Versionen från 28 november 2022 kl. 10.10

Language versions: fi en sv

Policy för öppna forskningsmaterial och -metoder, Öppen tillgång till forskningsdata

Mål

Forskningsmaterial och -metoder är så öppna som möjligt och så slutna som nödvändigt. Material hanteras på ett lämpligt sätt i syfte att uppfylla FAIR-principerna.^[1] Forskningsmetoder och -material, inklusive forskningsdata, identifieras som självständig forskningsoutput.

Inledning

Denna policy består av delpolicyer, av vilka den första, dvs. delpolicyn om forskningsdata, färdigställdes våren 2021. Delpolicyn om forskningsmetoder, inklusive mjukvara och kod för forskning, beräknas bli färdig år 2022.

På en generell nivå förbättrar öppenhet inom forskningsmaterial och -metoder samt god datahantering möjligheterna att verifiera forskning. Dessa främjar också återanvändning av befintliga forskningsmaterial och -metoder^[2]. Öppenhet främjar global jämlikhet, eftersom öppna forskningsmaterial är tillgängliga för forskare över hela världen. Detta i sin tur bidrar till nya innovationer. Öppna forskningsmaterial och -metoder aktualiserar betydande forskningsetiska och juridiska frågor samt begränsningar som forskare och andra som arbetar med datahantering bör känna till.

För att likvärdighet ska uppnås både på nationell och på internationell nivå bör öppenhet inom forskningsmaterial och -metoder främjas på ett ekonomiskt hållbart sätt. Detta innebär att de centrala infrastrukturerna för öppen vetenskap är icke-vinstdrivande^[3]. I Finland bör offentligt finansierat forskningsmaterial vara tillgängligt för alla.

Forskningens frihet och forskarens ansvar

Denna policy baserar sig på nationella och internationella riktlinjer för öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. Målet med policyn är att stöda den öppna vetenskapens principer och öka forskningens autonomi samt forskarens möjligheter att tillgängliggöra och utnyttja forskningsbaserad kunskap. Forskaren ansvarar för att idka forskning av bästa möjliga kvalitet, vilket inkluderar ansvarsfull hantering av forskningsmaterial och -metoder. För forskningsmaterial och -metoder ska man välja ett repositorium som bäst passar i varje enskilt fall och erbjuder service som stöder förverkligande av FAIR-principerna. Syftet med öppen tillgång är att möjliggöra fortsatt användning av forskningsmaterial och -metoder så fritt sommöjligt. Öppenheten kan begränsas av motiverade skäl.

Forskningssamfundet bör garantera kompetens, incitament, resurser och strukturer (såsom infrastrukturer och tjänster) för att forskningsmaterial och -metoder kan vara öppet tillgängliga på ett sätt som stöder och respekterar forskarens arbete och jämlikheten bland forskare.

Internationell kontext

Vid utarbetandet av denna policy har man utnyttjat det omfattande inhemska och internationella arbete som har gjorts och görs för att främja öppen tillgång till forskningsmaterial. Goda sammanfattningar av detta arbete är till exempel Open Science and its Role in Universities: A Roadmap for Cultural Change (2018), en plan utarbetad av nätverket för forskningsintensiva universitet i Europa, samt slutrapporten Turning FAIR into Reality. Final report and action plan from the European Commission expert group on FAIR data (2018) som Europeiska kommissionen publicerat^[4]. Verksamhetsmiljön formas även av nuvarande och kommande EU-reglering gällande öppen tillgång till data, till exempel direktivet för öppna data.

Vetenskapliga förläggare kräver öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder av forskningspublikationernas skribenter. Förläggarna erbjuder eller förutsätter också att skribenter sparar forskningsmaterial och -metoder i repositorier som kan ha begränsad åtkomst, vara öppna eller skyddade med betalvägg^[5],^[6].

Finansiärer förutsätter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder, vilket är kopplat till god materialhantering. Science Europes anvisningar Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management är ett exempel på detta^[7].

Det inhemska forskningssamfundet deltar i skapandet av gemensam internationell praxis genom att säkerställa att finländska policyer motsvarar den snabba utvecklingen och tillväxten på området. Finländska aktörer deltar aktivt i det europeiska och internationella arbetet, till exempel i European Open Science Cloud (EOSC) och Research Data Alliance (RDA). Det finländska forskningssamfundet deltar i dialogen och kan på det sättet tillgodogöra sig god praxis och skapa fungerande lösningar tillsammans med andra.

Risker och hot

Denna policy inbegriper identifierade risker. Öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder förutsätter god materialhantering. Att förverkliga god vetenskaplig praxis och god materialhantering kräver dock resurser samt ekonomiska incitament för forskningsorganisationer under hela forskningsmaterialens och -metodernas livscykel. För att resurserna ska vara tillgängliga under hela livscykeln bör organisationer som innehar olika roller förbinda sig till att upprätthålla dessa resurser. Samtidigt främjar satsningar på tjänster effektivare nyttjande av resurser och ger besparingar.

Forskare är oroade över öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder som innehåller känsliga och konfidentiella uppgifter (till exempel personuppgifter). Därför bör olika nivåer av öppen tillgång samt forskarens rätt till primär användning beaktas. I vissa fall räcker det att öppna beskrivande metadata. När det gäller öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder blir juridiska (till exempel avtalsmässiga) aspekter viktiga, liksom forskarens rättsliga skydd.

Forskningsfinansiärer och vetenskapliga förläggare förutsätter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder i allt större utsträckning. För de sökande uppstår en risk för att forskningsfinansieringen blir mindre eller att finansiering måste återbetalas om material inte kan öppnas. Otillräcklig kompetens samt otillräckliga tjänster och infrastrukturer är orsaker till att forskningsmaterial och -metoder inte öppnas. Även juridiska, etiska och avtalsmässiga begränsningar kan förhindra att material öppnas.

Policyns struktur och bakgrund

Denna policy är utarbetad av det finländska forskningssamfundet. En arbetsgrupp sammankallad expertgruppen för öppna data vid Samordningen av öppen vetenskap och forskning (Vetenskapliga samfundens delegation) har ansvarat för arbetet. Arbetet styrdes av den Nationella styrgruppen för öppen vetenskap och forskning. Policyn stöder Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025.

Denna policy för öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder består av strategiska principer som är gemensamma för hela policyn samt av två delpolicyer med mål och åtgärder för varje delområde. I de strategiska principerna fastställs generella ramar för strävan efter öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder. De utgör för forskningssamfundet centrala principer som bör upprätthållas i arbetet för öppenhet. De mål som anges i delpolicyerna är mer tidsbundna, specifika och mätbara ambitionsnivåer för öppenhet. Också konkreta åtgärder som behövs för att nå dessa mål har fastställts. Den föränderliga internationella miljön påverkar målen och åtgärderna snabbare än den påverkar principerna.

Den ordlista som används i policyn (se bilaga 1) stöder dokumentets läsbarhet och tillräckliga begriplighet. Terminologin är olika inom olika vetenskapsgrenar, och termerna och deras översättningar varierar också i lagstiftningen. De termer som används definieras på olika sätt i olika sammanhang. På grund av olikheterna mellan vetenskapsgrenarna är det svårt att skapa en enhetlig ordlista.

Verkställande och uppföljning

Hela det finländska forskningssamfundet ansvarar för verkställandet av denna policy för öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder, och den träder i kraft gradvis. Delopolicyn för öppen tillgång till forskningsdata färdigställdes våren 2021, och delpolicyn gällande forskningsmetoder beräknas bli färdig våren 2022. Hela policyn granskas senast år 2025.

Samordningen av öppen vetenskap och forskning vid Vetenskapliga samfundens delegation (VSD) ansvarar för uppföljningen av policyns verkställande. Samordningen stödjer och främjar kontinuerlig diskussion för att nå målen och säkerställer att policyn är aktuell. Uppföljningsmekanismerna för öppen tillgång till forskningsmaterial och -metoder och för dess verkställande kommer att vara en del av den nationella uppföljningen av öppen vetenskap.

Strategiska principer

Princip 1: Ansvarsfull hantering av Forskningsmaterial och -metoder

Forskningsmaterial och -metoder hanteras, öppnas och används ansvarsfullt och ändamålsenligt.

Säkerställande och uppföljning av att principen genomförs:

Utgångspunkt: Ansvarsfull hantering av forskningsmaterial och -metoder är en central förutsättning för deras öppenhet. Forskningssamfundet har identifierat brister i praxis.
Kontinuerlig uppföljning: Kontinuerlig uppföljning genomförs som en del av den nationella uppföljningen av öppen vetenskap och forskning.

Princip 2: Datahanteringens infrastrukturer och tjänster

Forskare har tillgång till infrastrukturer och tjänster som möjliggör ansvarsfull datahantering, och dessa utvecklas på ett ekonomiskt hållbart sätt som tar hänsyn till forskarnas behov.

Säkerställande och uppföljning av att principen genomförs:

Kartläggning av utgångsläget: Under 2021 definierar Samordningen av öppen vetenskap tillsammans med forskningsorganisationer och tjänsteproducenter en miniminivå för materialhanteringsinfrastrukturer och -tjänster.
Kontinuerlig uppföljning: Samordningen av öppen vetenskap utarbetar senast år 2022 en utvärderingsmodellMaterial-fotnot-8 som i fortsättningen kan användas i organisationernas regelbundna internutvärdering. Kontinuerlig uppföljning genomförs som en del av den nationella uppföljningen av öppen vetenskap och forskning.

Princip 3: Incitament för öppnande av forskningsmaterial och metoder

Forskarens meriter inom främjande av god datahantering, arbete gällande forskningsmaterial och -metoder samt ändamålsenligt öppnande av forskningsmaterial och -metoder värderas, och det kan stärka forskarens meritering.

Säkerställande och uppföljning av att principen genomförs:

Utgångspunkt: Senast år 2022 utarbetar Samordningen av öppen vetenskap en rekommendation för god praxis, det vill säga hur främjande av god datahantering, arbete gällande forskningsdata och öppnande av forskningsdata beaktas i forskarens arbete och på vilket sätt dessa meriter värderas.
Kontinuerlig uppföljning: Kontinuerlig uppföljning genomförs som en del av den nationella uppföljningen av öppen vetenskap och forskning.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus.
Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2026–2030

Tiivistelmä

TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avointa saatavuutta koskeva linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030 sekä sen yleistä periaatetta, jonka mukaan tutkimuksen tulisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Linjaus perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen työhön ja vuoropuheluun. Sen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö, ja työtä on koordinoinut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio (Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta. Siinä tarkastellaan avoimuutta osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä mahdollisuutena edistää tutkimuksen maailmanlaajuista osallistavuutta. Linjauksessa käsitellään tutkimusaineistoja ja -menetelmiä itsenäisinä tutkimustuotoksina, suositellaan tutkimusprosessin avaamista mahdollisimman laajasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä esitetään, että avoimuuden rajoitusten on oltava perusteltuja. Olemassa olevia viitekehyksiä, kuten FAIR-periaatteita, voidaan käyttää tutkimusaineistojen ja erityyppisten tutkimusmenetelmien avoimuuden säätelyyn.

Linjaus kattaa kaikki korkeakoulutus- ja tutkimusalat. Tutkimusalojen monimuotoisuus luo haasteita avoimuuden soveltamiselle ja toteuttamiselle sekä hyvien käytäntöjen siirtämiselle tieteenalojen välillä. Linjauksessa korostetaan yleisiä periaatteita, jotka koskevat tutkimusresurssien vastuullista hallintaa, asianmukaisten palveluiden saatavuutta ja tutkimuksen vastuullista arviointia. Nämä ohjaavat periaatteet on ilmaistu konkreettisina tavoitteina ja toimenpiteinä, jotka on suunnattu tutkijoille, tutkimusorganisaatioille ja tutkimusrahoittajille sekä muille toimijoille. Tieteellisten seurain valtuuskunnassa toimiva Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio seuraa linjauksen toimeenpanoa ja jatkokehitystä osana kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Linjauksen sitoumukset

TUTKIMUSAINEISTOT JA -MENETELMÄT ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan asianmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. FAIR-periaatteita voidaan monissa tapauksissa sovittaa ja soveltaa myös tutkimusmenetelmiin. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. Ellei tässä linjauksessa toisin todeta, termillä ”tutkimustuotos” tarkoitetaan tutkimusaineistoja ja -menetelmiä. Muita tutkimustuotoksia käsitellään niitä koskevissa linjauksissa Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus ja Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus.

Johdanto

TÄMÄ TUTKIMUSAINEISTOJEN JA -MENETELMIEN avoimuuden linjaus päivittää ja korvaa kaksi osalinjausta, jotka Tieteellisten seurain valtuuskunta julkaisi vuosina 2021–2023. Päivitetty linjaus yhdistää osalinjaukset yhdeksi yhtenäiseksi linjaukseksi. Linjausten alkuperäisen julkaisemisen jälkeen monet tuolloin uudet käsitteet ja käytännöt ovat vakiintuneet tutkimusyhteisössä. Aineistonhallinta, FAIR-periaatteet ja tutkimusaineistojen jakaminen ovat yleistyneet. Tätä kehitystä ovat edistäneet tutkimusrahoittajien vaatimukset, tutkimusorganisaatioiden tarjoama koulutus sekä tutkijoiden valmiudet omaksua uusia käytäntöjä. Tästä kehityksestä huolimatta avoimuutta edistävät linjaukset ovat edelleen tarpeellisia. Esimerkiksi epäselvien vastuiden vuoksi tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus voi vaarantua. Lisäksi tutkimusturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat saaneet tutkimusorganisaatiot tarkastelemaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien alueellista säilyttämistä ja rajoitettua jakamista digitaalisen resilienssin ja digitaalisen suvereniteetin näkökulmasta. Koska yhteiskunnalliset muutokset voivat tapahtua nopeasti, on ratkaisevan tärkeää turvata digitaalinen suvereniteetti ja dataresilienssi huolehtimalla arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisesta käsittelystä, säilyttämisestä ja rajoitetusta jakamisesta.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laadun eri osa-alueita, kuten tutkimuksen integriteettiä ja uskottavuutta, toistettavuutta ja todennettavuutta sekä tutkimuksen sovellettavuutta uusiin käyttötarkoituksiin. Näiden tavoitteiden saavuttamista haastavat kulttuuriset ja tekniset pullonkaulat sekä menetelmien kehittämisen ja soveltamisen jatkuva iteratiivinen luonne, joka on usein erottamaton osa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Avoimuuden lisääminen voi siten tukea koko tutkimusprosessin läpinäkyvyyttä. Avoimuus voi myös lisätä tutkimuksen vaikutusta koko yhteiskuntaan sekä tutkimuskäytäntöihin esimerkiksi parantamalla saatavuutta, läpinäkyvyyttä, nopeutta ja tehokkuutta tai luomalla uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, kehittämiseen ja innovointiin. Esimerkkejä siitä, miten avoimuus voi vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, löytyy kansallisten avoimen tieteen palkintojen saajista.

FAIR-periaatteet ohjaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta tarjoamalla järjestelmällisen viitekehyksen tarkoituksenmukaisen avoimuuden asteen määrittämiseen ja toteuttamiseen sekä arvioimiseen osana vastuullista tutkimuksen arviointia. FAIR-periaatteilla tarkoitetaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien laatua niiden jatkokäytön näkökulmasta. Periaatteiden tavoitteena on tehdä tutkimusaineistoista ja -menetelmistä löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable) (ks. Sanasto). Vaikka FAIR-periaatteiden voidaan katsoa kuvaavan tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden yleisiä tavoitteita, tietyillä tieteenaloilla myös muista viitekehyksistä voi olla hyötyä. Määrällisessä tutkimuksessa avoimuuden tavoitteena voi olla tutkimuksen tai sen osien täsmällinen toistettavuus, kun taas laadullisessa tutkimuksessa voidaan painottaa dokumentoinnin ja argumentaation läpinäkyvyyden parantamista.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja digitaalista resilienssiä. Avoimuus voi poistaa saatavuuden esteitä sekä edistää osallisuutta ja yhdenvertaista pääsyä tietoon tukemalla tieteidenvälistä tutkimusta, globaalia yhdenvertaisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Avoimuus voi tukea julkisen ja yksityisen sektorin uusia yhteistyömuotoja ja vahvistaa alueellista innovaatiokykyä. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarkastella alueellisia ja kansallisia digitaalisen säilyttämisen sekä datan jakamisen infrastruktuureja ja palveluita digitaalista resilienssiä vahvistavina välineinä. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen asianmukaisen hallinnan, suojaamisen ja arkistoinnin, mukaan lukien ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä kriittisiä infrastruktuureja koskevien aineistojen, voidaan nähdä tukevan digitaalista suvereniteettia. Sopivasta avoimuuden asteesta päätettäessä tutkijoiden on otettava huomioon myös tutkimusturvallisuus sekä teknologian mahdollinen kaksikäyttö sotilaallisiin tarkoituksiin. Arvokkaiden digitaalisten aineistojen säilyttämistä ja rajoitettua jakamista voidaan pitää dataresilienssin ja digitaalisen suvereniteetin kulmakivinä.

Kansainvälinen viitekehys. Tämä uudistettu linjaus on edelleen yhdenmukainen tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta edistävien kansallisten ja kansainvälisten ohjeiden ja viitekehysten, kuten edellä mainittujen FAIR-periaatteiden, kanssa. UNESCOn avoimen tieteen suosituksen mukaisesti linjauksessa suositellaan, että tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat, tieteelliset seurat, kustantajat ja toimituskunnat ottavat käyttöön linjauksia, jotka edellyttävät ja edistävät tutkimuksen avointa saatavuutta. Suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa European Open Science Cloud (EOSC)-, Research Data Alliancessa (RDA)- ja International Science Council Committee on Data (CODATA) -yhteisöissä sekä eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurityöhön. Toimintaympäristöä muovaavat lisäksi nykyinen ja tuleva Euroopan unionin sääntely datan avoimuudesta, kuten avoimen datan direktiivi, sekä digitaalista suvereniteettia koskevat eurooppalaiset aloitteet, kuten European Digital Commons Infrastructure Consortium.

Tämä linjaus kannustaa tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita avaamaan tutkimusprosessia – myös tutkimusaineistoja ja -menetelmiä – mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman laajasti. Varhainen jakaminen voi auttaa tutkijoita osoittamaan työnsä ensisijaisuuden ja saamaan oikea-aikaista palautetta työn kehittämiseksi, mikä puolestaan voi parantaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta kokonaisuutena. Yleisenä periaatteena on, että tutkijoiden tulee perustella julkaistun tutkimuksen ja asiantuntijalausuntojen taustalla olevat aineistojen ja menetelmien avoimuuden rajoitukset eikä avoimuutta tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Tutkijoiden tulee ottaa huomioon tutkimusturvallisuuteen ja digitaaliseen suvereniteettiin liittyvät näkökohdat, kun he määrittelevät sopivaa avoimuutta tutkimusaineistoilleen ja -menetelmilleen sekä niiden säilyttämiseen käytettäville palveluille.

Tutkimuksen vapaus ja tutkijan vastuu

Tämä linjaus tukee avoimen tieteen periaatteita sekä tutkijoiden vapautta ja mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkimukseen perustuvaa tietoa koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tutkijoilla ja tutkimusorganisaatioilla on vastuu toteuttaa ja julkaista mahdollisimman laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta sekä oikeus ja vapaus valita näitä tavoitteita parhaiten palvelevat lähestymistavat. Tähän kuuluu tutkimusaineistojen ja -menetelmien vastuullinen hallinta ja avoimuus, joita on arvioitava myös tutkimusalan ja tutkimuksen elinkaaren näkökulmista. Osana tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta avoimuus on yhteensopivaa tutkimuksen vapauden sekä tutkijan immateriaalioikeuksien ja muiden oikeuksien kanssa.

Vastuullinen avoimuus on myös tutkimusetiikan keskeinen osa. Avoimet tutkimuskäytännöt nostavat esiin merkittäviä tutkimusetiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Näistä voi seurata rajoituksia, jotka tutkijoiden ja muiden tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinnan parissa työskentelevien tulee tiedostaa. Lainsäädännölliset, eettiset, sopimukselliset tai muut rajoitukset ja epäselvyydet voivat rajoittaa avoimuutta, mutta hyvä tieteellinen käytäntö perustelee tällaiset rajoitukset. Avoimuuden rajaamista ei tulisi perustella pelkästään tieteenalan vakiintuneilla perinteillä, ja tutkimusrahoittajien ja -organisaatioiden tulee tukea avoimuutta edistävien tutkimuskäytäntöjen käyttöönottoa ja kannustaa siihen kaikilla tutkimusaloilla.

Suomen lainsäädäntö tukee tutkimusaineistojen ja -menetelmien laajaa saatavuutta kaupallisiin tarkoituksiin. Avoimet tutkimusaineistot ja -menetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia, joiden kautta valtion ja elinkeinoelämän toimijat voivat hyötyä tutkimuksesta. Tämä linjaus tukee kansallisten avoimen tieteen suositusten soveltamista yhteistyössä myös muiden kuin akateemisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat muun muassa valtion organisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja kaupallistavat tahot.

Kaupallisen käytön rajoitukset eivät ole avoimen lähdekoodin määritelmän mukaisia, ja kaupallisen käytön kieltävien lisenssilausekkeiden käyttöä tulee välttää. Yritysyhteistyö, kaupallistaminen ja muu kehitys- ja innovaatiotoiminta voi toisaalta luoda tarpeen ja perusteen rajoittaa tutkimuksen avoimuutta. Tästä syystä tutkijoilla on vastuu etsiä ratkaisuja, jotka noudattavat periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Tutkimusorganisaatioiden tulisi tarjota tutkimusresurssien vastuullisen avaamisen edellyttämät kannustimet ja tuki.

Rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden tulee arvioida avoimuutta tutkimuksen vastuullista arviointia koskevien ohjeistusten mukaan, tutkimuksen kokonaislaadun ja vaikuttavuuden perusteella. Vastuullisessa arvioinnissa on ratkaisevan tärkeää tunnistaa tutkimusalojen monimuotoisuus ja huomioida tieteenalojen väliset erot tutkimusaineistojen ja -menetelmien osalta esimerkiksi näiden resurssien ominaisuuksissa, elinkaaressa ja merkityksessä. Arvioinnin on hyvä tunnistaa avointen tutkimuskäytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön liittyvät erilaiset roolit tutkimuksen eri vaiheissa, ja toimijoiden palkitsemista varten voidaan kehittää meritointimekanismeja yksittäisille henkilöille, yksiköille ja kokonaisille organisaatioille.

Riskit ja uhat

Vastuullisessa tutkimuksessa tunnistetaan, että tutkimusresurssien avaaminen sekä omisteisten ja avoimien alustojen yhdistäminen nostavat esille oikeudellisia (esim. sopimusoikeudellisia) kysymyksiä sekä kysymyksiä tutkijoiden ja tutkimushenkilöiden oikeudellisesta suojasta. Sopivan avoimuuden asteen valinnan tulee perustua tietoon. Kun tutkimusaineistojen tai -menetelmien avoimuuden esteenä on eettisiä, lainsäädännöllisiä tai muita läpinäkyviä ja perusteltuja rajoituksia, on tärkeää kuvata tutkimusresurssit mahdollisimman läpinäkyvästi esimerkiksi julkaisemalla metadataa tai muita kuvauksia tutkimuksen toteutuksesta ja resursseista. Tutkimuksen avoimuutta edistää, kun saatavilla on selkeitä määritelmiä, ohjeistuksia ja tukipalveluita, jotka huomioivat tieteenalakohtaiset erot ja taloudellisen kestävyyden. Jos tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei pystytä avaamaan suunnitellusti, tästä voi seurata tutkijoille rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyviä riskejä.

Tietyntyyppisiä tutkimusaineistoja tai -menetelmiä voidaan käyttää avoimesti jo yksinomaan yhteisön vakiintuneiden normien perusteella. Tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat kuitenkin nostaa avoimuuden astetta ja selkeyttää oikeuksia antamalla uudelleenkäyttöön selkeän luvan. Joillakin aloilla tämä on toteutettavissa avoimilla lisensseillä, jotka sallivat esimerkiksi lähdekoodista, ohjelmistoista tai protokollista johdettujen versioiden jakamisen. Omistajuuden käsite voi kuitenkin vaihdella eri tutkimusaloilla, ja joillakin aloilla jakaminen ja uudelleenkäyttö voidaan sallia laajasti yhteisön normien perusteella ennemmin kuin lisenssien tai lupien avulla. Tutkijoiden voi olla haasteellista määrittää, missä tietosuojan ja avoimuuden välinen raja kulkee, ja nämä asiat voivat olla yksittäisten tutkijan asiantuntemuksen ulkopuolella. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta ja tietosuojaa voidaan tarvittaessa tasapainottaa FAIR-periaatteiden avulla.

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) tukee aineistojen ja menetelmien avoimuuden asteen järjestelmällistä suunnittelua, määrittelyä ja hallintaa tutkimuksen elinkaaren varhaisista vaiheista lähtien, ja sitä tulee ylläpitää aktiivisesti ja päivittää tarpeen mukaan tutkimuksen aikana. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa riskien arviointia ja sisältää avoimesti saatavilla olevat perustelut mahdollisille avoimuuden rajoituksille. Tutkimusyhteisölle ja tutkimuseettisille toimikunnille olisi hyödyllistä kehittää yleisiä ohjeita siitä, miten tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta voidaan edistää osana vastuullista tutkimusta ja sovittaa yhteen tutkimusetiikan muiden näkökohtien, kuten tutkittavien suojaamisen tai teknologian kaksikäytön hallinnan, kanssa.

Avointen käytäntöjen edistäminen riippuu myös resursseista. Resurssien, osaamisen, palveluiden tai infrastruktuurien puute muodostaa haasteen avoimille käytännöille. Tutkijoilla tulisi olla avointen tutkimuskäytäntöjen soveltamiseen tarvittava osaaminen ja tuki. Tutkimusorganisaatioiden tulisi taata tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamiselle riittävä tuki, kannustimet ja resurssit tavalla, joka kunnioittaa tutkijoiden työtä ja tasavertaisuutta sekä helpottaa tehokasta ja yhteisöllistä tiedon tuottamista. Hyvän tieteellisen käytännön ja hyvän aineistonhallinnan toteuttaminen edellyttää resursseja ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja taloudellisia kannustimia tutkimuksen koko elinkaaren ajan sekä kaikilla koulutuksen tasoilla. Erilaisissa tehtävissä toimivien organisaatioiden tulisi sitoutua tällaisten resurssien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Samanaikainen panostus palveluihin edistää resurssien tehokasta hyödyntämistä ja tuo säästöjä.

Linjauksen rakenne ja tausta

Tämän linjauksen on laatinut suomalainen tutkimusyhteisö. Työn edistymisestä on vastannut kaksi työryhmää, jotka on koonnut Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliseen koordinaatioon kuuluva tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmä. Työtä on ohjannut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä. Linjaus tukee Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistusta 2025–2030.

Tämä tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjaus koostuu strategisista periaatteista sekä tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Strategiset periaatteet kuvaavat tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden edistämisen yleisiä edellytyksiä. Niissä määritellään tutkimusyhteisölle tärkeitä periaatteita, joita on noudatettava avoimuutta toteutettaessa. Linjauksen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat ajallisesti rajatumpia ja mitattavampia tavoitteita, joilla avoimuutta tuetaan ja edistetään. Tavoitteisiin liittyy konkreettisia toimenpiteitä, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Muuttuva kansainvälinen toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin periaatteita nopeammin.

Aihepiirin sanasto on erilainen eri tutkimusaloilla, sekä termit, määritelmät ja käännökset vaihtelevat huomattavasti lainsäädännössä ja eri asiayhteyksissä. Linjauksen sanasto selventää keskeistä terminologiaa ja tukee linjauksen yleistä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Toimeenpano ja seuranta

Tämän linjauksen toimeenpanosta vastaa koko suomalainen tutkimusyhteisö, ja linjaus astuu voimaan asteittain. Tutkimusdatan avointa saatavuutta koskeva osalinjaus valmistui keväällä 2021 ja tutkimusmenetelmiä koskeva osalinjaus vuonna 2023. Tämä julkaisu on linjauksen vuonna 2026 toteutettu kokonaisvaltainen uudistus. Päivityksen yhteydessä tutkimusinfrastruktuurit päätettiin siirtää erilliseen linjaukseen. Tämä linjaus keskittyy nimenomaan avoimeen tutkimusdataan ja avoimiin tutkimusmenetelmiin. Linjaus tarkistetaan viimeistään vuonna 2030.

Tämän linjauksen toimeenpanon arvioinnissa otetaan huomioon tutkimusalojen monimuotoisuus ja kannustetaan varhaiseen, laajaan ja vastuulliseen avoimuuteen ja pitkän aikavälin saatavuuteen. Tutkimusorganisaatioiden on tuettava tutkijoita tämän linjauksen toimeenpanossa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä ja omaksumisessa kaikilla tieteenaloilla. Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä voidaan pitää itsenäisinä tutkimustuotoksina, jotka tukevat tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio. Koordinaation vastuulla on tukea ja edistää jatkuvaa keskustelua tavoitteiden saavuttamiseksi sekä varmistaa linjauksen ajantasaisuus. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden seurantamekanismit ovat osa kansallista avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

Strategiset periaatteet

PERIAATE 1: Tutkimusaineistoja ja -menetelmiä hallinnoidaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

PERIAATE 2: Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistojen ja menetelmien hallinnoinnin mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla.

PERIAATE 3: Tutkijan ansioita hyvän aineistonhallinnan edistämisessä, tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin liittyvää työtä sekä tutkimusaineistojen ja -menetelmien tarkoituksenmukaista avaamista arvostetaan ja se tukee tutkijan meritoitumista.

PERIAATE 4: Tutkimusaineistoa ja -menetelmiä hallinnoidaan siten, että varmistetaan tarvittava digitaalinen suvereniteetti ja tiedon huoltovarmuus. Dataa lähtökohtaisesti hallinnoidaan ja asetetaan saataville palveluiden ja infrastruktuurien kautta, jotka toimivat Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti, edistävät riippumatonta tiedonhallintaa, tietoturvaa sekä tutkimusturvallisuutta.

Structured data

Type	DocumentType:Policy
Name (fi)	Tutkimusdatan avoin saatavuus
Name (sv)	Öppen tillgång till forskningsdata
Name (en)	Policy component 1: Open access to research data
Description (fi)	Tämä kansallinen osalinjaus on suomalaisen tutkimusyhteisön ^[8] yhteinen suunnannäyttäjä tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan. Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen ja jossa tutkija on suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa työskentelevä tai siihen affilioitunut ja/tai suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella työskentelevä tutkija tai jossa tutkimus- tai kehittämisprojekti, jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään, sijoittuu suomalaiseen tutkimusorganisaatioon ja/tai on suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoittama. Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin.
Description (sv)	Denna nationella delpolicy är det finländska forskningssamfundets ^[9]gemensamma vägvisare för att främja öppen tillgång till forskningsdata. Delpolicyn gäller inte övriga forskningsmaterial eller -metoder, som i enlighet med policystrukturen kan behandlas i separata delpolicyer. Delpolicyn för öppen tillgång till forskningsdata gäller i första hand forskningsdata som har producerats eller använts som en del av en forsknings- eller utvecklingsprocess från och med 1.7.2021, och vars forskare arbetar i eller är affilierad vid en finländsk forskningsorganisation och/eller forskare som har finländsk forskningsfinansiering, eller där forsknings- eller utvecklingsprojekt i samband med vilket forskningsdata samlas in och används, hör till en finländsk forskningsorganisation och/eller har finländsk forskningsfinansiering. Åtgärderna nedan tar inte ställning till organisationernas lösningar, så det är organisationernas uppgift att planera en helhet utgående från sina egna förutsättningar.
Description (en)	This national policy component is the Finnish research community’s ^[10] shared guideline for the advancement of open access to research data. The policy component does not include research methods as these will, in accordance with the policy structure, be discussed in a separate policy component. The policy component on open access to research data primarily concerns research data that has been produced or used as part of a research or development process as of 1 July 2021 and where the researcher is working in or is affiliated with a Finnish research organisation and/or working with funding by a Finnish research funding organisation or where the research or development project involving the compilation or use of the research data takes place in a Finnish research organisation and/or is funded by a Finnish research funding organisation.
Field	Domain:Data
Validity start	2020
Validity End	2025
Tags
Has part
Is part of

Sections No sections yet!

Mål 1: Strategiskt ledarskap och beslutsfattande

Forskningsorganisationerna har anordnat, organiserat och fördelat ansvaret för den strategiska ledningen av forskningsdatahanteringen samt för beslutsfattandet på organisationsnivå.