TSV esittelee verkkosivuillaan jäsenseurojensa toimintaa. Maaliskuun jäsenseura on Suomen Fyysikkoseura. Seuran noin 800 jäsentä juhlivat tänä vuonna 70-vuotiasta seuraa, jonka toiminnan päätehtävä on herättää kiinnostusta fysiikkaa kohtaan ja edistää sen tuntemusta.

Fysiikka on luonnontiede, joka tutkii aineen, energian, avaruuden ja ajan käyttäytymistä, perusvuorovaikutuksia ja näiden muodostamia kokonaisuuksia. Fysiikkaan perustuu kemian, maantieteiden, biologian ja muiden luonnontieteiden ydintietämys. Fysiikan merkitys arkielämässä kasvaa koko ajan. Yhä useammat käyttämämme laitteet niin kotona kuin työpaikalla perustuvat fysiikan keksintöihin.

Fysiikan merkitys arkielämässä kasvaa

Millainen olisi maailmamme ilman tietokonetta, mikroprosessoreita ja -piirejä, Internetiä, LED-valoa, viivakoodia, matkapuhelinta, mikroaaltouunia, kynää, teippiä, purukumia, leivänpaahdinta, televisiota, laastaria, vetoketjua, lentokonetta, pölyimuria, radiota, sähköliettä, astianpesukonetta? Entä millaiseksi maailma muuttuukaan kvanttitietokoneiden, nanomateriaalien, fuusioenergian, tuulivoimaloiden myötä?

MAX IV synkrotronisäteilylaboratorion johtaja Christoph Quitmann esittelee laboratorion tarjoamia mahdollisuuksia. Kuva: Marko Huttula.

Fysiikan päivät järjestetään joka vuosi

Suomen fyysikkoseuran päätapahtuma on vuosittain 300–600 osallistujaa keräävät Fysiikan päivät, jotka järjestetään tänä vuonna Helsingissä 22.–24. maaliskuuta – Tervetuloa! Viime vuonna 50-vuotta täyttäneestä tapahtumasta kirjoitettiin juhlavuoden kunniaksi englanninkielinen historiakatsaus.

Kuuntelijakuntaa plenary-istunnossa Saalastin salissa Oulun Fysiikan päivillä 2016. Kuva: Marko Huttula.

Suomen Fyysikkoseura järjestää Fysiikan päivien lisäksi alan luentotilaisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Viime joulukuussa seura toi fysiikan nobelistit Haldanen ja Kosterlitzin Suomeen heti Nobel-palkintojen jaon jälkeen. Tammikuussa professori Jorma Routti luennoi seuran kutsumana Robert Oppenheimerista täpötäydelle salille.

Fysiikan nobelistit, professorit Haldene (vas.) ja Kosterlitz (oik.), luennoimassa tutkimuksestaan Otaniemessä Espoossa. Kuva: Mikko Raskinen.

Seuran toimintamuotoja

Suomen Fyysikkoseura tukee nuorten fyysikoiden ja fysiikasta kiinnostuneiden koululaisten toimintaa. Seura on perustanut palkinnon, joka jaetaan vuosittain erinomaisesta fysikaalisten tieteiden aloihin kuuluvasta pro gradu- tai diplomityöstä.

Seuran jäsenet saavat kotiinsa toimitettuna Europhysics News -lehden. Seura julkaisee sähköpostitse jäsentiedotetta ja on mukana julkaisemassa fysiikan ja matematiikan Arkhimedes-aikakauslehteä. Teemana numerossa 3/2016 on gravitaatioaallot, ja Fyysikkoseuran 70-vuotistaipaleen kunniaksi artikkelit ovat luettavissa lehden sivuilla.

Suomen Fyysikkoseura ylläpitää suhteita European Physical Societyyn sekä alan muihin kansainvälisiin tahoihin. Seura toimii lisäksi Suomen kansallisena fysiikan komiteana Tiedeakatemian neuvottelukunnan alaisuudessa edustaen valtakunnallisesti eri fysiikan aloja ja ylläpitää suhteita International Union for Pure and Applied Physicsiin.

Tulevaisuuden haasteet

Fysiikka jakaa Suomessa samat haasteet muiden kovien tieteenalojen kanssa: hakijamäärät yliopistoihin ovat laskeneet ja fysiikassa tärkeän pitkän matematiikan lukijoiden määrä lukioissa on laskenut. Nähtäväksi jää, miten Suomi pystyy vastaamaan kansainväliseen kovenevaan kilpailuun. Suomen Fyysikkoseura on viime vuosina pyrkinyt uusiutumaan vastatakseen paremmin nykynuorison odotuksiin ja Suomessa enenevässä määrin asuvien ulkomaalaisten fyysikoiden ja fysiikan opiskelijoiden tarpeisiin.

Suomen Fyysikkoseuran jäsenenä pysyy parhaiten fysiikan tutkimuksen aallonharjalla päästen seuraamaan fysiikan tutkimuksen ja sovellusten kehitystä monilla eri aloilla niin Suomessa kuin ulkomailla. Jäsenyyden kautta pääsee parhaiten kiinni mielenkiintoiseen suomalaiseen fyysikkoyhteisöön ja pääsee vaikuttamaan suomalaisen fysiikan tulevaisuuteen.

Joensuussa 23.2.2017
Jyrki Saarinen, puheenjohtaja