen koulutuksen erilaisista opintojaksoista. Lisäksi oppijoita voi yleisemmin osallistaa erilaisten avoimessa oppimisessa hyödynnettävien opintojaksojen suunnitteluun esimerkiksi kyselyiden tai työpajojen avulla. Myös opintojaksojen kehittäminen oppijoilta saadun palautteen avulla on avoimen oppimiseen suunnitteluun ja toteutukseen osallistamista.

Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt: Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä (Open Educational Practices) tarkoitetaan käytänteitä, joilla oppimisesta ja opetuksesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi:

vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä
opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC kurssit)
opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, ohjeistukset, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta)
avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit).

Avoimet osaamismerkit: Avoimia osaamismerkkejä (Open Badge) luodaan ja myönnetään osaamisen, taitojen ja saavutusten tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Avoimet osaamismerkit liittyvät usein epävirallisen oppimisen näkyväksi tekemiseen. Avoimilla osaamismerkeillä pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan esimerkiksi se, mitä opimme töissä, harrastuksissa tai erilaisissa luottamustehtävissä. Merkit nähdään keinona tukea elinikäistä oppimista sekä työllistymistä ja niillä pyritään ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä.

Avointen osaamismerkkien alkuperäinen ajatus ei ole pelkästään epävirallisen oppimisen näkyväksi tekeminen, vaan myös se, että parempaan osaamiseen tunnistamiseen päästään, kun organisaatioiden lisäksi myös henkilöt ja yhteisöt voivat tunnistaa ja tunnustaa omaa tai toistensa osaamista, taitoja ja saavutuksia.

Teknisestä näkökulmasta avoin osaamismerkki on kuva, joka sisältää metadataa. Metadata kertoo, kuka on myöntänyt merkin kenelle, mitä merkki tunnistaa ja tunnustaa ja millä kriteereillä. Metadata noudattaa Open Badge -standardia, jonka pohjalta voidaan tarkistaa, onko merkki aito ja onko se voimassa.

Avoin lisenssi: Avoin lisenssi on valmiiksi muotoiltu käyttölupa, jonka käyttöehtojen noudattaminen on edellytyksenä materiaalin käytölle. Avoimesti julkaistut materiaalit ovat kaikkien luettavissa. Jos materiaalia haluaa käyttää julkisesti, tulee noudattaa lisenssin ehtoja. Teoksen jatkokäyttäjä voi siis noudattaa avoimen lisenssin ehtoja, joihin kuuluu esim. tekijän ja lähteen mainitseminen tekijän muotoilemalla tavalla. Jatkokäyttäjä saa lisenssin ehtoja noudattamalla lisenssin myöntämät oikeudet, kuten jatkolevitys- ja muunteluoikeudet. (AVOTT 2020c, 2.)

Avoin oppimateriaali: Avoimilla oppimateriaaleilla (Open Educational Resources) tarkoitetaan minkä tahansa muotoisia ja millä tahansa välineellä käytettäviä, opetus ja oppimistarkoitukseen osittain suunniteltuja materiaaleja tai informaatiota, jotka on

vapautettu yleiseen käyttöön (Public Domain) tai
jaettu avoimella lisenssillä, joka antaa muille kuin tekijälle oikeuden maksuttomaan pääsyyn, uudelleenkäyttöön, uudelleen soveltamiseen, muokkaukseen ja edelleen jakamiseen.

Vaikka tutkimusjulkaisuja voidaan käyttää oppimateriaaleina etenkin ylemmillä koulutustasoilla ja vaikka siten tutkimusjulkaisujen avoimuus tekee näistä avoimia oppimateriaaleinakin, tämä linjaus koskee ennen kaikkea sellaisia oppimateriaaleja, jotka eivät ole ensisijaisesti tutkimusjulkaisuja. Lisäksi linjauksessa yhdeksi avoimeksi oppimateriaaliksi katsotaan pedagogisesti mielekäs ja oppimisessa hyödynnettävissä oleva kokonaisuus.

Avointen oppimateriaalien määritelmä seuraa UNESCOn 2019 oppimateriaalisuosituksessa annettua avointen oppimateriaalien määritelmää muuten, mutta siitä on poistettu maininta tutkimusmateriaaleista, joita käsitellään Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa.

Avoin oppiminen: Oppimisen avaamisella tai avoimella oppimisella (Open Education) tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista suuremmille yleisöille ja kohderyhmille madaltamalla oppimisen esteitä ja lisäämällä sen saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Se monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä. Vaikka avoin oppiminen tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen, avoin oppiminen ei ole sama asia kuin digitaalisuutta hyödyntävä oppiminen tai opetuksen tai oppimateriaalien digitalisoiminen.

Avoin saatavuus: Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.

Avointiede: Juu joo.

CC-lisenssi: Creative Commons -lisenssi on kansainvälinen lisenssistandardi, jonka avulla tekijä voi jakaa osan tekijänoikeuksistaan ja antaa haluamansa vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle. Katso lisää: https://creativecommons.fi.

Creative Commons: Creative Commons, maailman yleisin avoin lisenssijärjestelmä, luotiin vuonna 2001. Se on suosituslisenssi avoimille aineistoille useissa maissa. Creative Commons -lisenssit on suunniteltu helppokäyttöisiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Aineiston tekijä päättää itse lisenssistä omien tavoitteidensa mukaisesti. Lähtökohtaisesti CC-lisenssi sisältää maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää aineistoa. Valitsemalla sopivat lisäehdot neljän eri ehdon joukosta tekijä voi rajoittaa näitä oikeuksia sopivaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää: https://creativecommons.org/

Embargo: Rajoitus, jonka mukaan aineiston vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn odotusajan jälkeen esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä.

Esirekisteröinti: Esirekisteröinti tarkoittaa tutkimussuunnitelman määrittelyä etukäteen ja sen julkistamista luotettavassa avoimessa rekisterissä. Tämä auttaa erottamaan eksploratiivisen, hypoteeseja tuottavan tutkimuksen hypoteeseja todentavasta testauksesta. Esirekisteröinnistä voidaan ilmoittaa tutkimusraportissa.

FAIR-periaatteet: FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)

FinELib: Suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta.

Jatkokäyttöoikeus: Oikeus kopioida ja levittää edelleen tuotos ja käyttää sitä uusien töiden osana niin, että alkuperäislähteeseen viitataan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Jatkokäytöllä tarkoitetaan toisten kokoaman, johonkin muuhun tarkoitukseen kerätyn aineiston hyödyntämistä. Jatkokäytössä käytetään usein myös erilaisia menetelmiä kuin mitä alkuperäiset tutkijat ovat käyttäneet. Jatkokäyttöön viitataan usein myös termillä sekundaarianalyysi.

Julkaisu: Julkaisukanavassa ilmestynyt tutkimustuotos.

Julkaisuarkisto: Tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuva tekninen järjestelmä ja sen ympärille rakennetut palvelut. (Tieteen termipankki)

Julkaisuharkinta: Julkaisukanavan tekemä arviointi ja päätös luonnoksen julkaistavuudesta.

Julkaisukanava: Väline, jonka kautta julkaisu tavoittaa lukijat ja johon pääsemiseksi sen on saatava julkaisupäätös julkaisukanavan haltijalta.

Julkaisutiedonkeruu: Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmien mukaisesti tehty suomalaisten tutkimusjulkaisujen tiedonkeruu. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja korkeakoulujen ohjaukseen sekä tiedepolitiikan valmisteluun.

Julkinen opinnäytetyö: ks. Avaaminen

Kaikille avoin opetus: Opetus muodostaa avoimuuden kannalta jatkumon, jossa toisessa ääripäässä on kaikille avoimesti ja maksutta tarjolla oleva opetus, toisessa taas vainrajatulle ryhmälle (esimerkiksi tutkinto-opiskelijoille) tarkoitettu opetus. Käytännössä eri opetustilanteiden luokitteleminen jompaankumpaan ääripäähän tai niiden väliin voi olla vaikeaa: muuten avoimessa opetuksessa saatetaan resurssien vuoksi joutua rajaamaan esimerkiksi suoritusmerkintöjen antamista, kun taas esimerkiksi ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoille tarkoitetun opetuksen seuraaminen saattaa olla muillekin mahdollista. Tässä linjauksessa määritellään kaikille avoimeen opetukseen kuuluvaksi kaikki opetus, joka on laajasti saatavilla ja johon kuka tahansa voi osallistua maksutta. Oppimissuorituksen myöntäminen kaikille avoimesta opetuksesta voi olla maksullista. Kaikille avoin opetus voi tapahtua lähiopetuksena, etäopetuksena tai hybridinä, esimerkiksi erilaisten avointen verkkokurssien avulla.

Kannustin: Kannustimilla tarkoitetaan suoraan arvostuksen, esimerkiksi arviointikriteerien, huomionosoitusten tai palkitsemisen kautta tapahtuvaa motivointia.

Kansalaistiede: Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, jonka tavalliset ihmiset, eli kansalaistieteilijät, osittain tai kokonaan toteuttavat. Kansalaistiede voi palvella myös viranomaistietoa. Kansalaistieteilijät voivat osallistua tutkimuksen tekemisessä monella tavalla. He voivat esimerkiksi kerätä, luokitella tai analysoida tutkimukseen tarvittavaa dataa. Vastuullisessa kansalaistieteessä tärkeää on, että ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä. Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä. Kansalaistieteestä voidaan käyttää myös nimityksiä osallistava tiede, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi. Kansalaistiede edellyttää, että:

Kansalaistieteilijät ovat mukana vähintään yhdessä tutkimuksen vaiheessa.
Kansalaistieteilijät eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan sen tekijöitä.
Tutkimusta tulee yleensä johtaa koulutettu tieteilijä.

Kirjoittajamaksu: Maksu, jonka avoimesti saatavilla olevan lehden kustantaja voi periä tekijältä tai hänen taustaorganisaatioltaan. Kirjoittajamaksuja voivat periä täysin avoimet (ns. kultaisen mallin lehdet) tai ns. hybridilehdet, joissa vain osa sisällöstä on avointa. (Tieteen termipankki, APC-maksu)

Konferenssijulkaisu: Tieteellisessä kokouksessa pidettyyn esitykseen pohjautuva julkaisu.

Kypsä tutkimusmenetelmä tai infrastruktuuri: on ollut käytössä tarpeeksi kauan, jotta sen alkuvaiheen puutteet ja ongelmat on ehditty tunnistaa ja poistaa, sen suorituskykyä ymmärretään paremmin ja käytettävyyttä on mahdollisesti tehostettu ammattikäyttäjien ja muiden käyttäjien eduksi. Tutkimuksessa käytetään jatkuvasti eri kypsyystasoilla olevia menetelmiä ja infrastruktuureja, ja kypsyystason nostaminen voi olla olennainen osa tutkimusprosessia. Dokumentaation ja tuen voidaan myös katsoa kuuluvan kypsyyden ja avoimuuden tekijöihin. Esimerkkejä kypsyystasoista avoimissa tutkimusohjelmistoissa ovat: 1) avoimen lähdekoodin lisenssillä julkaistu raakakoodin repositorio, jossa dokumentoidaan, miten analyyseja voidaan toistaa; 2) suunnitteluvalinnat ja dokumentaatio, joiden avulla koodia/ohjelmistoa voidaan soveltaa välitöntä alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin ja yleisemmin; 3) täysi ohjelmistokirjasto, joka noudattaa suositeltavia ohjelmointikäytäntöjä, kuten kattavia yksikkötestejä ja muita suosituksia; 4) täysin uusittava työnkulku, joka kattaa kaikki tiedot alkuperäisaineistosta laskennalliseen käsittelyyn ja lopulliseen raportointiin. Laadullisessa tutkimuksessa menetelmän kypsyystaso voi tarkoittaa esimerkiksi protokollaa tai kyselyä, jota on testattu laajemmin ja kehitetty useissa eri tutkimuksissa. Kypsät menetelmät voivat auttaa tutkimuksen standardoinnissa.

Liitännäisaineisto: Opinnäytetyön toimeksiantoon liittyvä aineisto, jonka tietoja ei julkisteta.

Lisenssi: Lisenseillä tekijät ja tekijänoikeuksien haltijat myöntävät laajennettuja käyttöoikeuksia dataan, luoviin teoksiin ja koodiin. Tietokoneohjelmistoille ja komentosarjoille on saatavilla lukuisia vakiintuneita lisenssejä. Avoimilla lisensseillä tarkoitetaan avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia lisenssejä. Jotkut avoimet lisenssit sisältävät johdannaisteosten jakamista koskevia ehtoja (esim. GPL, CC BY-SA). Sallivissa avoimissa lisensseissä (esim. MIT, BSD-2-clause, CC BY, CC0) on asetettu vähimmäisvaatimukset johdannaisaineistojen uudelleenkäytölle ja lisensoinnille. Yhteensopivuuteen liittyvät seikat voivat rajoittaa lisenssin valintaa.

Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.

Mikrojulkaisu: ovat lyhyitä vertaisarvioituja ja viitattavissa olevia julkaisuja, joilla voidaan julkaista tiivistetysti tietoa uusista löydöksistä ja tuloksista, mahdollisesti ilman laajempaa tieteellistä narratiivia. Mikrojulkaisuja voidaan käyttää myös negatiivisista tuloksista tai kokeilujen epäonnistuneista toteutuksista viestimiseen.

MyData: MyDatalla (omadatalla) tarkoitetaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa henkilöön liittyvän tiedon hallintaan. MyDatalla tavoitellaan sitä, että henkilö itse voi jatkokäyttää ja hallinnoida omia henkilöä koskevien tietojensa (jatko)käyttöä yhteentoimivalla, koneluettavalla ja selkeällä tavalla. MyDatalla voidaan tarkoittaa myös henkilötietojen osajoukkoa, jossa edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat. MyDatan periaatteet ovat ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta, yksilö ”integraatiopisteenä” – eli tiedonliikkumisen mahdollistajana – yksilön voimaannuttaminen, tiedon siirrettävyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä yhteentoimivuus. Näiden MyData-julistuksessa aukikirjoitettujen periaatteiden avulla voidaan tarkastella MyDatan toteutumisastetta

Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakaminen: Opetukseen ja arviointiin liittyvien aineistojen jakamisella tarkoitetaan esimerkiksi opetussuunnitelmien, arviointimenetelmien sekä opettamisen toteutukseen ja oppimiseen liittyvien ohjeistusten ja kokemusten avointa jakamista.

Opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvän osaamisen jakaminen: Opetuksen järjestäjillä on monenlaista osaamista opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Osa voi olla kirjalliseen asuun tuotua eksplisiittistä tietoa, kuten erilaisia suunnitelmia opetettavan opintojakson kulusta tai käytettävistä menetelmistä. Osa taas voi olla implisiittisempää osaamista, esimerkiksi kokemuksia opetuksen toteuttamisesta. Tätä osaamistaan voi jakaa toisille monella tavalla, parhaimmillaan myös organisaatiorajojen yli. Kirjallisia tai muita materiaaleja voi suoraan jakaa toisille opetuksen järjestäjille, kun taas implisiittisempää osaamista voi jakaa esimerkiksi esitelmätilaisuuksissa tai epämuodollisena vertaisohjaamisena ja mentoroimisena.

Oppija: Oppijalla tarkoitetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa henkilöä, joka osallistuu suomalaisen korkeakoulun järjestämään koulutukseen tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa tai muutoin hyödyntää suomalaisten korkeakoulujen tarjoamia oppimismahdollisuuksia. Oppijoihin sisältyvät suomalaisten korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat, mutta oppija ei välttämättä ole tutkinto-opiskelija.

Oppimisanalytiikka: Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijasta ja oppimisprosessista kertyvien tietojen keräämistä, mittaamista, analysointia ja raportointia tarkoituksena ymmärtää sekä kehittää oppimista ja oppimisympäristöjä. Oppimisanalytiikka kerää, mittaa, analysoi ja raportoi opiskelusta kertyvää dataa, tekniset toiminnallisuudet on sisäänrakennettu uusimpiin oppimisalustoihin. Oppimisanalytiikka perustuu opiskelijan digitaalisiin jälkiin, joita hän opiskelunsa aikana jättää käytettyihin järjestelmiin.

Oppimisen ja opettamisen data: Oppimisen ja opettamisen datalla tarkoitetaan eri alustoihin oppimisen ja opetuksen prosessissa kertyvää tietoa.

Oppimistuotos: Oppimistuotos on oppimisen tuloksena syntynyt materiaali, esimerkiksi blogikirjoitus, video tai raportti.

Osaamisen tunnustaminen: Osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa oppijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai tutkintovaatimuksia, mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnustamista edeltää yleensä osaamisen tunnistaminen, jossa koulutustoimija selvittää oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia

Palvelu: Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa palvelut ymmärretään toimintoina, joilla organisaatio tekee mahdolliseksi ja edesauttaa avointa toimintakulttuuria.

Pitkäaikaissaatavuus: Tutkimusjulkaisujen ja niiden metadatan saatavuuden, luettavuuden, ymmärrettävyyden ja käytettävyyden varmistaminen myös kauas tulevaisuuteen.

Pre-print: Vertaisarvioimaton, julkisesti saavutettavaan tietokantaan tallennettu julkaisuluonnos.

Protokolla: Protokollissa dokumentoidaan numeroidut vaiheet, joita on noudatettava tietyssä tutkimuksessa saatujen tulosten uusimiseksi. Vaiheita ovat esimerkiksi aineiston keruu, analyysi (mukaan lukien menetelmät) ja tulosten tuottaminen. Protokollia on joissain tapauksissa mahdollista automatisoida esimerkiksi laboratoriotyössä tai laskennallisessa tutkimuksessa.

Repositorio: Repositorio on tietokanta tai virtuaalinen arkisto, joka on perustettu tieteellisten tuotosten keräämistä, levittämistä ja säilyttämistä varten. Open Science Framework on yksi esimerkki nimenomaan tutkimusmenetelmiä varten tarkoitetuista repositorioista, ja digitaalisia repositorioita on tarjolla myös tietojenkäsittelyä ja ohjelmistopaketteja varten (esim. GitHub ja Zenodo).

Rinnakkaistallennus: Julkaisun tai julkaistavaksi hyväksytyn luonnoksen tallentaminen alkuperäisestä julkaisijasta riippumattomaan julkaisuarkistoon avoimesti saataville.

Saalistajajulkaisu: Lehti tai muu julkaisu, joka esiintyy tieteellisenä, mutta laiminlyö tiedekustantajalle kuuluvan vastuun esimerkiksi vertaisarvioinnista, ja jonka toiminta perustuu aggressiiviseen markkinointiin ja kirjoittajilta perittäviin maksuihin. (Tieteen termipankki)

Saatavuus: Saatavuus tarkoittaa esim. julkisen asiakirjan tietojen saatavuutta, eli asiakirjan tiedot ovat hyödynnettävissä haluttuna aikana ja vaaditulla tavalla. Saatavilla oleva asiakirja voi olla esimerkiksi avoimesti saatavilla tai pyydettäessä saatavilla.

Saavutettavuus: Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Julkiset asiakirjat, esimerkiksi opinnäytetyöt, ovat saavutettavia. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10).

Suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö: Suomalaiseen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöön kuuluvat:

yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat, opettajat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja
suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine opettajineen ja tutkijoineen sekä opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöineen
suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toimivat opiskelijat
suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot
suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC
suomalaiset tieteelliset seurat
suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat
suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot
suomalaiset tieteelliset kustantajat.

Suomalainen tutkimusyhteisö: Suomalaisen tieteellisen tutkimusyhteisön muodostavat:

yksittäiset suomalaiset ja ulkomaiset tutkijat ja tohtorikoulutettavat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä apurahatutkijat, jotka ovat affilioituneet suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin tai joiden työtä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja

suomalaiset tutkimusorganisaatiot, kuten Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen

suomalaiset tutkimusrahoittajat, jotka ovat erikoistuneet rahoittamaan tieteellistä tutkimusta, kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja lukuisat yksityiset säätiöt ja rahastot

suomalaiset avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävät palveluntuottajat, muun muassa CSC

suomalaiset tieteelliset seurat

suomalaiset tieteelliset akatemiat ja neuvottelukunnat

suomalaiset tieteelliset kirjastot ja arkistot

suomalaiset tieteelliset kustantajat.

TKI-toiminta: TKI-toiminnalla tarkoitetaan tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoimintaa.

Tiedelehtisopimus: Suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen konsortio FinElibin neuvottelema e-aineistosopimus suomalaiselle tiedeyhteisölle.

Tiedon vähimmäisvaatimus: Tiedon vähimmäisvaatimuksella varmistetaan tuotetun datan raportointi siten, että muiden tutkijoiden on mahdollista todentaa sekä tulkita ja analysoida dataa.

Toimintakulttuuri: Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa toimintakulttuurilla tarkoitetaan tieteen ja tutkimuksen toimintaympäristöä ja tapoja.

Tutkija: Tutkijalla tarkoitetaan tässä linjauksessa laajasti korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön jäseniä, mukaan lukien tutkimukseen osallistuvat henkilöt. Määritelmä kattaa ammattitutkijoiden lisäksi myös muut eri rooleissa tutkimustyötä suorittavat, sen mahdollistavat tai sitä tukevat henkilöt sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden opettajat ja opiskelijat.

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).

Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).

Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.

Tutkimusdatan hyvä ja vastuullinen hallinta: Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:

Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
- löydettävää (Findable)
- saavutettavaa (Accessible)
- yhteentoimivaa (Interoperable)
- uudelleenkäytettävää (Reusable).
FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.
Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
- tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
- tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.
Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Tutkimusinfrastruktuurit: ovat usein yhteisten ponnistusten ja pitkäjänteisen resurssien kartuttamisen tulosta, ja ne tehostavat yhteistyötä ja tutkimusresurssien tehokasta käyttöä. Ne voivat olla välineitä, laitteita, tietoverkkoja, tietokantoja, aineistoja ja palveluita tai tutkimusorganisaatioita, joiden tarkoitus on helpottaa tutkimusta, edistää tutkimusyhteistyötä sekä vahvistaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja tietotaitoa. Tutkimusinfrastruktuureja (esim. kirjastoja, kasvihuoneita, tutkimusmetsiä ja -navettoja, laboratorioita, tietokonelaitteita, tietokantoja, ohjelmistorepositorioita) voidaan käyttää infrastruktuuripalveluiden (kasvihuoneessa suoritettava tutkimuspalvelu) tarjoamiseen. Vastuuorganisaatio voi tarjota tukea esimerkiksi koneiden ja laitteiden käytössä onnistuneiden tutkimusten tai kokeilujen toteuttamiseksi. Tällaiset palvelut voivat olla virtuaalisia (esim. tietotuotteet), etäyhteyden välityksellä tarjottavia (esim. mittauslaitteiden etähallinta) tai paikan päällä suoritettavia (esim. paikan päällä käynti mittauslaitteen kalibroimiseksi). Tutkimusinfrastruktuurit voivat siten olla yksipaikkaisia, hajautettuja, virtuaalisia tai näiden yhdistelmiä, ja niitä käytetään usein tutkimusaineiston keräämiseen tietokannoissa säilytettäväksi. Tutkimusinfrastruktuurien laajuus vaihtelee paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen laitteistoon ja infrastruktuuripalveluihin. Euroopassa on useita suuria tutkimusinfrastruktuureja, joita voidaan käyttää kansalliset rajat ylittävässä yhteistyössä. Tutkimusinfrastruktuureja ylläpidetään pääasiassa tutkimustarkoituksiin. Esimerkkejä muun tyyppisistä infrastruktuureista, joita voidaan myös hyödyntää tutkimuksessa, ovat innovointi, kehittäminen ja teknologia.

Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuus: Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuudella tarkoitetaan muun muassa läpinäkyvyyttä, löydettävyyttä, saavutettavuutta, jaettavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä. Uudelleenkäytettävyys on olennainen osa avoimuuden määritelmää. Avoimuutta toteutetaan esimerkiksi dokumentaation, standardien ja FAIR-periaatteiden, semanttisen yhteentoimivuuden, koneluettavuuden, avoimen lisensoinnin, esirekisteröinnin, julkisten protokollien, avoimen lähdekoodin repositorioiden kehittämisen, aineistokokoelmien levittämisen sekä digitaalisten kirjastojen avulla. Tietynlaisten menetelmien, kuten esimerkiksi kyselylomakkeiden, lähdekoodin, muistikirjojen ja vastaavien menetelmien voidaan soveltuvin osin katsoa muodostavan tutkimusaineistoja, jolloin niihin voidaan soveltaa avoimiin menetelmiin liittyvien määritelmien ja suositusten lisäksi myös avoimiin tutkimusaineistoihin liittyviä määritelmiä ja suosituksia. Tutkimusinfrastruktuurien avoimuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi 1) tietoja saatavuus- ja omistuskäytännöistä sekä läpinäkyvästä pääsynhallintarakenteesta; 2) infrastruktuurin käyttöä, 3) infrastruktuurin mahdollistamia tutkimustuotoksia. Muita tärkeitä näkökulmia ovat yhteisöllinen käyttö ja tutkimusmenetelmiin viittaaminen. Menetelmien ja infrastruktuurien avoimuus ei välttämättä tarkoita maksuttomuutta, mutta niiden tulisi olla voittoa tavoittelemattomia ja kustannusten tulisi olla tutkimuskäytössä mahdollisimman pienet.

Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta: Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta on osa hyvää tieteellistä käytäntöä. Siihen kuuluu dokumentointi, joka tukee kykyä jäljittää kaikki olennaiset menetelmälliset vaiheet, jotka mahdollistavat olennaisten menetelmävalintojen kriittisen arvioinnin ja on välttämätöntä tutkimuksen läpinäkyvyyden ja toistettavuuden kannalta. Lisäksi vastuullinen hallinta tukee varmuuskopiointia, pitkäaikaissäilytystä ja versiointia (esim. ohjelmistoissa, laitteissa tai protokollissa) sekä noudattaa lainsäädäntöä ja tutkimusetiikkaa.

Tutkimusmenetelmiin liittyvä asiantuntijarooli: Tutkimusmenetelmiin liittyviä asiantuntijarooleja ovat esimerkiksi tutkimusohjelmistoinsinööri, tilastotieteilijä, aineiston- hallinnan tuki, tietoasiantuntija, informaatikko, oikeudellinen henkilökunta, laboratorioinsinööri ja laboratoriotyöntekijä.

Tutkimusmenetelmät: ovat järjestettyjä ja dokumentoituja menettelyitä, joiden avulla toteutetaan tutkimusta ja työskennellään tutkimuskysymysten ja -aineistojen parissa tutkimustuotosten tuottamiseksi. Yksittäiset tutkimusmenetelmät kattavat yleensä jonkin osan tutkimuksen elinkaaresta aineistonkeruusta tutkimuksen suunnitteluun, saatavuuteen, datan valintaan ja käsittelyyn, tutkimuskontekstien dokumentointiin ja raportointiin, protokolliin ja suunnitelmiin, kuten haastatteluoppaisiin, sekä analyysiprosessiin, mukaan lukien konkreettiset toimenpiteet ja päättelyketjut. Tutkimusmenetelmien avoimuus kattaa sekä yksittäiset menetelmät että niiden yhdistelmän, josta muodostuu tutkimuksen koko elinkaaren kattava kokonainen työnkulku. Esimerkkejä tutkimusmenetelmistä ovat mm. dokumentoidut argumentointi- ja päättelyketjut, järjestelmälliset katsaukset, kyselylomakkeet, haastatteluoppaat, tutkimuspäiväkirjat, haastattelupohjat, kirjalliset pyynnöt, sanelut, koodaus, asetusten dokumentointi (esim. laitteiston asetukset), koemateriaalit (esim. reagenssit), suunnittelunäkökohdat, kuten otoskoon määrittely, aineistojen poissulkeminen, käsittely ja kaikki muut oleelliset toimenpiteet80, tiedonkeruun menetelmät ja dokumentointi (esim. ei- avoimella mittausohjelmistolla), laboratoriopäiväkirjat, ohjeistukset, teknologia, laitteistot, ohjelmistot, algoritmit, tekoälypohjaiset menetelmät, lähdekoodi, työnkulut komentosarjat, protokollat ja mallit. Tutkimusaineistot ja -menetelmät eivät aina ole erotettavissa toisistaan. Menetelmä voidaan julkaista vertaisarvioidulla alustalla tai tutkimusyhteisö voi muutoin hyväksyä sen ja ottaa sen käyttöön.

Tutkimusorganisaatio: Tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan järjestäytynyttä kokonaisuutta, joka toteuttaa tai tukee riippumatonta tutkimusta. Esimerkkejä tutkimusorganisaatioista ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet ja innovaatiokeskittymät. Myös tutkimusinfrastruktuurin voidaan katsoa olevan tutkimusorganisaatio, kun se tekee tai tukee riippumatonta tutkimusta. Tutkimusorganisaatiot voivat erota merkittävästi toisistaan kooltaan ja laajuudeltaan.

Tutkimusresurssit: Tutkimusresursseilla tarkoitetaan tässä linjauksessa yhteisesti tutkimusaineistoja, -menetelmiä ja -infrastruktuureja. Käsite voi lisäksi kattaa muunlaisia tutkimustuotoksia, kuten julkaisujen vertaisarvioimattomat preprint-versiot, julkaisut, materiaalit tai sosiaaliset verkostot.

Tutkimustietovaranto: Tutkimustietovaranto kokoaa ja välittää tietoja Suomessa tehtävästä tutkimuksesta esimerkiksi julkaisuista, tutkimusaineistoista, tutkimusinfrastruktuureista, tutkijoista ja tutkimushankkeista. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus oy rakentaa valtakunnallista tutkimustietovarantoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Katso lisää: tiedejatutkimus.fi.

Tutkimustuotos: Yksilöitävissä oleva ilmentymä, joka välittää tietoa tehdystä tutkimuksesta ja siinä syntyneistä tuloksista.

Uudelleenkäytettävyys: Uudelleenkäytettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jatkokehittää ja soveltaa tarkkaa koodia tai abstraktia tutkimusmenettelyä tulevaa käyttöä varten samassa tai eri kontekstissa.

Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto (FOSS, free and open software): Ks. Avoimen lähdekoodin ohjelmisto.

Yritysyhteistyö: Yritysyhteistyöllä tarkoitetaan tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä vastikkeellista tai vastikkeetonta yhteistyötä, joka voi vaihdella epävirallisesta vuorovaikutuksesta järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja ovat mm. sopimustutkimus, tilaustutkimus, koulutus ja konsultointi. Yhteistyön rahoittajana voi toimia julkisen tai yksityisen sektorin organisaatio.

Structured data

Type	DocumentType:
Name (fi)
Name (sv)
Name (en)
Description (fi)
Description (sv)
Description (en)
Field	Domain:
Validity start
Validity End
Tags
Has part
Is part of

Sections No sections yet!