Kuukauden jäsenseuroina Suomen kirkkohistoriallinen seura ja Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura

Uutiset   2.11.2016 16.05   Päivitetty 10.11.2020 12.14

Marraskuun 2016 jäsenseuroja ovat 1891 perustetut Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) ja Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura (STKS). Seurojen perustaminen liittyi kirkollisiin uudistuspyrkimyksiin, kansanvalistusintoon ja suomen kielen aseman kohottamiseen. 

Yliopistoteologien rooli oli seuroja perustettaessa melko vähäinen. SKHS:n sijaintipaikkana on ollut Helsinki, mutta STKS toimi aluksi piispankaupungeissa Kuopiossa ja Savonlinnassa. Teologiset kaksosseurat juhlivat pitkää taivaltaan järjestämällä Tieteiden talossa 25. marraskuuta 2016 juhlaseminaarin, jonka teemana on Teologiaa suomeksi ennen ja nyt – suomalaiset teologiset seurat 125 vuotta 

Seuratoimintaa 125 vuoden ajan

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) ja Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura (STKS) ovat teologisia seuroja, joilla on yhteiset syntyvaiheet. Seurojen perustamista valmisteltiin vuodesta 1887 alkaen yksityisissä pappeinkokouksissa, mutta varsinainen perustamispäätös tehtiin Kuopiossa 1889. Keisarillinen senaatti vahvisti seurojen säännöt kesäkuussa 1891. 

SKHS pyrki kartuttamaan kansakunnan henkisiä varantoja vanhoja lähteitä julkaisemalla. STKS puolestaan tavoitteli suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden yleiskustantajan roolia.

100-vuotissymposiumin juhlaillalliselle osallistuvia Helsingissä 1991.

SKHS  ja STKS järjestivät 100-vuotissymposiumin 12. – 13. marraskuussa 1991 Helsingissä. Juhlaillallisilla professori Kauko Pirinen lausahti: ”Futurologia on humpuukia.” Pirisestä oikealle professori Fredric Cleve sekä vasemmalle tutkimusjohtaja Elisabeth Helander, arkkipiispa John Vikström, STKS:n silloinen pj. dosentti Eeva Martikainen ja arkkipiispa emeritus Mikko Juva. Edessä STKS:n aiempi pj. professori Kalevi Tamminen. Kuva: Seppo J. J. Sirkka. Alkuperäinen kuva SKHS:n arkistosta, julkaistu: Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa, 1992, s. 205.

SKHS: Vahvaa julkaisutoimintaa ja uuden tutkimuksen iltoja

Suomen kirkkohistoriallinen seura on kaksikielinen seura, jonka tehtävänä on tukea ja edistää suomalaista kirkkohistorian tutkimusta sekä tehdä tunnetuksi kirkkojen elämää ja toimintaa eri aikoina. Seuralla on noin 450 jäsentä.

Seuralla on kaksi julkaisusarjaa: Toimitusten sarjassa julkaistaan monografioita ja artikkelikokoelmia ja Vuosikirja sisältää tutkimusartikkeleita, ajankohtaisia katsauksia ja kirjallisuusarvosteluja. Vuosikirja julkistetaan seuran perinteisenä vuosijuhlapäivänä 19. tammikuuta. Silloin jaetaan myös seuran pro gradu -palkinto erityisen ansiokkaan kirkkohistoriallisen tutkielman laatineelle opiskelijalle.

Seura on valmistellut pappeja ja seurakuntia koskevia henkilöhistoriallisia hakuteoksia eli paimenmuistoja. Ensimmäisenä verkkojulkaisuna on ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen toimittama Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554 – 1721

Seura järjestää kuukausittain uuden tutkimuksen iltoja sekä joka toinen vuosi erityisen kirkkohistorian päivän, jossa keskitytään johonkin teemakokonaisuuteen.

STKS: Laaja-alaista teologista tutkimusta

Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran tavoitteena on edistää tieteellistä teologista tutkimusta laaja-alaisesti. Seura julkaisee teologisia tutkimuksia ja teologisten klassikkojen käännöksiä. 

Seura järjestää kerran vuodessa marraskuun puolivälissä symposiumin, jossa tarkastellaan ajankohtaista teemaa ja esitellään uusinta aiheeseen liittyvää teologista tutkimusta. Symposiumin pohjalta kootaan julkaisu seuran julkaisusarjaan.

Opiskelijan, tutkijan, alan ammattilaisen tai asianharrastajan kannattaa liittyä seuran jäseneksi, koska siten voi tukea oman alan suomenkielisten tutkimusten julkaisemista. Seura tarjoaa jäsenilleen myös alennuksia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tällä hetkellä seuralla on noin 350 jäsentä. Tulevaisuuden haasteita ovat jäsenistön aktivointi sekä julkaisutoiminnan uudistaminen: sosiaalisen median ja digitaalisen julkaisemisen hyödyntäminen akateemisia tarpeita ja suomenkielistä lukijakuntaa ajatellen.