Aineistot
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus
Linkki linjaukseen pdf-muodossa
Kotimaiset suositukset
- Palvelukatalogitietomalli (2025)
- Tutkimusaineiston kuvailuohje (2024)
- Lisäohjeet aineistonhallinnan suunnitteluun aineistolle, joka sisältää luottamuksellista tietoa tai henkilötietoa (2024)
- Laatua ja vaikuttavuutta tutkijan työhön datanhallinnan avulla – Miten teet datastasi FAIR -ohje (2023)
- Interoperable 1-2-3. Ohjeita tutkimusdatan yhteentoimivuuden edistämiseen (2021)
- Mallipohja datan tekijyyden sopimisesta (2020, Word-tiedosto, CC0)
- Pysyvien tunnisteiden valinta ja käyttöönotto, ohjeet tutkimusorganisaatioille (2020, englanniksi)
- Pysyvien tunnisteiden käyttö tutkimusaineistoissa (2019, englanniksi)
- Aineiston avaamisen esteet - Omistajuus ja lisensointi (2019)
- Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun (2019)
Tiivistelmä
Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö ja työtä koordinoi Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).
Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.
Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä johtavat periaatteet on ilmaistu tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimivan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Linjauksen tavoite
Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen.1 FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
Johdanto
Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus koostuu kahdesta Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosina 2021–2023 julkaisemasta osalinjauksesta, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusdataa ja toinen tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureja.
Tutkimusresurssien – mukaan lukien tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit – avoimuus ja hyvä hallinta tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Nämä laajat käsitteet ovat tutkimuksen keskeisiä tavoitteita, ja eri tieteenaloilla voidaan korostaa laadun ja vaikuttavuuden erilaisia puolia. Yleisesti avoimuus mahdollistaa tutkimuksen laajan jakamisen sekä tehokkaamman todentamisen ja uudelleenkäytön. Tämän voidaan katsoa parantavan tutkimuksen saatavuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta suhteessa perinteisiin käytäntöihin2. Avoimuutta voidaan tukea FAIR-periaatteiden avulla. Ne tarjoavat järjestelmällisen viitekehyksen tutkimuksen eri osille sopivan avoimuuden asteen määrittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä avoimuuden arvioimiseksi osana vastuullista tutkimusta ja vastuullista tutkimuksen arviointia.
Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Haasteita näiden tavoitteiden saavuttamiselle ovat muun muassa kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä tutkimusmenetelmien kehityksen ja soveltamisen jatkuvasti ja asteittain kehittyvä luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovointia. Kasvava avoimuus tukee siten koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi lisätä myös tutkimuksen vaikuttavuutta niin tutkimuksessa kuin koko yhteiskunnassa parantamalla esimerkiksi saavutettavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai tarjoamalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehitykseen ja innovointiin. Avoimuus on näin ollen tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä.
Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot (ks. Sanasto) hyötyvät avoimuuden tuomasta näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta. Avoimuus voi poistaa tutkitun tiedon saatavuuden esteitä sekä edistää osallis- tavuutta ja tiedon tasavertaista saatavuutta maailmanlaajuisesti edistämällä tieteidenvälisyyttä, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita3. Näin avoimuus tukee yhteisöllistä tiedon tuottamista ja uusien innovaatioiden syntymistä. Tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee edistää tutkimuksen avoimuutta taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi kansallisesti ja kansainvälisesti. Avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien tulisi olla voittoa tavoittelemattomia, mutta ne voivat periä tutkimuskäytöstä kohtuullisia ylläpitokustannuksia. Organisaatioiden tulee kannustaa ja tukea tutkijoita avointen käytäntöjen omaksumisessa ja edistämisessä kaikilla tutkimusaloilla. Tukea tulisi tarjota niin teknisen tuen ja resurssien muodossa kuin kehittämällä avoimen tutkimuksen tunnustamista ja kannustimia. Tiedekustantajat ja tutkimusrahoittajat edellyttävät tutkijoilta yhä useammin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta osana hyviä tutkimuskäytäntöjä ja hyvää tutkimusresurssien hallinnointia. Yhtenä esimerkkinä on Science Europe -järjestön ohjeistus Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management4. Parempien viittauskäytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien osalta kannustaa avoimuuteen ja tukee sitä567.
Tämä linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avointa saatavuutta. Muiden kansainvälisten ohjeistusten mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön ohjeistuksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta.89 Ajankohtaisia yhteenvetoja tästä työstä ovat muun muassa UNESCOn avoimen tieteen suositus10 (2022), CERN:in avoimen tieteen linjaus11, EU:n avoimen tieteen linjaus12 (2019), Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018)13, Knowledge Exchangen tuottama Minimum conditions supporting research reproducibility14 sekä Euroopan komission julkaisemat dokumentit Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018) sekä Six Recommendations for Implementation of FAIR Practice (2020)1516.
Toimintaympäristöön vaikuttaa myös nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.17 Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu kansainvälisten käytäntöjen luomiseen tällä nopeasti kasvavalla ja kehittyvällä alueella ja pyrkii varmistamaan, että suomalainen linjaus heijastaa kansainvälistä kehitystä. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliance (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöjen kautta, minkä lisäksi suomalaiset toimijat osallistuvat eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen18. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu aktiivisesti vuoropuheluun, jonka kautta se voi tukea tutkimuksen avoimuutta ja edistää käytännön ratkaisujen luomista kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Tässä linjauksessa kannustetaan yleisesti tutkijoita ja tutkimus- organisaatioita avaamaan tutkimusprosessinsa – mukaan lukien tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit – mahdolli- simman varhain ja kattavasti1920. Varhainen levittäminen voi auttaa tutkijoita määrittelemään ensisijaiset tavoitteensa ja saamaan varhaista palautetta työn parantamiseksi, mikä puolestaan edistää tutkimuksen kokonaislaatua ja vaikuttavuutta. Tutkijoiden tulisi pidättäytyä rajoittamasta avoimuutta enempää kuin on välttämätöntä ja perustella, mikäli julkaistujen tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen perusteena olevien tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudelle asetetaan rajoituksia.
Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu
Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.21
Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa2223. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi johtua rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimus- aineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla2425.
Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetelmien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin2627. Avoimet tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten28 soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot29. Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää30. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta31. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka ovat noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.
Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan32333435, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusainestojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä36. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.
Riskit ja uhat
Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen ja omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostaa esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen, -menetelmien tai -infrastruktuurien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää, että tutkimuksessa käytetyt resurssit vähintään kuvaillaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi julkaisemalla metadata tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.
Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella37. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteu- tettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen38. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.
Aineistonhallintasuunnitelma (DMP)39 on työkalu, jota moni tutkimusrahoittaja ja -organisaatio edellyttää. DMP tukee tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuusasteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren alkuvaiheista asti, ja sitä tulee aktiivisesti ylläpitää ja päivittää tutkimustyön aikana tarpeen mukaan. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää perusteluita mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisö ja tutkimuseettiset neuvottelukunnat40 voisivat hyötyä sellaisten yleisten ohjeistusten kehittämisestä, joissa määritellään, miten tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta edistetään osana vastuullista tutkimusta ja miten avoimuus on yhteensovitettavissa muiden tutkimuseettisten näkökohtien kanssa. Tällaisia ovat muun muassa tarve suojella tutkimuskohteita ja tarve valvoa kaksikäyttöteknologiaa.
Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimus- aineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista41. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.
Linjauksen rakenne ja tausta
Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee "Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025".
Kuva 1. Avointa tiedettä ja tutkimusta koskeva kansallinen linjaustyö. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta täydentävät linjaukset ja suositukset. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus koostuu kahdesta osalinjauksesta, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusdataa ja toinen tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureja.
Tämä linjaus sisältää yleiset strategiset periaatteet sekä edellä mainitut kaksi osalinjausta, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja avoimuudelle. Tavoitteille esitetään myös niiden saavuttamiseen tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.
Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja termit, määritelmät ja niiden käännökset vaihtelevat paljon lainsäädännössä ja eri yhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Toimeenpano ja seuranta
Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja se astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025.
Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa on otettava huomioon tutkimusalojen monimuotoisuus sekä kannustettava varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Strategiset periaatteet
Periaate 1: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus
Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta on keskeisin edellytys niiden avaamiselle. Tutkimusyhteisö on tunnistanut puutteita toimintatavoissa.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 2: Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut
Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2021 aikana Avoimen tieteen koordinaatio määrittelee yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja palveluntuottajien kanssa minimitason aineistonhallinnan infrastruktuureille ja palveluille.
- Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio laatii viimeistään vuonna 2022 arviointimallinAineistot-alaviite-8, jota voidaan jatkossa hyödyntää arviointivälineenä organisaatioiden säännöllisessä itsearvioinnissa. Jatkuva seuranta selvitetään osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Periaate 3: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet
Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoon ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineiston ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se voi tukea tutkijan meritoitumista.
Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:
- Lähtötilanne: Viimeistään vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä eli siitä, kuinka hyvän datanhallinnan edistäminen, tutkimusdataan liittyvä työ ja tutkimusdatan avaaminen huomioidaan tutkijan työssä ja kuinka näitä ansioita arvostetaan.
- Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.
Tutkimusdatan ja -menetelmien avoin saatavuus
Linjausteksti tästä eteenpäin, sisältäen tavoitteet ja toimenpiteet, on 18.8.2026 hyväksytyn päivityksen mukainen.
Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden edistämiseksi. Linjauksen tarkoituksena on vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Laatua ja vaikuttavuutta voidaan edistää esimerkiksi tutkimuksen läpinäkyvyyden, saavutettavuuden, toistettavuuden ja uudelleenkäytettävyyden avulla. Avoimuus tarjoaa keinoja näiden vahvistamiseen sekä lisää yleisön luottamusta tieteeseen.
Linjaus koskee tutkimustuotoksia, joita tuotetaan tai käytetään tutkimus- tai kehitysprosesseissa tietyin ehdoin. Tutkimusdatan osalta soveltamisala kattaa 1.7.2021 alkaen tuotetut tai hyödynnetyt aineistot. Tutkimusmenetelmien osalta soveltamisala alkaa 1.1.2023 alkaen,
- kun tutkija työskentelee suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai on siihen affilioitunut ja/tai saa rahoitusta suomalaiselta tutkimusrahoittajalta,
tai
- kun tutkimus- tai kehityshanke, jossa aineistoa kootaan tai käytetään, toteutetaan suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa ja/tai sitä rahoittaa suomalainen tutkimusrahoittaja.
Linjauksen tavoitteet ulottuvat pelkkää tutkimusdatan ja -menetelmien avaamista laajemmalle. Tavoitteissa korostetaan tutkimustuotosten vastuullista hallintaa koko niiden elinkaaren ajan. Sisältäen suunnittelun, dokumentoinnin sekä sen varmistamisen, että avoimuutta edistetään lain, eettisten periaatteiden ja tieteenalakohtaisten vaatimusten mukaisesti. Vaikka osa tutkimusdatasta - kuten henkilötiedot tai luottamukselliset tiedot - ei ole avoimesti jaettavissa, linjaus kannustaa oikeasuhtaisiin ratkaisuihin, kuten metatietojen julkaisemiseen, rajoitettuun pääsyyn ja selkeään lisensointiin, jotta läpinäkyvyyttä voidaan lisätä mahdollisimman paljon. FAIR-periaatteet tarjoavat välineitä avoimen ja riittävästi suojatun aineiston välisen tasapainon löytämiseen.
Tutkimusorganisaatiot suunnittelevat tutkimusdatan ja -menetelmien hallinnan kokonaisuuden omista lähtökohdistaan ja toteuttavat ratkaisut joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Eri tieteenalojen moninaisuus tarkoittaa, että alakohtaisia ohjeistuksia voidaan tarvita. Näiden kehittämisen tulee olla osa jatkuvaa kansallista linjaustyötä, jotta avoimuus toteutuu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kaikilla tutkimusaloilla.
Tavoitteet ja niiden edellyttämät toimenpiteet
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Name (sv) | Öppen tillgång till forskningsdata |
| Name (en) | Policy component 1: Open access to research data |
| Description (fi) | Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön [1] yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja
tai
Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin. |
| Description (sv) | Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets [2]gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer.
Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och
eller
Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar. |
| Description (en) | This national policy component is the Finnish research community’s [3] shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate
policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and
or
|
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
Tavoite 1: Strateginen ohjaus
Tutkimusorganisaatiot ovat järjestäneet, organisoineet ja vastuuttaneet tutkimustuotosten hallinnan strategisen johtamisen organisaatiotasolla, mukaan lukien tutkimusdatan ja -menetelmien avaaminen.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Selkeät vastuut. Tutkimusorganisaatiot laajemmissa verkostoissaan varmistavat, että tutkimustuotosten hallintaan sekä palveluiden tuottamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen liittyvä vastuunjako ja päätöksenteko ovat selkeitä ja läpinäkyviä.
Tavoite 2: Kannusteet ja seuranta
Tutkimusorganisaatiot edistävät tutkimustuotosten avoimuutta, uudelleenkäyttöä ja vastuullista hallintaa luomalla kannusteita ja seurantamekanismeja.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Avoimuuden kannusteet. Tutkimusorganisaatiot ja -yhteisö kehittävät aktiivisesti kannusteita, jotka mahdollistavat tutkimustuotosten julkaisemisen ja uudelleenkäytön.
- Seurantaindikaattorit. Tutkimusorganisaatiot ja -yhteisö kehittävät vastuullisen tutkimustuotosten hallinnan indikaattoreita ja seurantaa.
Tavoite 3: Elinkaaren suunnittelu
Jokaiselle tutkimus- ja kehityshankkeelle laaditaan aineistonhallintasuunnitelma, joka kattaa tutkimusdatan koko elinkaaren sekä tutkimusmenetelmät, mukaan lukien niiden avoimuuden.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Integroidut aineistonhallintasuunnitelmat. Tutkimusorganisaatio DMP-konsortion tuella sisällyttää aineistonhallintasuunnitelman laadinnan ja päivittämisen osaksi tutkimus- ja palveluprosessejaan sekä hyödyntää jatkuvasti päivitettävistä ja koneluettavista aineistonhallintasuunnitelmista saatavaa tietoa prosesseissaan.
- Kohdennettu koulutus. Tutkimusorganisaatio DMP-konsortion tuella tarjoaa yhteisönsä tarpeita vastaavaa tutkimustuotosten hallinnan koulutusta, tukea ja ohjeita opiskelijoille sekä kaikkien uravaiheiden tutkijoille, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohenkilökunnalle, opettajille ja opinnäytetöiden ohjaajille.
- Ohjaajat arvioijina. Tutkimusorganisaatio DMP-konsortion tuella varmistaa, että osana ohjaustyötään opinnäytetöiden ohjaajat arvioivat ja kommentoivat aineistonhallintasuunnitelmia.
- Kustannuksiin varautuminen. Tutkimusorganisaatio DMP-konsortion tuella tukee tutkimuksen suunnittelua siten, että datanhallinnan sekä datan ja menetelmien avaamisen kustannuksiin osataan varautua.
Tavoite 4: Oikeudet ja vastuut
Tutkimustuotosten käyttöön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tulee sopia selkeästi kaikkien tutkimukseen osallistuvien kesken.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Selkeät sopimukset. Tutkimusorganisaatio yhteistyössä tutkimusrahoittajien ja tutkimusyhteisön kanssa luo selkeät ja yhtenäiset periaatteet ja käytänteet (esim. sopimuspohjat) tutkimuksen tuottaman datan ja menetelmien oikeuksista ja vastuista sopimiseen. Sopimuskäytännöt tukevat sitä, että tutkijat pystyvät toimimaan ja tekemään yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.
- Juridinen tuki. Tutkimusorganisaatio yhteistyössä tutkimusrahoittajien ja tutkimusyhteisön kanssa tarjoaa ohjeistusta, koulutusta ja tukea tutkimusdatan ja -menetelmien avaamista koskevasta lainsäädännöstä ja lisensoinnista.
- Viittauskäytännöt. Tutkimusorganisaatio yhteistyössä tutkimusrahoittajien ja tutkimusyhteisön kanssa: ohjeistaa tutkimusdataan ja -menetelmiin viittaamisessa ja edellyttävät näitä viittauksia julkaisuohjeissaan.
- Repositorioiden ohjeet. Tutkimusorganisaatio yhteistyössä tutkimusrahoittajien ja tutkimusyhteisön kanssa huolehtii, että sen tarjoamat datan säilytyspalvelut (kuten datarepositoriot, datakatalogit, data-arkistot) ohjeistavat, kuinka niissä säilytettävään tutkimusdataan ja menetelmäkuvauksiin viitataan ja käyttöehdot esitetään.
Tavoite 5: FAIR-dokumentointi
Tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotetut tutkimustuotokset ja niiden elinkaari dokumentoidaan siten, että metadata tukee tutkimusdatan, -menetelmien ja -tulosten verifiointia ja tutkimusdatan uudelleen- ja jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta FAIR-periaatteiden mukaisesti.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Arvonmääritys. Tutkimusorganisaatio ja -yhteisö tukee tutkijaa säilytettävän tutkimusdatan ja -menetelmien valinnassa ja arvonmäärityksessä.
- Dokumentoinnin tuki. Tutkimusorganisaatio ja -yhteisö tukee tutkimusdatan ja -menetelmien dokumentointia, tutkimuksen toistettavuutta ja metadatan tuottamista tarjoamalla riittävät palvelut, ohjeet ja koulutusta.
- Resursoinnin suunnittelu. Tutkimusorganisaatio ja -yhteisö tukee tutkimuksen suunnittelua siten, että tutkimushankkeissa osataan varautua tutkimusdatan ja -menetelmien dokumentoinnin resursointiin.
Tavoite 6: Tekninen infrastruktuuri
Tutkimusorganisaatio ja infrastruktuurien tarjoajat tarjoaa tutkimusdatan hallinnan sekä tutkimusmenetelmien avaamisen tarkoituksenmukaiset tekniset ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Elinkaaripalvelut. Tutkimusorganisaatio ja infrastruktuurien tarjoajat tarjoavat infrastruktuurin ja palvelut, jotka tukevat 1) tutkimusdatan tallentamista, säilyttämistä, käsittelyä ja jakamista sen elinkaaren eri vaiheissa sekä 2) tutkimusmenetelmien avaamista.
- Viitearkkitehtuurit. Tutkimusorganisaatio ja infrastruktuurien tarjoajat hyödyntävät relevantteja viitearkkitehtuureja, kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuria 2024–2030 ja Tutkimuksen datanhallinnan viitearkkitehtuuria, edellisessä toimenpiteessä kuvatun kokonaisuuden kehittämisessä.
- Avoimuus suunnittelussa. Tutkimusorganisaatio ja infrastruktuurien tarjoajat huomioivat avoimuuden palveluiden ja tuotteiden hankinnassa ja kehittämisessä.
Tavoite 7: Osaaminen ja yhteistyö
Tutkimusorganisaatioissa tehdään moniammatillista yhteistyötä koulutusten, osaamisen ja tarvittavien tutkimusdatan hallinnan ja tutkimusmenetelmien avaamiseen palveluiden kehittämiseksi.
Tavoitteen vaatimat toimenpiteet:
- Yhteiskehittäminen. Tutkimusorganisaatio ja -yhteisö kehittää osaamista, käytänteitä sekä palveluita kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
- Tunnustettu asiantuntijuus. Tutkimusorganisaatio ja -yhteisö kuvaa, millaisia asiantuntijarooleja ja tehtävänkuvauksia heidän organisaatiossaan tarvitaan ja luo näille rooleille urapolut. Tutkimusdatan hallinnan ja menetelmien avaamisen osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.
- Asiantuntijoiden koulutus. Tutkimusorganisaatio ja -yhteisö tarjoaa asiantuntijakoulutusta tutkimusdatan hallinnasta ja tutkimusmenetelmien avaamisesta tai mahdollistaa osallistumisen koulutukseen.
Osalinjaukset laatineet työryhmät löytyvät julkaisun pdf-versiosta DOI: [1].
Kirjallisuutta
Aalto-yliopisto: Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus. https://www.aalto.fi/en/open-science-and-research/aalto-university-open-science-and-research-policy.
Aineistoa tutkimuksen toistettavuudesta, https://wiki.eduuni.fi/ display/csctuha/Aineistoa+tutkimuksen+toistettavuudesta.
Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (ylläpitäjä ja tuottaja). https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/. urn:nbn:fi:fs-d:V-201504200001.
ALLEA – All European Academies (2017): The European Code of Conduct for Research Integrity. https://allea.org/code-of-conduct/.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2019): Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus – Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1). Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2019. doi.org/10.23847/isbn.9789525995206.
Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (2014–2017) keskeiset linjaukset ja julkaisut: https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/kotimaiset-linjaukset/att-hankkeen-keskeiset-linjaukset-ja-julkaisut.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2020): Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. doi.org/10.23847/isbn.9789525995237.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2020): Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 5: 2020. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995268.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2022): Avoimen tieteen suositus sekä tarkistuslista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 4:2022. https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995268.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (2022): Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantamalli –periaatteet ja toimintatavat. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 7:2022. https://doi.org/10.23847/tsv.237
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio: Kotimaiset suositukset. https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot/kotimaiset-suositukset.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio: Linjaukset ja aineistot. https://avointiede.fi/fi/linjaukset-ja-aineistot.
Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi: Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change. League of European Research Universities, 2018. https://www.leru.org/publications/open-science-and-its-role-in-universities-a-roadmap-for-cultural-change.
Ball, A. (2014). DCC How-to Guides: How to License Research Data. Digital Curation Centre, Edinburgh. http://www.dcc.ac.uk/resources/how-guides
Center for Open Science: Transparency and Openness Promotion Guidelines. https://www.cos.io/initiatives/top-guidelines
CERN: Open Science Policies. https://openscience.cern/policies
Chue Hong, N. P., Katz, D. S., Barker, M., Lamprecht, A.-L., Martinez, C., Psomopoulos, F. E., Harrow, J., Castro, L. J., Gruenpeter, M., Martinez, P. A., Honeyman, T., et al. (2021): FAIR Principles for Research Software (FAIR4RS Principles). Research Data Alliance. http://doi.org/10.15497/RDA00065
Coalition for Advancing Research Assessment (2022): Agreement on Reforming Research Assessment. https://coara.eu/agreement/the-agreement-full-text/
Coalition S (2018): Plan S
CoNOSC (2022): Summary of the European Council Conclusions on Research Assessment and Implementation of Open Science. https://conosc.org/s-u-m-m-a-r-y-of-2022-os-council-conclusions/.
CSC – tieteen tietotekniikan keskus (2018, updated 2019). CSC Open Source Policy. https://github.com/CSCfi/open-source-policy/blob/master/POLICY.md.
van Eijnatten, J., Barker, M., Azzarà, V., Bakker, T., Katz, D. S., Martinez-Ortiz, C., Cruz, M. J. & Pang, V. (2022): Amsterdam Declaration on Funding Research Software Sustainability (0.2). Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.7330542
EU:n avoimen tieteen linjaus. https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-2020-2024/our-digital-future/open-science_en
Euroopan komissio (2018): Komission suositus (EU) 2018/790, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2018, tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä. https://eur-lex.europa.eu/eli/reco/2018/790/oj?locale=fi
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2016): European charter of access for research infrastructures. Principles and guidelines for access and related services. https://data.europa.eu/doi/10.2777/524573
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2016): Guidelines on Fair Data Management in Horizon 2020. https://ec.europa.eu/research/participants/ data/ref/h2020/grants_manual/hi/oa_pilot/h2020-hi-oa-data-mgt_en.pdf
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2018): Turning FAIR into reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. https://data.europa.eu/doi/10.2777/1524
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto: Prompting an EOSC in Practice. Final report and recommendations of the Commission 2nd High Level Expert Group on the European Open Science Cloud. http://doi.org/10.2777/112658
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2020): Six Recommendations for implementation of FAIR practice by the FAIR in practice task force of the European open science cloud FAIR working group, https://data.europa.eu/doi/10.2777/986252
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto (2020): Scholarly infrastructures for research software. Report from the EOSC Executive Board Working Group (WG) Architecture Task Force (TF) SIRS. https://data.europa.eu/ doi/10.2777/28598
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Mendez, E., Lawrence, R. (2020): Progress on open science. Towards a shared research knowledge system. Final report of the open science policy platform, Lawrence, R. (editor). https://data.europa.eu/doi/10.2777/00139
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, OSPP-REC (2018): Open Science Policy Platform Recommendations. https://data.europa.eu/doi/10.2777/958647
Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, Peters, I., Frodeman, R., Wilsdon, J., et al. (2017): Next-generation metrics. Responsible metrics and evaluation for openscience, Publications Office, 2017. https://data.europa.eu/doi/10.2777/337729
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä. https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2019/1024/oj
Euroopan unionin neuvosto (2022): Conclusions on Research Assessment and Implementation of Open Science. https://www.consilium.europa.eu/media/56958/st10126-en22.pdf . Finnish Committee for Research Data (2018): Tracing Data: Data citation roadmap for Finland. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201804106446
Finnish Reproducibility Network, https://www.finnish-rn.org/
Force11: The Fair Data Principles
Forsström, P-L., Kutilainen, Tommi (2018): Kohti yllättäviä löytöjä ja luovia oivalluksia. Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen loppuraportti. https://avointiede.fi/sites/default/files/2019-12/ATT-hankkeen%20loppuraportti%20v5_0.pdf
Fuchs, S. & Kuusniemi, M. E. (2018): Making a research project understandable – Guide for data documentation. doi.org/10.5281/zenodo.1914401
Hicks, D., Wouters, P., Waltman, L., de Rijcke, S., Rafols, I. (2015): The Leiden Manifesto for Research Metrics. http://www.leidenmanifesto.org/
Journal of Open Software Review Criteria, https://joss.readthedocs.io/en/latest/review_criteria.html
Laki julkisin varoin tuotettujen tutkimusaineistojen uudelleenkäytöstä. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210713
Ministry of Higher Education, Research and Innovation, France (2021): Second French Plan for Open Science. Generalising Open Science in France 2021–2024. https://www.ouvrirlascience.fr/second-national-plan-for-open-science/
Morin A., Urban J., Sliz P. (2012): ”A Quick Guide to Software Licensing for the Scientist-Programmer”. PLoS Comput Biol8(7): e1002598. https://doi.org/10.1371/journal.pcbi.1002598 . Morin, A., Urban, J., Adams, P. D., Foster, I., Sali, A., Baker, D., & Sliz, P. (2012): ”Shining Light into Black Boxes”. Science, 336(6078), 159–160. https://doi.org/10.1126/science.1218263 . National Open Research Forum (2020): National Framework on the Transition to an Open Research Environment. Digital Repository of Ireland, https://doi.org/10.7486/DRI.0287dj04d
Nummelin, Astor (2020, viimeisin päivitys 4.10.2021): ”All Research Software should be Open Source”. https://joinup.ec.europa.eu/node/703899
Open Access 2020, https://oa2020.org/
Open Source Initiative: The Open Source Definition. https://opensource.org/osd
OpenAIRE (2020): Open Science in Horizon Europe proposal. https://www.openaire.eu/open-science-in-horizon-europe-proposal.
OpenAIRE: What are repositories? https://www.openaire.eu/where-can-i-read-more-about-fp7
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014): Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista: Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta 2014–2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-317-0
Parland-von Essen, J., Fält, K., Maalick, Z., Alonen, M., & Gonzalez, E. (2018). ”Supporting FAIR data: Categorization of research data as a tool in data management”. Informaatiotutkimus, 37(4). https://doi.org/10.23978/inf.77419
Plesser, H. E. (2018): ”Reproducibility vs. Replicability: A Brief History of a Confused Terminology”. Frontiers in Neuroinformatics, 11:76. http://doi.org/10.3389/fninf.2017.00076
Protocols.io: How to make your protocol more reproducible, discoverable, and user-friendly. http://dx.doi.org/10.17504/protocols.io.bnknmcve
Rans, J. and Whyte, A. (2017): Using RISE, the Research Infrastructure Self-Evaluation Framework. Digital Curation Centre, Edinburgh. https://www.dcc.ac.uk/guidance/how-guides/RISE.
RDA FAIR Data Maturity Model Working Group (2020): FAIR Data Maturity Model: specification and guidelines. Research Data Alliance. https://doi.org/10.15497/RDA00045
RRI-Practice: ”What is RRI?”. https://www.rri-practice.eu/about-rri-practice/what-is-rri/.
San Francisco Declaration on Research Assessment, https://sfdora.org/
Schindler D., Bensmann F., Dietze S., Krüger F. (2022): ”The role of software in science: a knowledge graph-based analysis of software mentions in PubMed Central”. PeerJ Computer Science 8:e835. https://doi.org/10.7717/peerj-cs.835
Science Europe (2018): Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management. https://www.scienceeurope.org/media/jezkhnoo/se_rdm_practical_guide_final.pdf
Science Europe, Open Science working group: Practical guide to Software Management Plans. Open draft: https://docs.google.com/document/d/1TjUxWOPKQbkxDX7rUU-hIFB2ifNsvJGi2orNHh9mTeA/edit#heading=h.3ydtwj3x43q8
Silva Fennica: Instructions for Authors. https://silvafennica.fi/page/authors
Software Heritage (2021): Research Software gets on stage in two new European projects. https://www.softwareheritage.org/2022/07/12/research-software-gets-on-stage-in-two-new-european-projects/.
Springer Nature: ”Data Availability Statements”. https://www.springernature.com/gp/ authors/research-data- policy/data-availability-statements/12330880.
Stallman, Richard: License Compatibility and Relicensing. https://www.gnu.org/licenses/license-compatibility.html
Strasser C., Hertweck K., Greenberg J., Taraborelli D., Vu E. (2022): ”Ten simple rules for funding scientific open source software”. PLoS Comput Biol 18(11): e1010627. https://doi.org/10.1371/journal.pcbi.1010627
Suomen Akatemia: Data management policy for research infrastructures. https://www.aka.fi/en/research-funding/apply-for-funding/how-to-apply-for-funding/az-index-of-application-guidelines2/data-management-plan/data-management-policy--research-infrastructures/.
Suomen Akatemia: Tutkimusinfrastruktuurikomitean (TIK) linjaus: Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien hallinnollisen omistajuuden tunnusmerkit. https://www.aka.fi/globalassets/1-tutkimusrahoitus/4-ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/4-tutkimusinfrastruktuurit/tik-linjaus-kansallisten-tutkimusinfrastruktuurien-hallinnollisen.pdf.
Suomen Akatemia: Tutkimusinfrastruktuurikomitean (TIK) linjaus: Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen tunnusmerkit. https://www.aka.fi/globalassets/1-tutkimusrahoitus/4-ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/4-tutkimusinfrastruktuurit/tik-linjaus-tutkimusinfrastruktuurien-rahoituksen-tunnusmerkit.pdf.
Suomen Akatemia: Tutkimusinfrastruktuurit. https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/tutkimusinfrastruktuurit/.
The Code Refinery Project: https://coderefinery.org/about/project/.
The FAIR4RS initiative: https://www.rd-alliance.org/groups/fair-research-software-fair4rs-wg.
The Vienna EOSC Declaration (2018): https://eosc-launch.eu/declaration/.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk.
Tuuli-projekti (2019): Täydentävä ohje arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja sisältävän datan hallinnan suunnitteluun. [Zenodo] doi.org/10.5281/zenodo.3247282.
UK Concordat on Open Research Data (2016): https://www.ukri.org/files/legacy/documents/concordatonopenresearchdata-pdf/.
UNESCO (2019): Recommendation on Open Educational Resources (OER). https://www.unesco.org/en/legal-affairs/recommendation-open-educational-resources-oer.
UNESCO (2021): Recommendation on Open Science. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000379949.locale=en.
UNIFI (2018): Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelma. https://www.unifi.fi/wp-content/uploads/2019/04/UNIFI_Avoimen_tieteen_ja_datan_toimenpideohjelma.pdf.
Vastuullinen tiede: Vastuullinen tutkijanarviointi. https://vastuullinentiede.fi/fi/vastuullinen-tiede/vastuullinen-tutkijanarviointi.
Wilson, Greg (2020): Teaching Tech Together. How to create and deliver lessons that work and build a teaching community around them. https://teachtogether.tech/en/index.html.
Word K., Brown S. M., Dennis T., Barnes K. (eds) (2021): The Carpentries Instructor Training, November 2021. https://doi.org/10.5281/zenodo.5709383
Sanasto
Aineistonhallintasuunnitelma: Aineistonhallintasuunnitelma (DMP, Data Management Plan) on virallinen ja dynaaminen asiakirja, jossa määritellään, miten resursseja hallinnoidaan opinnäytetyön elinkaaren ajan. Suunnitelma kattaa esimerkiksi aineistot, analyysivaiheet (esim. protokollat, algoritmit, menettelyt), laitteet ja työkalut (esim. laboratoriolaitteita ja valmistajia, reagensseja, infrastruktuuria ja ohjelmistoja koskevat tiedot), muun asianmukaisen dokumentaation, versioinnin, säilytyksen, palvelut ja sopimusehdot sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen kehittämisen ja jakamisen. (AVOTT 2023, 34.)
Avoimen lähdekoodin ohjelmisto: on tietokoneohjelmisto, jonka lähdekoodi julkaistaan avoimella lisenssillä. Tämän nojalla tekijänoikeuksien haltija myöntää käyttäjille oikeuden käyttää, tutkia, muuttaa ja jakaa ohjelmistoa kenelle tahansa ja mihin tahansa tarkoitukseen. Tutkimusmenetelmien avoin lähdekoodi tarjoaa algoritmien sanallisiin kuvauksiin nähden täydentävää tietoa menetelmien toistettavuudesta ja uudelleenkäytöstä.
Esirekisteröinti: Esirekisteröinti tarkoittaa tutkimussuunnitelman määrittelyä etukäteen ja sen julkistamista luotettavassa avoimessa rekisterissä. Tämä auttaa erottamaan eksploratiivisen, hypoteeseja
tuottavan tutkimuksen hypoteeseja todentavasta testauksesta. Esirekisteröinnistä voidaan ilmoittaa tutkimusraportissa.
FAIR-periaatteet: FAIR-periaatteiden tavoite on tehdä tutkimusaineistoista löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). Tämä tehostaa tiedon saatavuutta ja edistää tieteellisiä löytöjä. (AVOTT 2023, 34.)
Kypsä tutkimusmenetelmä tai infrastruktuuri: on ollut käytössä tarpeeksi kauan, jotta sen alkuvaiheen puutteet ja ongelmat on ehditty tunnistaa ja poistaa, sen suorituskykyä ymmärretään paremmin ja käytettävyyttä on mahdollisesti tehostettu ammattikäyttäjien ja muiden käyttäjien eduksi. Tutkimuksessa käytetään jatkuvasti eri kypsyystasoilla olevia menetelmiä ja infrastruktuureja, ja kypsyystason nostaminen voi olla olennainen osa tutkimusprosessia. Dokumentaation ja tuen voidaan myös katsoa kuuluvan kypsyyden ja avoimuuden tekijöihin. Esimerkkejä kypsyystasoista avoimissa tutkimusohjelmistoissa ovat: 1) avoimen lähdekoodin lisenssillä julkaistu raakakoodin repositorio, jossa dokumentoidaan, miten analyyseja voidaan toistaa; 2) suunnitteluvalinnat ja dokumentaatio, joiden avulla koodia/ohjelmistoa voidaan soveltaa välitöntä alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin ja yleisemmin; 3) täysi ohjelmistokirjasto, joka noudattaa suositeltavia ohjelmointikäytäntöjä, kuten kattavia yksikkötestejä ja muita suosituksia; 4) täysin uusittava työnkulku, joka kattaa kaikki tiedot alkuperäisaineistosta laskennalliseen käsittelyyn ja lopulliseen raportointiin. Laadullisessa tutkimuksessa menetelmän kypsyystaso voi tarkoittaa esimerkiksi protokollaa tai kyselyä, jota on testattu laajemmin ja kehitetty useissa eri tutkimuksissa. Kypsät menetelmät voivat auttaa tutkimuksen standardoinnissa.
Lisenssi: Lisenseillä tekijät ja tekijänoikeuksien haltijat myöntävät laajennettuja käyttöoikeuksia dataan, luoviin teoksiin ja koodiin. Tietokoneohjelmistoille ja komentosarjoille on saatavilla lukuisia vakiintuneita lisenssejä. Avoimilla lisensseillä tarkoitetaan avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia lisenssejä. Jotkut avoimet lisenssit sisältävät johdannaisteosten jakamista koskevia ehtoja (esim. GPL, CC BY-SA). Sallivissa avoimissa lisensseissä (esim. MIT, BSD-2-clause, CC BY, CC0) on asetettu vähimmäisvaatimukset johdannaisaineistojen uudelleenkäytölle ja lisensoinnille. Yhteensopivuuteen liittyvät seikat voivat rajoittaa lisenssin valintaa.
Metadata: Metadatalla, metatiedolla tai kuvailutiedolla tarkoitetaan tutkimusaineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja/tai käsittelyä sekä sen kokoamista kuvaavaa ja tiivistettyä tietoa.
Mikrojulkaisu: ovat lyhyitä vertaisarvioituja ja viitattavissa olevia julkaisuja, joilla voidaan julkaista tiivistetysti tietoa uusista löydöksistä ja tuloksista, mahdollisesti ilman laajempaa tieteellistä narratiivia. Mikrojulkaisuja voidaan käyttää myös negatiivisista tuloksista tai kokeilujen epäonnistuneista toteutuksista viestimiseen.
Protokolla: Protokollissa dokumentoidaan numeroidut vaiheet, joita on noudatettava tietyssä tutkimuksessa saatujen tulosten uusimiseksi. Vaiheita ovat esimerkiksi aineiston keruu, analyysi (mukaan lukien menetelmät) ja tulosten tuottaminen. Protokollia on joissain tapauksissa mahdollista automatisoida esimerkiksi laboratoriotyössä tai laskennallisessa tutkimuksessa.
Repositorio: Repositorio on tietokanta tai virtuaalinen arkisto, joka on perustettu tieteellisten tuotosten keräämistä, levittämistä ja säilyttämistä varten. Open Science Framework on yksi esimerkki nimenomaan tutkimusmenetelmiä varten tarkoitetuista repositorioista, ja digitaalisia repositorioita on tarjolla myös tietojenkäsittelyä ja ohjelmistopaketteja varten (esim. GitHub ja Zenodo).
Tiedon vähimmäisvaatimus: Tiedon vähimmäisvaatimuksella varmistetaan tuotetun datan raportointi siten, että muiden tutkijoiden on mahdollista todentaa sekä tulkita ja analysoida dataa.
Tutkija: Tutkijalla tarkoitetaan tässä linjauksessa laajasti korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön jäseniä, mukaan lukien tutkimukseen osallistuvat henkilöt. Määritelmä kattaa ammattitutkijoiden lisäksi myös muut eri rooleissa tutkimustyötä suorittavat, sen mahdollistavat tai sitä tukevat henkilöt sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden opettajat ja opiskelijat.
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto (on tutkijan tai tutkimusryhmän tutkimusprosessin aikana käyttämä resurssi, eli digitaalisessa, analogisessa tai fyysisessä muodossa olevaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen perusaineistoa. Tutkimusaineisto on laajempi käsite kuin tutkimusdata, kattaen esimerkiksi lähdekirjallisuuden (esimerkiksi asiakirja-aineisto) ja näytteet (esimerkiksi verinäytteet, sammalet).
Tutkimusdata: Tutkimusdata on tutkimusaineistoa, joka on kerätty, havaittu, mitattu tai luotu hypoteesien vahvistamiseksi ja tutkimustulosten todentamiseksi. Tutkimusdata voi yleensä olla digitaalisessa muodossa, mutta se voi esiintyä myös analogisessa tai fyysisessä muodossa (esimerkiksi laboratoriopäiväkirjat).
Tutkimusdatan avoimuus: Tutkimusdatan avoimuudella tarkoitetaan tässä linjauksessa sitä, että tutkimusdata on toisten tutkijoiden löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Tutkimusdatan avoin saatavuus edellyttää hyvää ja vastuullista datan hallintaa. Tutkimusdatan uudelleenkäyttöä tuetaan lisensseillä tai sen käyttö voi edellyttää asianmukaista tutkimuslupaa. Henkilötietoja sisältävän, sensitiivisen tai luottamuksellisen tutkimusdatan vastuullinen käsittely edellyttää tutkijalta niin lainsäädännön kuin hyvien tutkimuseettisten käytäntöjen noudattamista. Tällaisissa tapauksissa on usein kuitenkin mahdollista avata tutkimusdatan kuvailutiedot eli metadata sekä tarjota muille tutkijoille pääsy aineistoon erillisellä aineiston luovutussopimuksella.
Tutkimusdatan hyvä ja vastuullinen hallinta: Tässä linjauksessa tutkimusdatan hyvällä hallinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkimusdata ja siihen liittyvä kuvaileva tieto (metatieto, metadata) on “luotu, tallennettu ja järjestetty siten, että tutkimusdata säilyy käyttökelpoisena ja luotettavana ja että tietosuoja ja tietoturva on varmistettu tutkimusdatan koko elinkaaren ajan”. Lisäksi nimenomaan avoimen tieteen mukainen tutkimusdatan hyvä hallinta tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa huomioidaan “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä” -periaate, FAIR-periaatteet sekä vastuullisuuden periaate. Tutkimusdatan hyvä hallinta on sen avoimen saatavuuden välttämätön edellytys. Tutkimusdatan hyvää hallintaa arvioidaan seuraavien näkökulmien pohjalta:
- Niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä -periaate edellyttää, että kaikki, mikä voidaan avata julkiseksi ja uudelleen käytettäväksi, myös avataan. Vastaavasti sellainen, mitä ei voida julkistaa ja jakaa, suojataan ja säilytetään turvallisesti. Se kumpaan ryhmään tutkimusdata kuuluu, on viime kädessä tutkijan vastuulla. Avaamatta jättäminen edellyttää aina perusteen.
- FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) viittaavat tutkimusdatan laatuun sen jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistosta:
- löydettävää (Findable)
- saavutettavaa (Accessible)
- yhteentoimivaa (Interoperable)
- uudelleenkäytettävää (Reusable).
- FAIR-periaatteiden mukainen tutkimusdata ja metadata ovat semanttisesti yhteentoimivia, eli niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia. Täysin FAIR-periaatteiden mukainen data ei ole vielä useimmilla aloilla mahdollista osaamisen ja palveluiden puutteista tai datan luonteesta johtuen.
- Vastuullisella datan hallinnalla tarkoitetaan tässä linjauksessa:
- tutkimusalan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- tutkimuseettisten periaatteiden tuntemusta ja noudattamista
- lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista
- tietoturvan ja tietosuojan periaatteiden tuntemusta ja noudattamista.
- Aineistojen avoimuuden kaikkien muotojen edellytyksenä on vastuullinen tutkimusaineistojen hallinta. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa. Tutkimusdatan vastuullinen hallinta ja sitä kautta syntyvä mahdollisuus tutkimusaineiston avaamiseen ovat osa hyvää tieteellistä käytäntöä.
Tutkimusinfrastruktuurit: ovat usein yhteisten ponnistusten ja pitkäjänteisen resurssien kartuttamisen tulosta, ja ne tehostavat yhteistyötä ja tutkimusresurssien tehokasta käyttöä. Ne voivat olla välineitä, laitteita, tietoverkkoja, tietokantoja, aineistoja ja palveluita tai tutkimusorganisaatioita, joiden tarkoitus on helpottaa tutkimusta, edistää tutkimusyhteistyötä sekä vahvistaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja tietotaitoa. Tutkimusinfrastruktuureja (esim. kirjastoja, kasvihuoneita, tutkimusmetsiä ja
-navettoja, laboratorioita, tietokonelaitteita, tietokantoja, ohjelmistorepositorioita) voidaan käyttää infrastruktuuripalveluiden (kasvihuoneessa suoritettava tutkimuspalvelu) tarjoamiseen. Vastuuorganisaatio voi tarjota tukea esimerkiksi koneiden ja laitteiden käytössä onnistuneiden tutkimusten tai kokeilujen toteuttamiseksi. Tällaiset palvelut voivat olla virtuaalisia (esim. tietotuotteet), etäyhteyden välityksellä tarjottavia (esim. mittauslaitteiden etähallinta) tai paikan päällä suoritettavia (esim. paikan päällä käynti mittauslaitteen kalibroimiseksi). Tutkimusinfrastruktuurit voivat siten olla yksipaikkaisia, hajautettuja, virtuaalisia tai näiden yhdistelmiä, ja niitä käytetään usein tutkimusaineiston keräämiseen tietokannoissa säilytettäväksi. Tutkimusinfrastruktuurien laajuus vaihtelee paikallisesta kansalliseen ja kansainväliseen laitteistoon ja infrastruktuuripalveluihin. Euroopassa on useita suuria tutkimusinfrastruktuureja, joita voidaan käyttää kansalliset rajat ylittävässä yhteistyössä. Tutkimusinfrastruktuureja ylläpidetään pääasiassa tutkimustarkoituksiin. Esimerkkejä muun tyyppisistä infrastruktuureista, joita voidaan myös hyödyntää tutkimuksessa, ovat innovointi, kehittäminen ja teknologia.
Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuus: Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuudella tarkoitetaan muun muassa läpinäkyvyyttä, löydettävyyttä, saavutettavuutta, jaettavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä. Uudelleenkäytettävyys on olennainen osa avoimuuden määritelmää. Avoimuutta toteutetaan esimerkiksi dokumentaation, standardien ja FAIR-periaatteiden, semanttisen yhteentoimivuuden, koneluettavuuden, avoimen lisensoinnin, esirekisteröinnin, julkisten protokollien, avoimen lähdekoodin repositorioiden kehittämisen, aineistokokoelmien levittämisen sekä digitaalisten kirjastojen avulla. Tietynlaisten menetelmien, kuten esimerkiksi kyselylomakkeiden, lähdekoodin, muistikirjojen ja vastaavien menetelmien voidaan soveltuvin osin katsoa muodostavan tutkimusaineistoja, jolloin niihin voidaan soveltaa avoimiin menetelmiin liittyvien määritelmien ja suositusten lisäksi myös avoimiin tutkimusaineistoihin liittyviä määritelmiä ja suosituksia. Tutkimusinfrastruktuurien avoimuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi 1) tietoja saatavuus- ja omistuskäytännöistä sekä läpinäkyvästä pääsynhallintarakenteesta; 2) infrastruktuurin käyttöä, 3) infrastruktuurin mahdollistamia tutkimustuotoksia. Muita tärkeitä näkökulmia ovat yhteisöllinen käyttö ja tutkimusmenetelmiin viittaaminen. Menetelmien ja infrastruktuurien avoimuus ei välttämättä tarkoita maksuttomuutta, mutta niiden tulisi olla voittoa tavoittelemattomia ja kustannusten tulisi olla tutkimuskäytössä mahdollisimman pienet.
Tutkimusmenetelmät: ovat järjestettyjä ja dokumentoituja menettelyitä, joiden avulla toteutetaan tutkimusta ja työskennellään tutkimuskysymysten ja -aineistojen parissa tutkimustuotosten tuottamiseksi. Yksittäiset tutkimusmenetelmät kattavat yleensä jonkin osan tutkimuksen elinkaaresta aineistonkeruusta tutkimuksen suunnitteluun, saatavuuteen, datan valintaan ja käsittelyyn, tutkimuskontekstien dokumentointiin ja raportointiin, protokolliin ja suunnitelmiin, kuten haastatteluoppaisiin, sekä analyysiprosessiin, mukaan lukien konkreettiset toimenpiteet ja päättelyketjut. Tutkimusmenetelmien avoimuus kattaa sekä yksittäiset menetelmät että niiden yhdistelmän, josta muodostuu tutkimuksen koko elinkaaren kattava kokonainen työnkulku. Esimerkkejä tutkimusmenetelmistä ovat mm. dokumentoidut argumentointi- ja päättelyketjut, järjestelmälliset katsaukset, kyselylomakkeet, haastatteluoppaat, tutkimuspäiväkirjat, haastattelupohjat, kirjalliset pyynnöt, sanelut, koodaus, asetusten dokumentointi (esim. laitteiston asetukset), koemateriaalit (esim. reagenssit), suunnittelunäkökohdat, kuten otoskoon määrittely, aineistojen poissulkeminen, käsittely ja kaikki muut oleelliset toimenpiteet80, tiedonkeruun menetelmät ja dokumentointi (esim. ei- avoimella mittausohjelmistolla), laboratoriopäiväkirjat, ohjeistukset, teknologia, laitteistot, ohjelmistot, algoritmit, tekoälypohjaiset menetelmät, lähdekoodi, työnkulut komentosarjat, protokollat ja mallit. Tutkimusaineistot ja -menetelmät eivät aina ole erotettavissa toisistaan. Menetelmä voidaan julkaista vertaisarvioidulla alustalla tai tutkimusyhteisö voi muutoin hyväksyä sen ja ottaa sen käyttöön.
Tutkimusmenetelmiin liittyvä asiantuntijarooli: Tutkimusmenetelmiin liittyviä asiantuntijarooleja ovat esimerkiksi tutkimusohjelmistoinsinööri, tilastotieteilijä, aineiston- hallinnan tuki, tietoasiantuntija, informaatikko, oikeudellinen henkilökunta, laboratorioinsinööri ja laboratoriotyöntekijä.
Tutkimusorganisaatio: Tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan järjestäytynyttä kokonaisuutta, joka toteuttaa tai tukee riippumatonta tutkimusta. Esimerkkejä tutkimusorganisaatioista ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiansiirtoelimet ja innovaatiokeskittymät. Myös tutkimusinfrastruktuurin voidaan katsoa olevan tutkimusorganisaatio, kun se tekee tai tukee riippumatonta tutkimusta. Tutkimusorganisaatiot voivat erota merkittävästi toisistaan kooltaan ja laajuudeltaan.
Tutkimusresurssit: Tutkimusresursseilla tarkoitetaan tässä linjauksessa yhteisesti tutkimusaineistoja, -menetelmiä ja -infrastruktuureja. Käsite voi lisäksi kattaa muunlaisia tutkimustuotoksia, kuten julkaisujen vertaisarvioimattomat preprint-versiot, julkaisut, materiaalit tai sosiaaliset verkostot.
Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta: Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta on osa hyvää tieteellistä käytäntöä. Siihen kuuluu dokumentointi, joka tukee kykyä jäljittää kaikki olennaiset menetelmälliset vaiheet, jotka mahdollistavat olennaisten menetelmävalintojen kriittisen arvioinnin ja on välttämätöntä tutkimuksen läpinäkyvyyden ja toistettavuuden kannalta. Lisäksi vastuullinen hallinta tukee varmuuskopiointia, pitkäaikaissäilytystä ja versiointia (esim. ohjelmistoissa, laitteissa tai protokollissa) sekä noudattaa lainsäädäntöä ja tutkimusetiikkaa.
Uudelleenkäytettävyys: Uudelleenkäytettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jatkokehittää ja soveltaa tarkkaa koodia tai abstraktia tutkimusmenettelyä tulevaa käyttöä varten samassa tai eri kontekstissa.
Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto (FOSS, free and open software): Ks. Avoimen lähdekoodin ohjelmisto.
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus |
| Name (sv) | Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder |
| Name (en) | Open research data and methods |
| Description (fi) | Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus koostuu koko linjaukselle yhteisistä strategisista periaatteista sekä kahdesta osalinjauksesta, joissa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin osa-alueelle. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. |
| Description (sv) | Policyn för öppna forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer samt två delpolicyer som fastställer mål och åtgärder för respektive delområde. De strategiska principerna drar upp generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör viktiga principer som forskningssamfundet bör hålla fast vid i strävan efter öppenhet. |
| Description (en) | This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy
and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness. |
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Is part of |
Sections
| Ordinal | Name (fi) | Name (sv) | Name (en) | Type | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus | Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder | Responsible management of research data and methods | Periaate | show / edit |
| 2 | Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut | Datahanteringens infrastrukturer och tjänster | Data management infrastructures and services | Periaate | show / edit |
| 3 | Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet | Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder | Incentives for opening of research data and methods | Periaate | show / edit |
- ↑ Tutkimusyhteisön määritelmässä noudatetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 (2020, 5) määritelmää. https://doi. org/10.23847/isbn.9789525995237
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.
