Nykyinen versio 20. lokakuuta 2026 kello 07.09

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus

Hyödylliset linkit

Linkki linjaukseen pdf-muodossa

Linjaus Edition.fi:ssä

Kotimaiset suositukset

Linjauksen teksti otsikkoon Tutkimusdatan ja -menetelmien avoin saatavuus on vuonna 2023 hyväksytyn linjauksen mukainen. Tekstiä päivitetään 18.8.2026 hyväksyttyyn muotoon.

Tiivistelmä

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö ja työtä koordinoi Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.

Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä johtavat periaatteet on ilmaistu tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimivan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Linjauksen tavoite

Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen.1 FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.

Johdanto

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus koostuu kahdesta Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosina 2021–2023 julkaisemasta osalinjauksesta, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusdataa ja toinen tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureja.

Tutkimusresurssien – mukaan lukien tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit – avoimuus ja hyvä hallinta tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Nämä laajat käsitteet ovat tutkimuksen keskeisiä tavoitteita, ja eri tieteenaloilla voidaan korostaa laadun ja vaikuttavuuden erilaisia puolia. Yleisesti avoimuus mahdollistaa tutkimuksen laajan jakamisen sekä tehokkaamman todentamisen ja uudelleenkäytön. Tämän voidaan katsoa parantavan tutkimuksen saatavuutta, luotettavuutta ja tehokkuutta suhteessa perinteisiin käytäntöihin2. Avoimuutta voidaan tukea FAIR-periaatteiden avulla. Ne tarjoavat järjestelmällisen viitekehyksen tutkimuksen eri osille sopivan avoimuuden asteen määrittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä avoimuuden arvioimiseksi osana vastuullista tutkimusta ja vastuullista tutkimuksen arviointia.

Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Haasteita näiden tavoitteiden saavuttamiselle ovat muun muassa kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä tutkimusmenetelmien kehityksen ja soveltamisen jatkuvasti ja asteittain kehittyvä luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovointia. Kasvava avoimuus tukee siten koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi lisätä myös tutkimuksen vaikuttavuutta niin tutkimuksessa kuin koko yhteiskunnassa parantamalla esimerkiksi saavutettavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai tarjoamalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehitykseen ja innovointiin. Avoimuus on näin ollen tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä.

Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot (ks. Sanasto) hyötyvät avoimuuden tuomasta näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta. Avoimuus voi poistaa tutkitun tiedon saatavuuden esteitä sekä edistää osallis- tavuutta ja tiedon tasavertaista saatavuutta maailmanlaajuisesti edistämällä tieteidenvälisyyttä, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteita3. Näin avoimuus tukee yhteisöllistä tiedon tuottamista ja uusien innovaatioiden syntymistä. Tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee edistää tutkimuksen avoimuutta taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi kansallisesti ja kansainvälisesti. Avointen tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien tulisi olla voittoa tavoittelemattomia, mutta ne voivat periä tutkimuskäytöstä kohtuullisia ylläpitokustannuksia. Organisaatioiden tulee kannustaa ja tukea tutkijoita avointen käytäntöjen omaksumisessa ja edistämisessä kaikilla tutkimusaloilla. Tukea tulisi tarjota niin teknisen tuen ja resurssien muodossa kuin kehittämällä avoimen tutkimuksen tunnustamista ja kannustimia. Tiedekustantajat ja tutkimusrahoittajat edellyttävät tutkijoilta yhä useammin tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta osana hyviä tutkimuskäytäntöjä ja hyvää tutkimusresurssien hallinnointia. Yhtenä esimerkkinä on Science Europe -järjestön ohjeistus Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management4. Parempien viittauskäytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien osalta kannustaa avoimuuteen ja tukee sitä567.

Tämä linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avointa saatavuutta. Muiden kansainvälisten ohjeistusten mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön ohjeistuksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta.89 Ajankohtaisia yhteenvetoja tästä työstä ovat muun muassa UNESCOn avoimen tieteen suositus10 (2022), CERN:in avoimen tieteen linjaus11, EU:n avoimen tieteen linjaus12 (2019), Euroopan tutkimusyliopistojen liiton laatima suunnitelma Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018)13, Knowledge Exchangen tuottama Minimum conditions supporting research reproducibility14 sekä Euroopan komission julkaisemat dokumentit Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018) sekä Six Recommendations for Implementation of FAIR Practice (2020)1516.

Toimintaympäristöön vaikuttaa myös nykyinen ja tuleva EU-sääntely, esimerkiksi avoimen datan direktiivi.17 Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu kansainvälisten käytäntöjen luomiseen tällä nopeasti kasvavalla ja kehittyvällä alueella ja pyrkii varmistamaan, että suomalainen linjaus heijastaa kansainvälistä kehitystä. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen työhön esimerkiksi European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliance (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöjen kautta, minkä lisäksi suomalaiset toimijat osallistuvat eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen18. Suomalainen tutkimusyhteisö osallistuu aktiivisesti vuoropuheluun, jonka kautta se voi tukea tutkimuksen avoimuutta ja edistää käytännön ratkaisujen luomista kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Tässä linjauksessa kannustetaan yleisesti tutkijoita ja tutkimus- organisaatioita avaamaan tutkimusprosessinsa – mukaan lukien tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit – mahdolli- simman varhain ja kattavasti1920. Varhainen levittäminen voi auttaa tutkijoita määrittelemään ensisijaiset tavoitteensa ja saamaan varhaista palautetta työn parantamiseksi, mikä puolestaan edistää tutkimuksen kokonaislaatua ja vaikuttavuutta. Tutkijoiden tulisi pidättäytyä rajoittamasta avoimuutta enempää kuin on välttämätöntä ja perustella, mikäli julkaistujen tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen perusteena olevien tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuudelle asetetaan rajoituksia.

Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu

Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.21

Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa2223. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi johtua rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimus- aineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla2425.

Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetelmien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin2627. Avoimet tutkimusaineistot, -menetelmät ja -infrastruktuurit avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten28 soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot29. Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää30. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta31. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka ovat noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.

Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan32333435, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusainestojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä36. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.

Riskit ja uhat

Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen ja omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostaa esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen, -menetelmien tai -infrastruktuurien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää, että tutkimuksessa käytetyt resurssit vähintään kuvaillaan mahdollisimman läpinäkyvästi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi julkaisemalla metadata tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.

Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella37. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteu- tettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen38. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP)39 on työkalu, jota moni tutkimusrahoittaja ja -organisaatio edellyttää. DMP tukee tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuusasteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren alkuvaiheista asti, ja sitä tulee aktiivisesti ylläpitää ja päivittää tutkimustyön aikana tarpeen mukaan. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää perusteluita mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisö ja tutkimuseettiset neuvottelukunnat40 voisivat hyötyä sellaisten yleisten ohjeistusten kehittämisestä, joissa määritellään, miten tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta edistetään osana vastuullista tutkimusta ja miten avoimuus on yhteensovitettavissa muiden tutkimuseettisten näkökohtien kanssa. Tällaisia ovat muun muassa tarve suojella tutkimuskohteita ja tarve valvoa kaksikäyttöteknologiaa.

Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimus- aineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista41. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja tuo säästöjä.

Linjauksen rakenne ja tausta

Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee "Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2020–2025".

Kuva 1. Avointa tiedettä ja tutkimusta koskeva kansallinen linjaustyö. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta täydentävät linjaukset ja suositukset. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta koskeva linjaus koostuu kahdesta osalinjauksesta, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusdataa ja toinen tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureja.

Tämä linjaus sisältää yleiset strategiset periaatteet sekä edellä mainitut kaksi osalinjausta, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden tavoittelulle. Ne sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joista on pidettävä kiinni avoimuutta toteutettaessa. Osalinjauksiin kirjatut tavoitteet ovat enemmän aikaan sidottuja, spesifejä ja mitattavia tavoitetasoja avoimuudelle. Tavoitteille esitetään myös niiden saavuttamiseen tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Muuttuva kansainvälinen ympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin nopeammin kuin periaatteisiin.

Aihepiirin sanasto on erilaista eri tieteenaloilla, ja termit, määritelmät ja niiden käännökset vaihtelevat paljon lainsäädännössä ja eri yhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Toimeenpano ja seuranta

Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja se astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Koko linjaus osalinjauksineen tarkistetaan viimeistään vuonna 2025.

Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa on otettava huomioon tutkimusalojen monimuotoisuus sekä kannustettava varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Strategiset periaatteet

Periaate 1: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus

Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

Lähtötilanne: Vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta on keskeisin edellytys niiden avaamiselle. Tutkimusyhteisö on tunnistanut puutteita toimintatavoissa.
Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.

Periaate 2: Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut

Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistonhallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

Lähtötilanteen kartoitus: Vuoden 2021 aikana Avoimen tieteen koordinaatio määrittelee yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja palveluntuottajien kanssa minimitason aineistonhallinnan infrastruktuureille ja palveluille.
Jatkuva seuranta: Avoimen tieteen koordinaatio laatii viimeistään vuonna 2022 arviointimallinAineistot-alaviite-8, jota voidaan jatkossa hyödyntää arviointivälineenä organisaatioiden säännöllisessä itsearvioinnissa. Jatkuva seuranta selvitetään osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.

Periaate 3: Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet

Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoon ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineiston ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se voi tukea tutkijan meritoitumista.

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta:

Lähtötilanne: Viimeistään vuonna 2022 Avoimen tieteen koordinaatio laatii suosituksen hyvistä käytännöistä eli siitä, kuinka hyvän datanhallinnan edistäminen, tutkimusdataan liittyvä työ ja tutkimusdatan avaaminen huomioidaan tutkijan työssä ja kuinka näitä ansioita arvostetaan.
Jatkuva seuranta: Osana avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista seurantaa.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus.
Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2026–2030

Tiivistelmä

TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö, ja työtä on koordinoinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityyppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.

Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä ohjaavat periaatteet on ilmaistu konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimiva Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Linjauksen sitoumukset

TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan asianmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. Ellei tässä linjauksessa toisin todeta, termillä ”tutkimustuotos” tarkoitetaan tutkimusaineistoja ja -menetelmiä. Muita tutkimustuotoksia käsitellään niitä koskevissa linjauksissa Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ja Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus.

Johdanto

TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avoimuuden linjaus päivittää ja korvaa kaksi osalinjausta, jotka Tieteellisten seurain valtuuskunta julkaisi vuosina 2021–2023. Päivitetty linjaus yhdistää osalinjaukset yhdeksi yhtenäiseksi linjaukseksi. Linjausten alkuperäisen julkaisemisen jälkeen monet tuolloin uudet käsitteet ja käytännöt ovat vakiintuneet tutkimusyhteisössä. Aineistonhallinta, FAIR-periaatteet ja tutkimusaineistojen jakaminen ovat yleistyneet. Tätä kehitystä ovat edistäneet tutkimusrahoittajien vaatimukset, tutkimusorganisaatioiden tarjoama koulutus sekä tutkijoiden valmiudet omaksua uusia käytäntöjä. Tästä kehityksestä huolimatta avoimuutta edistävät linjaukset ovat edelleen tarpeellisia. Esimerkiksi epäselvien vastuiden vuoksi tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus voi vaarantua. Lisäksi tutkimusturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat saaneet tutkimusorganisaatiot tarkastelemaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien alueellista säilyttämistä ja rajoitettua jakamista digitaalisen resilienssin ja digitaalisen suvereniteetin näkökulmasta. Koska yhteiskunnalliset muutokset voivat tapahtua nopeasti, on ratkaisevan tärkeää turvata digitaalinen suvereniteetti ja dataresilienssi huolehtimalla arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisesta käsittelystä, säilyttämisestä ja rajoitetusta jakamisesta.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten tutkimuksen integriteettiä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä tutkimuksen sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Näiden tavoitteiden saavuttamista haastavat kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä menetelmien kehittämisen ja soveltamisen jatkuva iteratiivinen luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Avoimuuden lisääminen voi siten tukea koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi myös lisätä tutkimuksen vaikutusta koko yhteiskuntaan sekä tutkimuskäytäntöihin esimerkiksi parantamalla saatavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai luomalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehittämiseen ja innovointiin. Esimerkkejä siitä, miten avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, löytyy kansallisten avoimen tieteen palkintojen saajista.

FAIR-periaatteet ohjaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tarjoamalla järjestelmällisen viitekehyksen tarkoituksenmukaisen avoimuuden asteen määrittämiseen ja toteuttamiseen sekä arvioimiseen osana vastuullista tutkimuksen arviointia. FAIR-periaatteilla tarkoitetaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien laatua niiden jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistoista ja -menetelmistä löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable) (ks. Sanasto). Vaikka FAIR-periaatteiden voidaan katsoa kuvaavan tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden yleisiä tavoitteita, tietyillä tieteenaloilla myös muista viitekehyksistä voi olla hyötyä. Määrällisessä tutkimuksessa avoimuuden tavoitteena voi olla tutkimuksen tai sen osien täsmällinen toistettavuus, kun taas laadullisessa tutkimuksessa voidaan painottaa dokumentoinnin ja argumentaation läpinäkyvyyden parantamista.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja digitaalista resilienssiä. Avoimuus voi poistaa saatavuuden esteitä sekä edistää osallisuutta ja yhdenvertaista pääsyä tietoon tukemalla tieteidenvälistä tutkimusta, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Avoimuus voi tukea julkisen ja yksityisen sektorin uusia yhteistyömuotoja ja vahvistaa alueellista innovaatiokykyä. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarkastella alueellisia ja kansallisia digitaalisen säilyttämisen sekä datan jakamisen infrastruktuureja ja palveluita digitaalista resilienssiä vahvistavina välineinä. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisen hallinnan, suojaamisen ja arkistoinnin, mukaan lukien ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä kriittisiä infrastruktuureja koskevien aineistojen, voidaan nähdä tukevan digitaalista suvereniteettia. Sopivasta avoimuuden asteesta päätettäessä tutkijoiden on otettava huomioon myös tutkimusturvallisuus sekä teknologian mahdollinen kaksikäyttö sotilaallisiin tarkoituksiin. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen säilyttämistä ja rajoitettua jakamista voidaan pitää dataresilienssin ja digitaalisen suvereniteetin kulmakivinä.

Kansainvälinen viitekehys. Tämä uudistettu linjaus on edelleen yhdenmukainen tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta edistävien kansallisten ja kansainvälisten ohjeiden ja viitekehysten, kuten edellä mainittujen FAIR-periaatteiden, kanssa. UNESCOn avoimen tieteen suosituksen mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön linjauksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliancessa (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöissä sekä eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurityöhön. Toimintaympäristöä muovaavat lisäksi nykyinen ja tuleva Euroopan unionin sääntely datan avoimuudesta, kuten avoimen datan direktiivi, sekä digitaalista suvereniteettia koskevat eurooppalaiset aloitteet, kuten European Digital Commons Infrastructure Consortium.

Tämä linjaus kannustaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita avaamaan tutkimusprosessia – myös tutkimusaineistoja ja -menetelmiä – mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti. Varhainen jakaminen voi auttaa tutkijoita osoittamaan työnsä ensisijaisuuden ja saamaan oikea-aikaista palautetta työn kehittämiseksi, mikä puolestaan voi parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta kokonaisuutena. Yleisenä periaatteena on, että tutkijoiden tulee perustella julkaistun tutkimuksen ja asiantuntijalausuntojen taustalla olevat aineistojen ja menetelmien avoimuuden rajoitukset eikä avoimuutta tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Tutkijoiden tulee ottaa huomioon tutkimusturvallisuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin liittyvät näkökohdat, kun he määrittelevät sopivaa avoimuutta tutkimusaineistoilleen ja -menetelmilleen sekä niiden säilyttämiseen käytettäville palveluille.

Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu

Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkimukseen perustuvaa tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.

Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi seurata rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla.

Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetelmien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimet tutkimusaineistot ja -menetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot.

Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.

Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusaineistojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.

Riskit ja uhat

Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen sekä omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostavat esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen tai -menetelmien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää kuvata tutkimusresurssit mahdollisimman läpinäkyvästi esimerkiksi julkaisemalla metadataa tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.

Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteutettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) tukee aineistojen ja menetelmien avoimuuden asteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren varhaisista vaiheista lähtien, ja sitä tulee ylläpitää aktiivisesti ja päivittää tarpeen mukaan tutkimuksen aikana. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää avoimesti saatavilla olevat perustelut mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisölle ja tutkimuseettisille toimikunnille olisi hyödyllistä kehittää yleisiä ohjeita siitä, miten tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta voidaan edistää osana vastuullista tutkimusta ja sovittaa yhteen tutkimusetiikan muiden näkökohtien, kuten tutkittavien suojaamisen tai teknologian kaksikäytön hallinnan, kanssa.

Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokasta hyödyntämistä ja tuo säästöjä.

Linjauksen rakenne ja tausta

Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliseen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030.

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus koostuu strategisista periaatteista sekä tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Strategiset periaatteet kuvaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden edistämisen yleisiä edellytyksiä. Niissä määritellään tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joita on noudatettava avoimuutta toteutettaessa. Linjauksen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat ajallisesti rajatumpia ja mitattavampia tavoitteita, joilla avoimuutta tuetaan ja edistetään. Tavoitteisiin liittyy konkreettisia toimenpiteitä, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin periaatteita nopeammin.

Aihepiirin sanasto on erilainen eri tutkimusaloilla, sekä termit, määritelmät ja käännökset vaihtelevat huomattavasti lainsäädännössä ja eri asiayhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Toimeenpano ja seuranta

Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avointa saatavuutta koskeva osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Tämä julkaisu on linjauksen vuonna 2026 toteutettu kokonaisvaltainen uudistus. Päivityksen yhteydessä tutkimusinfrastruktuurit päätettiin siirtää erilliseen linjaukseen. Tämä linjaus keskittyy nimenomaan avoimeen tutkimusdataan ja avoimiin tutkimusmenetelmiin. Linjaus tarkistetaan viimeistään vuonna 2030.

Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa otetaan huomioon tutkimusalojen monimuotoisuus ja kannustetaan varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Strategiset periaatteet

PERIAATE 1: Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä hallinnoidaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

PERIAATE 2: Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistojen ja menetelmien hallinnoinnin mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.

PERIAATE 3: Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineistojen ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se tukee tutkijan meritoitumista.

PERIAATE 4: Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallinnoidaan siten, että varmistetaan tarvittava digitaalinen suvereniteetti ja tiedon huoltovarmuus. Dataa lähtökohtaisesti hallinnoidaan ja asetetaan saataville palveluiden ja infrastruktuurien kautta, jotka toimivat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti, edistävät riippumatonta tiedonhallintaa, tietoturvaa sekä tutkimusturvallisuutta.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusdatan avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till forskningsdata
Name (en)	Policy component 1: Open access to research data
Description (fi)	Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön ^[1] yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja jossa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija tai jossa tutkimus- tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoittama. Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin.
Description (sv)	Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets ^[2]gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer. Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och vars forskare arbetar i eller är affilierad vid en finländsk forskningsorganisation och/eller forskare som har finländsk forskningsfinansiering, eller där forsknings- eller utvecklingsprojekt i samband med vilket forskningsdata samlas in och används, hör till en finländsk forskningsorganisation och/eller har finländsk forskningsfinansiering. Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar.
Description (en)	This national policy component is the Finnish research community’s ^[3] shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and where the researcher is working in or is affiliated with a Finnish research organisation and/or working with funding by a Finnish research funding organisation or where the research or development project involving the compilation or use of the research data takes place in a Finnish research organisation and/or is funded by a Finnish research funding organisation.
Field	Domain:Data
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections

Ordinal	Name (fi)	Name (sv)	Name (en)	Type
1	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus	Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder	Responsible management of research data and methods	Periaate	show / edit
2	Aineistonhallinnan infrastruktuurit ja palvelut	Datahanteringens infrastrukturer och tjänster	Data management infrastructures and services	Periaate	show / edit
3	Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen kannustimet	Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder	Incentives for opening of research data and methods	Periaate	show / edit

Tavoite 1: Strateginen ohjaus

Tutkimusorganisaatiot ovat järjestäneet, organisoineet ja vastuuttaneet tutkimustuotosten hallinnan strategisen johtamisen organisaatiotasolla, mukaan lukien tutkimusdatan ja -menetelmien avaaminen.