Versio 12. lokakuuta 2026 kello 19.34

Tutkimusdatan ja -menetelmien avoin saatavuus

TIIVISTELMÄ

TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö, ja työtä on koordinoinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityyppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.

Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä ohjaavat periaatteet on ilmaistu konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimiva Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

LINJAUKSEN SITOUMUKSET

TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan asianmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. Ellei tässä linjauksessa toisin todeta, termillä ”tutkimustuotos” tarkoitetaan tutkimusaineistoja ja -menetelmiä. Muita tutkimustuotoksia käsitellään niitä koskevissa linjauksissa Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ja Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus.

JOHDANTO

TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avoimuuden linjaus päivittää ja korvaa kaksi osalinjausta, jotka Tieteellisten seurain valtuuskunta julkaisi vuosina 2021–2023. Päivitetty linjaus yhdistää osalinjaukset yhdeksi yhtenäiseksi linjaukseksi. Linjausten alkuperäisen julkaisemisen jälkeen monet tuolloin uudet käsitteet ja käytännöt ovat vakiintuneet tutkimusyhteisössä. Aineistonhallinta, FAIR-periaatteet ja tutkimusaineistojen jakaminen ovat yleistyneet. Tätä kehitystä ovat edistäneet tutkimusrahoittajien vaatimukset, tutkimusorganisaatioiden tarjoama koulutus sekä tutkijoiden valmiudet omaksua uusia käytäntöjä. Tästä kehityksestä huolimatta avoimuutta edistävät linjaukset ovat edelleen tarpeellisia. Esimerkiksi epäselvien vastuiden vuoksi tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus voi vaarantua. Lisäksi tutkimusturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat saaneet tutkimusorganisaatiot tarkastelemaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien alueellista säilyttämistä ja rajoitettua jakamista digitaalisen resilienssin ja digitaalisen suvereniteetin näkökulmasta. Koska yhteiskunnalliset muutokset voivat tapahtua nopeasti, on ratkaisevan tärkeää turvata digitaalinen suvereniteetti ja dataresilienssi huolehtimalla arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisesta käsittelystä, säilyttämisestä ja rajoitetusta jakamisesta.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten tutkimuksen integriteettiä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä tutkimuksen sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Näiden tavoitteiden saavuttamista haastavat kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä menetelmien kehittämisen ja soveltamisen jatkuva iteratiivinen luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Avoimuuden lisääminen voi siten tukea koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi myös lisätä tutkimuksen vaikutusta koko yhteiskuntaan sekä tutkimuskäytäntöihin esimerkiksi parantamalla saatavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai luomalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehittämiseen ja innovointiin. Esimerkkejä siitä, miten avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, löytyy kansallisten avoimen tieteen palkintojen saajista.

FAIR-periaatteet ohjaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tarjoamalla järjestelmällisen viitekehyksen tarkoituksenmukaisen avoimuuden asteen määrittämiseen ja toteuttamiseen sekä arvioimiseen osana vastuullista tutkimuksen arviointia. FAIR-periaatteilla tarkoitetaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien laatua niiden jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistoista ja -menetelmistä löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable) (ks. Sanasto). Vaikka FAIR-periaatteiden voidaan katsoa kuvaavan tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden yleisiä tavoitteita, tietyillä tieteenaloilla myös muista viitekehyksistä voi olla hyötyä. Määrällisessä tutkimuksessa avoimuuden tavoitteena voi olla tutkimuksen tai sen osien täsmällinen toistettavuus, kun taas laadullisessa tutkimuksessa voidaan painottaa dokumentoinnin ja argumentaation läpinäkyvyyden parantamista.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja digitaalista resilienssiä. Avoimuus voi poistaa saatavuuden esteitä sekä edistää osallisuutta ja yhdenvertaista pääsyä tietoon tukemalla tieteidenvälistä tutkimusta, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Avoimuus voi tukea julkisen ja yksityisen sektorin uusia yhteistyömuotoja ja vahvistaa alueellista innovaatiokykyä. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarkastella alueellisia ja kansallisia digitaalisen säilyttämisen sekä datan jakamisen infrastruktuureja ja palveluita digitaalista resilienssiä vahvistavina välineinä. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisen hallinnan, suojaamisen ja arkistoinnin, mukaan lukien ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä kriittisiä infrastruktuureja koskevien aineistojen, voidaan nähdä tukevan digitaalista suvereniteettia. Sopivasta avoimuuden asteesta päätettäessä tutkijoiden on otettava huomioon myös tutkimusturvallisuus sekä teknologian mahdollinen kaksikäyttö sotilaallisiin tarkoituksiin. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen säilyttämistä ja rajoitettua jakamista voidaan pitää dataresilienssin ja digitaalisen suvereniteetin kulmakivinä.

Kansainvälinen viitekehys. Tämä uudistettu linjaus on edelleen yhdenmukainen tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta edistävien kansallisten ja kansainvälisten ohjeiden ja viitekehysten, kuten edellä mainittujen FAIR-periaatteiden, kanssa. UNESCOn avoimen tieteen suosituksen mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön linjauksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliancessa (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöissä sekä eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurityöhön. Toimintaympäristöä muovaavat lisäksi nykyinen ja tuleva Euroopan unionin sääntely datan avoimuudesta, kuten avoimen datan direktiivi, sekä digitaalista suvereniteettia koskevat eurooppalaiset aloitteet, kuten European Digital Commons Infrastructure Consortium.

Tämä linjaus kannustaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita avaamaan tutkimusprosessia – myös tutkimusaineistoja ja -menetelmiä – mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti. Varhainen jakaminen voi auttaa tutkijoita osoittamaan työnsä ensisijaisuuden ja saamaan oikea-aikaista palautetta työn kehittämiseksi, mikä puolestaan voi parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta kokonaisuutena. Yleisenä periaatteena on, että tutkijoiden tulee perustella julkaistun tutkimuksen ja asiantuntijalausuntojen taustalla olevat aineistojen ja menetelmien avoimuuden rajoitukset eikä avoimuutta tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Tutkijoiden tulee ottaa huomioon tutkimusturvallisuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin liittyvät näkökohdat, kun he määrittelevät sopivaa avoimuutta tutkimusaineistoilleen ja -menetelmilleen sekä niiden säilyttämiseen käytettäville palveluille.

TUTKIMUKSEN VAPAUS JA TUTKIJAN VASTUU

Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkimukseen perustuvaa tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.

Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi seurata rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla.

Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetelmien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimet tutkimusaineistot ja -menetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot.

Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.

Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusaineistojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.

RISKIT JA UHAT

Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen sekä omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostavat esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen tai -menetelmien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää kuvata tutkimusresurssit mahdollisimman läpinäkyvästi esimerkiksi julkaisemalla metadataa tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.

Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteutettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) tukee aineistojen ja menetelmien avoimuuden asteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren varhaisista vaiheista lähtien, ja sitä tulee ylläpitää aktiivisesti ja päivittää tarpeen mukaan tutkimuksen aikana. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää avoimesti saatavilla olevat perustelut mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisölle ja tutkimuseettisille toimikunnille olisi hyödyllistä kehittää yleisiä ohjeita siitä, miten tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta voidaan edistää osana vastuullista tutkimusta ja sovittaa yhteen tutkimusetiikan muiden näkökohtien, kuten tutkittavien suojaamisen tai teknologian kaksikäytön hallinnan, kanssa.

Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokasta hyödyntämistä ja tuo säästöjä.

LINJAUKSEN RAKENNE JA TAUSTA

Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliseen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030.

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus koostuu strategisista periaatteista sekä tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Strategiset periaatteet kuvaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden edistämisen yleisiä edellytyksiä. Niissä määritellään tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joita on noudatettava avoimuutta toteutettaessa. Linjauksen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat ajallisesti rajatumpia ja mitattavampia tavoitteita, joilla avoimuutta tuetaan ja edistetään. Tavoitteisiin liittyy konkreettisia toimenpiteitä, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin periaatteita nopeammin.

Aihepiirin sanasto on erilainen eri tutkimusaloilla, sekä termit, määritelmät ja käännökset vaihtelevat huomattavasti lainsäädännössä ja eri asiayhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

TOIMEENPANO JA SEURANTA

Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avointa saatavuutta koskeva osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Tämä julkaisu on linjauksen vuonna 2026 toteutettu kokonaisvaltainen uudistus. Päivityksen yhteydessä tutkimusinfrastruktuurit päätettiin siirtää erilliseen linjaukseen. Tämä linjaus keskittyy nimenomaan avoimeen tutkimusdataan ja avoimiin tutkimusmenetelmiin. Linjaus tarkistetaan viimeistään vuonna 2030.

Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa otetaan huomioon tutkimusalojen monimuotoisuus ja kannustetaan varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Strategiset periaatteet

PERIAATE 1: Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä hallinnoidaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

PERIAATE 2: Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistojen ja menetelmien hallinnoinnin mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.

PERIAATE 3: Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineistojen ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se tukee tutkijan meritoitumista.

PERIAATE 4: Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallinnoidaan siten, että varmistetaan tarvittava digitaalinen suvereniteetti ja tiedon huoltovarmuus. Dataa lähtökohtaisesti hallinnoidaan ja asetetaan saataville palveluiden ja infrastruktuurien kautta, jotka toimivat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti, edistävät riippumatonta tiedonhallintaa, tietoturvaa sekä tutkimusturvallisuutta.

Linjausteksti tästä eteenpäin, sisältäen tavoitteet ja toimenpiteet, on 18.8.2026 hyväksytyn päivityksen mukainen.

Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden edistämiseksi. Linjauksen tarkoituksena on vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Laatua ja vaikuttavuutta voidaan edistää esimerkiksi tutkimuksen läpinäkyvyyden, saavutettavuuden, toistettavuuden ja uudelleenkäytettävyyden avulla. Avoimuus tarjoaa keinoja näiden vahvistamiseen sekä lisää yleisön luottamusta tieteeseen.

Linjaus koskee tutkimustuotoksia, joita tuotetaan tai käytetään tutkimus- tai kehitysprosesseissa tietyin ehdoin. Tutkimusdatan osalta soveltamisala kattaa 1.7.2021 alkaen tuotetut tai hyödynnetyt aineistot. Tutkimusmenetelmien osalta soveltamisala alkaa 1.1.2023 alkaen,

kun tutkija työskentelee suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai on siihen affilioitunut ja/tai saa rahoitusta suomalaiselta tutkimusrahoittajalta,

tai

kun tutkimus- tai kehityshanke, jossa aineistoa kootaan tai käytetään, toteutetaan suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa ja/tai sitä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja.

Linjauksen tavoitteet ulottuvat pelkkää tutkimusdatan ja -menetelmien avaamista laajemmalle. Tavoitteissa korostetaan tutkimustuotosten vastuullista hallintaa koko niiden elinkaaren ajan. Sisältäen suunnittelun, dokumentoinnin sekä sen varmistamisen, että avoimuutta edistetään lain, eettisten periaatteiden ja tieteenalakohtaisten vaatimusten mukaisesti. Vaikka osa tutkimusdatasta - kuten henkilötiedot tai luottamukselliset tiedot - ei ole avoimesti jaettavissa, linjaus kannustaa oikeasuhtaisiin ratkaisuihin, kuten metatietojen julkaisemiseen, rajoitettuun pääsyyn ja selkeään lisensointiin, jotta läpinäkyvyyttä voidaan lisätä mahdollisimman paljon. FAIR-periaatteet tarjoavat välineitä avoimen ja riittävästi suojatun aineiston välisen tasapainon löytämiseen.

Tutkimusorganisaatiot suunnittelevat tutkimusdatan ja -menetelmien hallinnan kokonaisuuden omista lähtökohdistaan ja toteuttavat ratkaisut joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Eri tieteenalojen moninaisuus tarkoittaa, että alakohtaisia ohjeistuksia voidaan tarvita. Näiden kehittämisen tulee olla osa jatkuvaa kansallista linjaustyötä, jotta avoimuus toteutuu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kaikilla tutkimusaloilla.

Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet

Tavoite 1: Strateginen ohjaus

Tutkimusorganisaatiot ovat järjestäneet, organisoineet ja vastuuttaneet tutkimustuotosten hallinnan strategisen johtamisen organisaatiotasolla, mukaan lukien tutkimusdatan ja -menetelmien avaaminen.