Open research data and methods, Policy component 1: Open access to research data
Policy objective
Research data and methods are as open as possible and as closed as necessary. The data is managed appropriately with the aim of implementing the FAIR principles.1 Research methods and research data are identified as independent research outputs.
Introduction
This policy consists of policy components. The first policy component concerns research data and is completed in the spring of 2021. The policy component on research methods, including code and software, is estimated to be completed in 2022. [1] On a general level, the openness of research data and methods and good data management improve the possibilities of research verification and promote the appropriate reuse of existing research data and methods[2]. Openness increases global equality, as the research data can be accessed by researchers globally. This in turn promotes the emergence of new innovations. The openness of research data and methods raises significant questions related to research integrity and legislation and involves restrictions, of which researchers and others working in data management must be aware. To implement equality both on a national and an inter-national level, openness of research data and methods must be promoted in an economically sustainable way. Economically sustainable fostering of openness means that key open science infrastructures are not profit-ori-ented[3]. In Finland, research data produced with public funding must be open accessible for all.
Freedom of research and the responsibility of the researcher
This policy is based on national and international policies on open access to research data and methods. Its objective is to support the principles of open science and increase freedom of research as well as researchers’ possibilities of distributing and utilising research-based knowledge. It is the researcher’s responsibility to carry out research of the best possible quality, which includes responsible management of research data and methods. The repository selected for the research data and methods must be such that it best suits the whole in question and provides service in accordance with the FAIR principles. The purpose of open access is to make the further use of research data and methods as open as possible. The degree of openness can be restricted for justified reasons. The research community must guarantee the skills, incentives, resources and structures for opening research data and methods (e.g., infrastructures and services) in a way that supports and respects the work and equality of the researchers.
International context
This policy has been drawn up utilising the extensive national and international work that has been and is done towards promoting the openness of research data. Good summaries of this work are, among others, the plan drawn up by the Association of European Research Universities, Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018), and the final report published by the European Commission, Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018) [4]. The operating environment is further shaped by current and future EU regulation on the openness of data, e.g. the Open Data Directive. Scholarly publishers require authors of research publications to provide open access to their data and methods. Scholarly publishers also allow or require authors to save their research data or methods in repositories that can be closed, open or behind paywalls[5][6].
Funders require the opening of research data and methods, which is closely connected to good research data management. An example of this is Science Europe’s guideline Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management[7].
By ensuring that the Finnish policy reflects the international development, the Finnish research community participates in the creation of common international practices in this swiftly growing and developing area. Finnish operators actively participate in European and international work, e.g. in the European Open Science Cloud (EOSC) and Research Data Alliance (RDA) communities. The Finnish research community participates in a dialogue where it can obtain good practices and contribute to the creation of workable solutions.
Risks and threats
This policy includes identified risks. The opening of research data and methods is based on good data management. However, implementation of responsible conduct of research and good research data management requires resources and economic incentives targeted towards research organisations during the entire lifecycle of the research data and methods. To make resources available for the entire lifecycle, organisations in different roles should commit to the maintenance ofresources. Investment in services, meanwhile, promotes more efficient resource utilisation and creates savings. Researchers are concerned about opening sensitive and confidential research data (e.g. personal information) and methods. For this reason, different degrees of openness and the researcher’s right to primary use should be considered. In some cases, it is enough to open the metadata. Opening research data and methods brings up juridical (e.g. contractual) questions as well as the legal protection of researchers in relation to research data and methods. Research funding organisations and scholarly publishers increasingly require open research data and methods. From the viewpoint of funding applicants, the risk is that research funding declines or is claimed back if research data cannot be opened. Reasons for not opening research data and methods include lack of skills, services and infrastructures. Legislative, ethical and contractual restrictions can also prevent openness.
Structure and background of the policy
This policy has been drawn up by the Finnish research community. The progress of the work has been the responsibility of a working group assembled by the expert group on open data at the Open Science Coordination (the Federation of Finnish Learned Societies). The work has been directed by the National Open Science and Research Steering Group. The policy supports the Declaration for Open Science and Research 2020–2025. This policy on open access to research data and methods consists of strategic principles common to the entire policy and two policy components in which objectives and actions are set out for each area. The strategic principles describe general preconditions for the pursuit of open access to research data and methods. They formulate principles that are important for the research community and must be adhered to when implementing openness. The objectives listed in the policy components comprise more time-bound, specific and measurable objectives for openness. The objectives are accompanied by concrete actions required for their achievement. The changing international environment affects the objectives and the related actions more quickly than the principles. The vocabulary used in the policy (see appendix 1) supports the readability and sufficient comprehensibility of the document. The vocabulary of open science differs across fields of science, and the terms and their translations vary greatly in legislation. The terms are defined in different ways in different contexts. Due to the differences between fields of science, it is difficult to create a comprehensive vocabulary.
Implementation and monitoring
The implementation of the policy on open access to research data and methods is the responsibility of the entire Finnish research community, and the policy will come into effect gradually. The policy component on open access to research data is completed in spring 2021, and the policy component on research methods in spring 2022. The entire policy, including policy components, will be reviewed no later than 2025. The monitoring of the implementation of the policy is the responsibility of the Open Science Coordination at the Federation of Finnish Learned Societies. It is the Coordination’s responsibility to support and promote continuous discussion in order to reach the objectives and to keep the policy up to date. The monitoring mechanisms for the openness of research data and methods will be part of the national open science monitoring programme that is being developed.
Strategic principles
Principle 1: Responsible management of research data and methods
Research data and methods shall be managed, opened and used responsibly and appropriately.
Ensuring the realisation and monitoring of the principle:
- Baseline: Responsible management of research data and methods is the most important prerequisite for openness. The research community has identified deficiencies in its practices.
- Continuous monitoring: Continuous monitoring will be carried out as part of the national monitoring of open science and research.
Principle 2: Data management infrastructures and services
Researchers have access to infrastructures and services that enable responsible data management, and these are developed further in an economically sustainable way, taking into account the researchers’ needs.
Ensuring the realisation and monitoring of the principle:
- Baseline review: During 2021, the Open Science Coordination will, in cooperation with the research organisations and service providers, specify a minimum level of research data management infrastructures and services.
- Continuous monitoring:: No later than 2022, the Open Science Coordination will draw up an evaluation templateMaterials-footnote-8 for future use in organisations as an evaluation tool in regular self-evaluation. Continuous monitoring will be carried out as part of the national monitoring of open science and research.
Principle 3: Incentives for opening of research data and methods
The researcher’s merits in the promotion of good data management, work related to research data and methods, and the appropriate opening of research data and methods are valued and can support the researcher’s career.
Ensuring the realisation and monitoring of the principle:
- Baseline: No later than 2022, the Open Science Coordination will draw up a recommendation on good practices, i.e. how the promotion of good data management, work related to research data, and the opening of research data shall be considered in the researcher’s work, and how these merits will be evaluated.
- Continuous monitoring: Continuous monitoring will be carried out as part of the national monitoring of open science and research.
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus.
Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2026–2030
Tiivistelmä
TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö, ja työtä on koordinoinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).
Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityyppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.
Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä ohjaavat periaatteet on ilmaistu konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimiva Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Linjauksen sitoumukset
TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan asianmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. Ellei tässä linjauksessa toisin todeta, termillä ”tutkimustuotos” tarkoitetaan tutkimusaineistoja ja -menetelmiä. Muita tutkimustuotoksia käsitellään niitä koskevissa linjauksissa Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ja Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus.
Johdanto
TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avoimuuden linjaus päivittää ja korvaa kaksi osalinjausta, jotka Tieteellisten seurain valtuuskunta julkaisi vuosina 2021–2023. Päivitetty linjaus yhdistää osalinjaukset yhdeksi yhtenäiseksi linjaukseksi. Linjausten alkuperäisen julkaisemisen jälkeen monet tuolloin uudet käsitteet ja käytännöt ovat vakiintuneet tutkimusyhteisössä. Aineistonhallinta, FAIR-periaatteet ja tutkimusaineistojen jakaminen ovat yleistyneet. Tätä kehitystä ovat edistäneet tutkimusrahoittajien vaatimukset, tutkimusorganisaatioiden tarjoama koulutus sekä tutkijoiden valmiudet omaksua uusia käytäntöjä. Tästä kehityksestä huolimatta avoimuutta edistävät linjaukset ovat edelleen tarpeellisia. Esimerkiksi epäselvien vastuiden vuoksi tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus voi vaarantua. Lisäksi tutkimusturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat saaneet tutkimusorganisaatiot tarkastelemaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien alueellista säilyttämistä ja rajoitettua jakamista digitaalisen resilienssin ja digitaalisen suvereniteetin näkökulmasta. Koska yhteiskunnalliset muutokset voivat tapahtua nopeasti, on ratkaisevan tärkeää turvata digitaalinen suvereniteetti ja dataresilienssi huolehtimalla arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisesta käsittelystä, säilyttämisestä ja rajoitetusta jakamisesta.
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten tutkimuksen integriteettiä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä tutkimuksen sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Näiden tavoitteiden saavuttamista haastavat kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä menetelmien kehittämisen ja soveltamisen jatkuva iteratiivinen luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Avoimuuden lisääminen voi siten tukea koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi myös lisätä tutkimuksen vaikutusta koko yhteiskuntaan sekä tutkimuskäytäntöihin esimerkiksi parantamalla saatavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai luomalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehittämiseen ja innovointiin. Esimerkkejä siitä, miten avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, löytyy kansallisten avoimen tieteen palkintojen saajista.
FAIR-periaatteet ohjaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tarjoamalla järjestelmällisen viitekehyksen tarkoituksenmukaisen avoimuuden asteen määrittämiseen ja toteuttamiseen sekä arvioimiseen osana vastuullista tutkimuksen arviointia. FAIR-periaatteilla tarkoitetaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien laatua niiden jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistoista ja -menetelmistä löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable) (ks. Sanasto). Vaikka FAIR-periaatteiden voidaan katsoa kuvaavan tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden yleisiä tavoitteita, tietyillä tieteenaloilla myös muista viitekehyksistä voi olla hyötyä. Määrällisessä tutkimuksessa avoimuuden tavoitteena voi olla tutkimuksen tai sen osien täsmällinen toistettavuus, kun taas laadullisessa tutkimuksessa voidaan painottaa dokumentoinnin ja argumentaation läpinäkyvyyden parantamista.
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja digitaalista resilienssiä. Avoimuus voi poistaa saatavuuden esteitä sekä edistää osallisuutta ja yhdenvertaista pääsyä tietoon tukemalla tieteidenvälistä tutkimusta, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Avoimuus voi tukea julkisen ja yksityisen sektorin uusia yhteistyömuotoja ja vahvistaa alueellista innovaatiokykyä. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarkastella alueellisia ja kansallisia digitaalisen säilyttämisen sekä datan jakamisen infrastruktuureja ja palveluita digitaalista resilienssiä vahvistavina välineinä. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisen hallinnan, suojaamisen ja arkistoinnin, mukaan lukien ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä kriittisiä infrastruktuureja koskevien aineistojen, voidaan nähdä tukevan digitaalista suvereniteettia. Sopivasta avoimuuden asteesta päätettäessä tutkijoiden on otettava huomioon myös tutkimusturvallisuus sekä teknologian mahdollinen kaksikäyttö sotilaallisiin tarkoituksiin. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen säilyttämistä ja rajoitettua jakamista voidaan pitää dataresilienssin ja digitaalisen suvereniteetin kulmakivinä.
Kansainvälinen viitekehys. Tämä uudistettu linjaus on edelleen yhdenmukainen tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta edistävien kansallisten ja kansainvälisten ohjeiden ja viitekehysten, kuten edellä mainittujen FAIR-periaatteiden, kanssa. UNESCOn avoimen tieteen suosituksen mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön linjauksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliancessa (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöissä sekä eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurityöhön. Toimintaympäristöä muovaavat lisäksi nykyinen ja tuleva Euroopan unionin sääntely datan avoimuudesta, kuten avoimen datan direktiivi, sekä digitaalista suvereniteettia koskevat eurooppalaiset aloitteet, kuten European Digital Commons Infrastructure Consortium.
Tämä linjaus kannustaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita avaamaan tutkimusprosessia – myös tutkimusaineistoja ja -menetelmiä – mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti. Varhainen jakaminen voi auttaa tutkijoita osoittamaan työnsä ensisijaisuuden ja saamaan oikea-aikaista palautetta työn kehittämiseksi, mikä puolestaan voi parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta kokonaisuutena. Yleisenä periaatteena on, että tutkijoiden tulee perustella julkaistun tutkimuksen ja asiantuntijalausuntojen taustalla olevat aineistojen ja menetelmien avoimuuden rajoitukset eikä avoimuutta tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Tutkijoiden tulee ottaa huomioon tutkimusturvallisuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin liittyvät näkökohdat, kun he määrittelevät sopivaa avoimuutta tutkimusaineistoilleen ja -menetelmilleen sekä niiden säilyttämiseen käytettäville palveluille.
Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu
Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkimukseen perustuvaa tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.
Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi seurata rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla.
Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetelmien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimet tutkimusaineistot ja -menetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot.
Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.
Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusaineistojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.
Riskit ja uhat
Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen sekä omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostavat esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen tai -menetelmien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää kuvata tutkimusresurssit mahdollisimman läpinäkyvästi esimerkiksi julkaisemalla metadataa tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.
Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteutettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.
Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) tukee aineistojen ja menetelmien avoimuuden asteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren varhaisista vaiheista lähtien, ja sitä tulee ylläpitää aktiivisesti ja päivittää tarpeen mukaan tutkimuksen aikana. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää avoimesti saatavilla olevat perustelut mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisölle ja tutkimuseettisille toimikunnille olisi hyödyllistä kehittää yleisiä ohjeita siitä, miten tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta voidaan edistää osana vastuullista tutkimusta ja sovittaa yhteen tutkimusetiikan muiden näkökohtien, kuten tutkittavien suojaamisen tai teknologian kaksikäytön hallinnan, kanssa.
Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokasta hyödyntämistä ja tuo säästöjä.
Linjauksen rakenne ja tausta
Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliseen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030.
Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus koostuu strategisista periaatteista sekä tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Strategiset periaatteet kuvaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden edistämisen yleisiä edellytyksiä. Niissä määritellään tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joita on noudatettava avoimuutta toteutettaessa. Linjauksen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat ajallisesti rajatumpia ja mitattavampia tavoitteita, joilla avoimuutta tuetaan ja edistetään. Tavoitteisiin liittyy konkreettisia toimenpiteitä, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin periaatteita nopeammin.
Aihepiirin sanasto on erilainen eri tutkimusaloilla, sekä termit, määritelmät ja käännökset vaihtelevat huomattavasti lainsäädännössä ja eri asiayhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Toimeenpano ja seuranta
Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avointa saatavuutta koskeva osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Tämä julkaisu on linjauksen vuonna 2026 toteutettu kokonaisvaltainen uudistus. Päivityksen yhteydessä tutkimusinfrastruktuurit päätettiin siirtää erilliseen linjaukseen. Tämä linjaus keskittyy nimenomaan avoimeen tutkimusdataan ja avoimiin tutkimusmenetelmiin. Linjaus tarkistetaan viimeistään vuonna 2030.
Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa otetaan huomioon tutkimusalojen monimuotoisuus ja kannustetaan varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.
Strategiset periaatteet
PERIAATE 1: Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä hallinnoidaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
PERIAATE 2: Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistojen ja menetelmien hallinnoinnin mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.
PERIAATE 3: Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineistojen ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se tukee tutkijan meritoitumista.
PERIAATE 4: Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallinnoidaan siten, että varmistetaan tarvittava digitaalinen suvereniteetti ja tiedon huoltovarmuus. Dataa lähtökohtaisesti hallinnoidaan ja asetetaan saataville palveluiden ja infrastruktuurien kautta, jotka toimivat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti, edistävät riippumatonta tiedonhallintaa, tietoturvaa sekä tutkimusturvallisuutta.
| Type | DocumentType:Policy |
|---|---|
| Name (fi) | Tutkimusdatan avoin saatavuus |
| Name (sv) | Öppen tillgång till forskningsdata |
| Name (en) | Policy component 1: Open access to research data |
| Description (fi) | Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön [8] yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja
tai
Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin. |
| Description (sv) | Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets [9]gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer.
Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och
eller
Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar. |
| Description (en) | This national policy component is the Finnish research community’s [10] shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate
policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and
or
|
| Field | Domain:Data |
| Validity start | 2020 |
| Validity End | 2025 |
| Tags | |
| Has part | |
| Is part of |
Sections No sections yet!
Open science: Definition forthcoming
or we can make a localized link to Open science
| Type | DocumentType: |
|---|---|
| Name (fi) | |
| Name (sv) | |
| Name (en) | |
| Description (fi) | |
| Description (sv) | |
| Description (en) | |
| Field | Domain: |
| Validity start | |
| Validity End | |
| Tags | |
| Has part | |
| Is part of |
Sections No sections yet!
- ↑ The FAIR principles refer to the quality of research data from the viewpoint of further use. The goal of the principles is to make research data Findable, Accessible, Interoperable and Re-usable. See Appendix 1 and https://www.force11.org/fairprinciples.
- ↑ The goal of responsible research and innovation is to encourage operators to produce ethically acceptable, sustainable and societally interesting research and innovation outputs. See https://www.rri-prac-tice.eu/about-rri-practice/what-is-rri/
- ↑ First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science, page 5, page=14
- ↑ Ayris, Paul; López de San Román, Alea; Maes, Katrien; Labastida, Ignasi: Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change. League of European Research Universities, 2018. https://www. leru.org/publications/open-science-and-its-role-in-universities-a-road- map-for-cultural-change; Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data. Directorate-General for Research and Innovation, European Commission, 2018. doi.org/10.2777/1524. See also Lawrence, Rebecca; Mendez, Eva: Progress on open science: Towards a shared research knowledge system. Final report of the open science policy platform. Directorate-General forResearch and Innovation, European Commission, 2020. doi.org/10.2777/00139
- ↑ Springer Nature: “Data Availability Statements”. springernature.com/gp/authors/research-data-policy/data-availability-statements/12330880
- ↑ First draft of the UNESCO Recommendation on Open Science, [1]
- ↑ Science Europe: Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management, 2018. media/jezkhnoo/se_rdm_practical_guide_final.pdf
- ↑ Tutkimusyhteisön määritelmässä noudatetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2020–2025 (2020, 5) määritelmää. https://doi. org/10.23847/isbn.9789525995237
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.
- ↑ Forskningssamfundet definieras enligt Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025 (2020, 5). https://doi.org/10.23847/ isbn.9789525995237.
